Muistoja kiireen keskellä
Hiihtoloman ensimmäiset päivät on menneet enemmän tai vähemmän oikeasti vaan lomaillessa. Tänään taas on keskitytty pelkästään lukemiseen, tällä kertaa englantiin. Omien muistiinpanojen, varsinkin niiden ensimmäiseltä vuodelta peräisin olevien, lukeminen piristää urakkaa kummasti. En tiedä onko muilla ollut sama tapa, mutta ainakin nuo omat vihot on varsinaisia nostalgiapläjäyksiä tunneilla reunoihin kavereiden kanssa raapustettuine kuvineen ja kommentteineen. Toisaalta tuntuu, että sehän oli ihan vasta kun oli ne enkun, äikän ja matikan ensimmäiset kurssit menossa, mutta toisaalta niistähän on ikuisuus! Silloin sitä ajatteli, että miten niistä ylioppilaskirjoituksistakin selviää ja kirjoitukset tuntui tosi kaukaisilta ajatuksilta, mutta tässä sitä nyt ollaan.
Ettei aika kävisi pitkäksi niin otin itselleni vielä lisää hommia, mutta niin näyttää tehneen Meri-Tuulikin ja veikkaan, ettei olla ainoita. Sain kivan työtarjouksen ja eihän siitä nyt voinut kieltäytyäkään... Nyt pitää vaan entistä paremmin aikatauluttaa päivät, että saa kaiken tehtyä. Onneksi ei ole kun kaksi ainetta kirjoitettavana ja luettavana, mutta toisaalta varsinkin matikan kohdalla itse laskeminen on melko aikaavievää. Mutta ei ainakaan vielä ole mitään paniikkia ilmassa, onhan tässä vielä aikaa...
-vilma
