Skip navigation.
Home

Blogit

Lamasukupolvi vai mikä?

(YLE Radio torstaina 16.7.2009 klo 9.05 - 9.58)

Tuomas Enbuske matkaa tällä kertaa nuoruusaikaansa 1990-luvulle.

Hän kysyy, millä tapaa lama leimasi sen ajan sukupolven kokemusta maailmasta.

Mukana lähetyksessä on lama-ajan lapsia ja nuoria, joista nyt on tullut menestyviä suomalaisia. Vieraat ovat kirjailija Juha Itkonen, europarlamentaarikko Riikka Manner ja yrittäjä Tuukka Temonen.

Hullut uskomukset

Kirsi Virtanen on saanut runsaasti palautetta ohjelmistaan, joissa hän on epäillyt niin uskontojen kuin kaikenlaisten uskomuksiin perustuvien hoitojen totuutta.

Nyt hän kysyy, mistä ihmisen usko yliluonnollisiin ilmiöihin syntyy.

Alkuun kuitenkin matkataan vuoteen 2012 ja tutustutaan Niburu-planeetan tarinaan.

(YLE Radio 1 keskiviikkona 15.7.2009 klo 9.05 - 9.58.)

Mikä on sopivaa seksiä?

Seksin harjoittaminen julkisilla paikoilla on Suomessa kiellettyä, ja aistilliset kesäfantasiat kohtaavat sovinnaisuus- ja siveellisyyssäädökset. Vaan kuka sen sitten pystyy määrittämään, miten on sopivaa seurustella tai mikä on hyvää seksiä? Markku Heikkinen vieraineen keskustelee.

YLE Radio 1 tiistaina 23.6.2009 klo 9.05 - 9.58)

Työttömyyskorvauksella elelee mukavasti

Vain työtön tietää, miten suuri on työttömyyskorvaus. Naapurit paheksuvat, millä rahalla tuossakin perheessä eletään - ja noin leveästi.

Tosi asiassa korvausten väärinkäyttö on aika harvinaista. Työttömistä puolet joutuu tulemaan toimeen vähimmällä eli työmarkkinatuella. Tällä hetkellä epämääräisessä taloustilanteessa sinnittelee niin paljon väkeä, että mielipideilmaston on pakko muuttua.

Parjauspuheita pohtii varsin omakohtaisesti Vantaan työttömien puheenjohtaja, diplomi-insinööri Markku Martinmäki. Toimittajana Jukka Arvassalo.

Ennakkoluuloja YLE Radio 1:ssä torstaina 4.6.2009 klo 12.15 - 12.30, toinen lähetys perjantaina 5.6. klo 18.00.

Suomi tarvitsee yhteisöllisyyttä

YLE Radio 1 torstaina 2.4.2009 klo 12.15 - 12.30, toinen lähetys perjantaina 3.4. klo 18.00

Miten selvitä, kun kaikki näyttää kaatuvan päälle - talous, ilmasto ja talousilmasto? Millä kansamme pelastuu?

Niin Mauno Koivisto kuin Friedrich Nietschekin saavat kuulla kunniansa sekä hyvässä että pahassa kun valtiotieteen tohtori, filosofi Kalle Haatanen ja toimittaja Jukka Arvassalo tutkivat aikamme suosikkiväitettä "Suomi tarvitsee yhteisöllisyyttä."

Suoraa puhetta feministitoimittajien arjesta ennen ja nyt

Suora lähetys Mediapäiviltä Helsingistä
lauantaina 4.4.2009 klo 12.15 - 13.57

Miten sukupuoli vaikuttaa journalismiin tai toimituksien itseohjautuviin näkökulmiin, toimittaja Johanna Korhonen? Millaista oli olla naistoimittaja 1960- ja -70-lukujen Suomessa, tutkija Heidi Kurvinen Oulun Yliopistosta? Entä mitä on feministitoimittajan työ tänään ja mitä se oli ennen, toimittaja Päivi Istala YLEstä? Ja kuinka korkealla on lasikatto naisten mediaurakehityksessä matkalla päätoimittajaksi, tutkijat Iiris Ruoho ja Sinikka Torkkola?

Anne Moilasen vetämä talk show virittää Helsingissä järjestettävillä Mediapäivillä keskustelun feministitoimittajien arjesta ennen ja nyt. Lauantaina 4.4. paikalla oleva yleisö pääsee osallistumaan kysymyksillä suorana YLE Radio 1:ssä lähetettävän ohjelman tekoon.

Vapaasti vaihtoehtolääketiedettä vaiko tiukkaa valvontaa?

(YLE Radio 1 keskiviikkona 18.2. klo 17.20-17.50 ja torstaina 19.2. klo 11.00-11.30. Radiolähetyksen jälkeen ohjelma on kuunneltavissa tämän sivun oikean palstan Radiosoitin-ikkunasta.)

Pitäisikö vaihtoehtohoitojen antajia valvoa nykyistä tiukemmin? Pitäisikö valvonnasta säätää laki? Vai onko jokaisella ihmisellä oltava oikeus itse päättää, meneekö hän sairauden hetkellä lääkäriin vaiko vaihtoehtoterapeutin luo?

Kiinalaisen lääketieteen asiantuntija, filosofian maisteri Elina Hytönen sanoo, että potilailta ei saa ottaa pois vapaan valinnan oikeutta. Elina Hytönen uskoo, että lääkärit ja vaihtoehtoterapeutit voivat tehdä yhteistyötä nykyistä enemmän potilaiden parhaaksi.

Ylilääkäri, psykiatrian dosentti Hannu Lauerma puolestaan haluaa vaihtoehtoterapeuteille valvontaa. On voitava tieteellisesti osoittaa, että hoito parantaa sairauden. Ja jos niin on, silloinhan hoito tulee lääketieteen piiriin, Hannu Lauerma toteaa. Yleensä vaihtoehtohoidoissa on hänen mielestään kyse uskomusterapiasta tai lohtuterapiasta.

Napit vastakkain –väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.

Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö vaihtoehtohoitoja valvoa? Kumpi voitti väittelyn?

(Ohjelma on uusinta vuoden 2007 tammikuulta.)

Stressi on nykyajan tuote

Vaatimukset kovenevat, tahti kiihtyy, stressi lisääntyy. Nykyajan ihminen on kovilla. Ennen oli helpompaa.

Me hellimme itseämme väitteellä, että nykyaikainen elämänmeno vaatii ihmiseltä enemmän kuin entiset ajat. Meillä on aina kiire ja tulevaisuus on epävarma. Lamakin painaa päälle.

Miten uskomukseen reagoi siirtokarjalaisten kohtaloita tutkinut tohtori Pirkko Sallinen-Gimpl? "Jokainen voi miettiä miltä äkkilähtö tuntuisi. Ja miten tuskallista olisi joutua polttamaan oma kotinsa vihollisen lähestyessä."

Onko väitteessä teidän mielestänne mitään tolkkua?

Ennakkoluuloja torstaina 22.1. klo 12.15. Toinen lähetys perjantaina 23.1. klo 18.00.

Veronkevennyksiä vai ei?

Keskiviikkona 21.1. kello 17.20-17.50 ja torstaina 22.1. klo 11.00-11.30

Veroja on nyt kevennettävä kautta linjan, sanoo ekonomisti Martti Nyberg EVA:sta, Elinkeinoelämän Valtuuskunnasta. Johtaja Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitoksesta on toista mieltä. Kummallakin on painavat perustelut väitteilleen. Mutta kumpi on oikeassa teidän mielestänne?

Väittelyn erotuomarina toimii Terttu Lensu.

Dramaattista

Jokin aika sitten luin radion iltahartauksiin jatkoluentana apokryfikirjoista Ensimmäisen makkabilaiskirjan. Se on kuvaus tapahtumista Palestiinassa 160–130-luvuilla eKr., raaoista ja väkivaltaisista taisteluista ja juonitteluista. Vallanpitäjä, lähinnä Antiokhos IV Epifanes, halusi saada juutalaiset omaksumaan kreikkalaisen kulttuurin jumalineen ja temppeleineen. Taisteluja käytiin jo silloin Jerusalmin temppelistä ja erilaisista uskonnollisista käytännöistä ja siitä kenellä on oikea uskonto.

Kirja oli kuin kertomus tästä päivästä, armotonta taistelua vallasta uskonnon varjolla. Sitä on Lähi-idässä jatkunut yli kaksi vuosituhatta, se ei ole alkanut nyt tai kahdeksan vuotta sitten. Gazan tilanne tulee tietysti mieleen ja se miten vahvasti nykyinen sotatila tuo tunteet esille. Suomalaisissakin tiedotusvälineissä on väitelty asiasta kiihkeästi, jotkut keskustelut ovat olleet suorastaan dramaattisia.

Voiko tällaisesta ”dramaattisesta” aiheesta, Gazan kaistaleen sota, tehdä radiodraamaa? Tai kansainvälisestä taloustaantumasta/-lamasta? Nämä asiat koskettavat meitä, jos eivät suoraan käytännössä, niin ainakin tunne- ja mielikuvatasolla vahvasti. Voiko radiodraama yksilötason kohtaloiden kuvaajana ottaa kantaa ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tapahtumaan?

Kun tv-uutiset näyttää kuvan lapsivainajista, voiko sen jälkeen lähteä tekemään radioon tarinaa, jossa on palestiinalainen tai israelilainen päähenkilö ja jossa ihmispuheen ja äänimaisemien keinoin kuvataan heidän elämästään jokin tarina. Draama hakeutuu yleensä yksityisellä yleiseen, yleispätevään. Draama pitkine tekoprosesseineen jää jälkeen, ja on myöhässä, jos se yrittää kuvata ajankohtaista tapahtumaa. Se voi voittaa ainoastaan, jos se yksittäistapahtumaa, pientä yksityiskohtaa kuvatessaan samalla nousee universaaliksi, kaikkia koskettavaksi.

Tämä pätee niin sotatilanteisiin kuin taloudellisiin katastrofeihin. Pitkillä prosesseilla niihin pääsee kiinni vain luopumalla ajankohtaisuudesta ja näkemällä pieniä yksittäistapahtumia niin tarkasti, että niille syntyy universaali arvo.

Lyhyitäkin prosesseja draamalla voi olla. Voidaan ottaa kantaa juuri siihen, mitä nyt tapahtuu Gazassa tai New Yorkin pörssissä. Silloin pitäisi olla Reko Lundanin tapainen hetkellisten yhteiskunnallisten tilanteiden kytkentöjen näkijä. (Dokumentaarisen) draaman saa syntymään rinnastamalla vastakkaisia prosesseja, ei henkilöitä/luonteita, mutta siinäkin täytyy olla kirjoittajan kykyä kärjistyneistä tilanteista nähdä se olennaisin kärki.

Yleisradion tapaisella isolla tiedotusvälineellä on monia erilaisia ohjelmamuotoja ja toimintatapoja. Uutiset ja ajankohtaisohjelmat kertovat ja kuvaavat sitä mitä tapahtuu juuri nyt. Draama näkee prosesseja ja kokee ne ihmisten sieluissa.

Tässä radiodraamalle haastetta.

Makkabilaiskirjat olivat ehkä aikansa ajankohtaisohjelma, josta nyt on tullut radiodraama.

Syndicate content