Se oli sitten siinä

Huh! Melkoinen fiilis. Oli, kun lähdin keskiviikkona salista matikankirjoitusten päätteeksi ja on yhä edelleen. Neljä vuotta lukio-opintoja takana, ja nyt ne on ohi. Ihmeellistä.

Vaikka en tietoisesti ottanut juurikaan paineita kirjoituksista ja niihin lukemisesta, niin kyllä vaan melkoinen taakka putosi harteilta keskiviikkona. Koko ajan on kuitenkin ollut mielessä se, että pitäisi lukea... Ei meinaa oikein tajuta, että enää ei tarvikaan.

Sen verran uskallan sanoa, että eiköhän sitä ylioppilaaksi tänä keväänä pääse, tavalla tai toisella. Eilen kävin jo luopumassa vinosta pinosta kirjojakin. Olihan niitä kertynytkin...

Koulunkäynti jatkuu kuitenkin edelleen entiseen malliin, mutta voin vaan iltaisin keskittyä tiiviimmin päättötyön ja muiden ammatillisen puolen hommien viimeistelyyn. Josko nekin saisi kohta pois päiväjärjestyksestä. Nyt kuitenkin töihin!

-vilma