Julkaistu To, 30/07/2009 - 11:02 hniskanen
Entteri
Jostain syystä olin saanut päähäni, että suuren matkustajalaivan ohjaaminen on täysin digitalisoitu. Kuvittelin, että laiturit ovat täynnä antureita, ja laivan sensorit tunnistavat kaiken nanometrien tarkkuudella. En olisi voinut olla enempää väärässä. Elektroniikkaa ja tietotekniikkaa on komentosillalla, mutta suurimmaksi osaksi varalla. Pääosin laivaa ohjataan, kuten satunnainen kesämökkiläinen kurvailee viisiheppaisellaan Hernejärvellä, manuaalisesti eli käsin.
Pettymys ei täyttänyt mieltä, vaikka kiiltaviä, mieltä kiehtovia elektronisia härveleitä ei komentosillalta löytynyt. Tähystäjän kanssa katsellessa ilta-aurinkoista aavaa ulappaa mieli rauhoittui ennenkokemattomalla tavalla. Sisävesien sokkeloisten saaristojen kasvattille näky oli tuntemattomalla tavalla tuttu. Aallot alhaalla kasvoivat, kansi jatkoi tasaista tanssiaan. Ainoa ikävä puoli oli se, että seuraavana päivänä asfaltti keinutti kulkijaansa. Outo tunne, sekin hymyilytti.
Heikki Niskanen
Julkaistu Mon, 27/07/2009 - 09:53 Tuottaja
Ennakkoluuloja
Nykyään tohtorinhattu sopii lähes kenen tahansa päähän. Silti se ei takaa työpaikkaa.
Nykyajan opiskelijat osaavat suorittaa tutkintoja, mutta työn löytäminen ja siihen sopeutuminen saattaa olla vaikeaa. Valmistavatko koulut opiskelijoita ollenkaan työelämään vai kulutetaanko koulun penkkejä aivan turhaan? Johtaako paskakoulutus paskaduuneihin? Elämänkatsomustiedon ja yhteiskuntaopin opettaja Pia Mikander suorittaa jo toista tutkintoa . Opiskelijana hän on joutunut kohtaaman usein opiskelun järjettömyyden. Opettajana hän on nähnyt koululaitoksen heikkoudet. Diagrammeja taotaan päähän niin että oma ajattelu unohtuu.
Ennakkoluuloja YLE Radio 1:ssä torstaina 30.7. klo 12.15, toinen lähetys perjantaina 31.7. klo 18.00
Julkaistu Pe, 24/07/2009 - 11:22 hniskanen
Entteri
Miksiköhän kansainvälisesti kissanpelastustehtävät on annettu palolaitoksille? Mikä on tämän varsin vaativan pelastusoperaation maailmanlaajuinen symbolinen merkitys? Nämä kysymykset ovat vaivanneet minua pitkään. Yölliset heräämiset likomärkien lakanoiden välistä painajaismaisiin kuviin kissoista puiden latvoissa punakeltapukuisten ronskien miesten hyppiesssä kirkuvista paloautoista ulos, johtivat välttämättömiin toimiin. Kissa-asiasta oli otettava selvää, sekä operatiivisella että teoreettisella tasolla.
Palomestari ei pettymyksekseni puhunut mitään kissoista, eikä hätäkeskuksen johtaja. Viimeinen oljenkorteni, hätäkeskuksen viestintäpäällikkö niinikään mykistyi mieltäpainavasta asiasta. Sen sijaan he puhuivat Virvesta, Pekestä ja Virsusta. Toiveikkaana ajattelin niiden olevan viimeiksi puista pelastettujen kissojen lempinimiä. Suupielet vetäytyivät alaspäin, kun kuulin niiden olevan viestintäjärjestelmiä. Viimeinen pisara kuppiini oli palomestarin maininta, ettei yhtään paloa ole jäänyt sammuttamatta. Päätin käyttää samaa sarkasmia ja kysyin: "Entä jos laiton kissa palaa saunan katolla, kuka tulee apuun? Palolaitos vai poliisi?" Sitä jäivät miettimään, kun poistuin ylpeänä kahden palomiehen välissä nopeasti ulos takaovesta.
Heikki Niskanen
Julkaistu Pe, 24/07/2009 - 11:00 Tuottaja
Markku Heikkinen
YLE Radio 1 tiistaina 28.7.2009 klo 9.05 - 9.58
Ministeri Kataisen ajatus kulki HS:ssa 16.2.2009 siihen malliin, että
tulevaisuudessa kunnilla ja valtiolla ei olisi varaa huolehtia
hyvinvointipalveluista. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta
kuntalaisesta haluaa kuitenkin säilyttää palvelut kuntien järjestäminä.
Mitä tarkoittavatkaan talkoot ja yhteisvastuu jos kunnan julkisia
palveluita viedään taantuman varjollakin alas?
Ja kun gallupin tilaa Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan
Työnantaja- ja Toimialaliitto muuttuu tuloskin: kolme neljäsosaa
suomalaisista näkee hyvänä asiana sen, että kunnat käyttävät julkisten
sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa ostopalveluja yksityisiltä
palveluntuottajilta. Sitä saa mitä tilaa! Mitähän on puhe
kustannustehokkuudesta ja laadusta peruspalveluiden tuottamisessa kun
tehdään ideologisia valintoja kunnan, yksityisten yritysten tai
kansalaisjärjestöjen välillä?
Porvarijohtajan mukaan välittämisvastuuta ei voi ulkoistaa. Omaishoitajat
ja Läheiset-Liitto ry:n tutkimus kertoo, että suomalaiset kokevat, että
heillä on moraalinen vastuu pitää huolta vanhemmistaan. Tuhannet toimivat
omaishoitajina ilmaiseksi vaikka lakisääteinen korvaus kuuluisi heille.
Muuttuvien yhdyskuntarakenteiden ja yksinäisyyden Suomessa ei kaikilla
ihmisillä edes ole läheisiä, jotka pääsisivät moraalista vastuun painiin.
Tuleeko minusta lähimmäiseni omaishoitaja, palkaton talkoolainen vai
saisiko kunnalta kaikille kunnon peruspalveluja veronmaksua vastaan?
Nyt on tulossa STM:n työryhmän mietintö Mieli 2009. Taantuman tai laman
oloissa kuntien sosiaali- ja terveysmenot vain kasvavat. Kokoomuksen
ministeri Risikko auliisti puhuu julkisuudessa koti- ja omaishoidon
puolesta. Se on sitä talkoopuhetta vailla ruutikuivaa rahaa eli resusseja
avohoitoon tai kuntatalouteen. Omaiset mielenterveystyön tukena
toiminnanjohtaja Kristiina Aminoffin mukaan tämä lisää esim.
mielenterveyspotilaiden omaisten huolenpitovastuuta. Minustako
psykoottisen sisaren kotihoitaja työssäkäynnin ohella?
Kainuun aatelisen seurassa valtionvarainministeriön neuvotteleva
virkamies Raili Mäkitalo, Merja Salanko-Vuorela, Omaishoitajat ja
Läheiset-Liitto ry:n toiminnanjohtaja, Jarkko Eloranta, JHL:n
toimialajohtaja, Tuomas Mänttäri,Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton liittojohtaja sekä Omaiset mielenterveystyön tukena toiminnanjohtaja Kristiina Aminoff.
(Ohjelma on uusinta helmikuulta 2009)
Julkaistu To, 23/07/2009 - 11:42 satuku
Bensaa liekkeihin!
Kirjoittaessani tätä Iranista kotoisin oleva mies seisoo sadan metrin päässä minusta poliisien piirittämänä. Hän uhkaa polttaa itsensä. Kukaan ei tiedä miksi.
Tilanne uutisoidaan ja nopeasti netti täyttyy kirjoituksista, joissa vaaditaan miehen lähettämistä pois Suomesta.
Mistä Suomesta? Kansallisvaltio on niin hyvin luotu harha, että siihen uskovat kaikki ajattelunsa muille ulkoistaneet. Suomalaista kulttuuria tai identiteettiä ei ole. Silti sen illuusiosta syntyy suomalainen rasismi.
Hyvinvointia köyhässä ja kylmässä maassamme ei olisi, jos se ei olisi riistetty ulkomailta ja ihmisiltä, jotka tekevät ilmaista työtä.
Samalla rasistijuntit kantavat ulkomailla tehtyä muovia keittiöönsä. Sisustavat kotinsa sademetsistä hakatulla puulla. Laittavat jalkaansa orjatyövoimalla teetetyt lenkkarit, lähtevät kaupungille ja sanovat:
Mene kotiisi, ulkomaalainen. Sinun on pysyttävä näkymättömänä, tuottamassa meille hyvinvointia. Sillä hyvinvointi on meidän etuoikeutemme. Saat uhrata elämäsi minun vuokseni.
Samaan aikaan muualla elämä käy mahdottomaksi. Konfliktit ravisuttavat maailmaa. Öljysodat ja ilmastonmuutos liikuttaa ihmismassoja. Ihmiset yrittävät sinne missä on mahdollisuuksia. He ylittävät rajoja, sulloutuvat laivoihin, hukkuvat, kiipeävät rannoille ja matkustavat turistiviisumeilla maihin, joissa heitä ei haluta. He liikkuvat ja heitä on kaikkialla.
Valtiot vainoavat ihmisiä, mutta eivät koskaan pysy heidän perässään. Valtioiden tehtävä on hallita heitä, koska maailmantaloutta ei olisi ilman orjatyötä tekeviä siirtolaisia. Kapitalismin katalin logiikka on tämä:
Vain se jolla on rahaa, on ihminen.
On mahdotonta eettisesti perustella, miksi ihminen ei saisi liikkua vapaasti. Siksi liikkumisen vapauden on nyt murskattava ja korvattava kapitalismin orjuuttava laki. Avataan siis rajat ja muutetaan pääoman liikkeen suunta!
Maailma on jaettava uusiksi. Ei toisilta meille vaan kaikilta kaikille! Kaikilla ihmisillä on oltava samat elämän edellytykset. Tämä ajatus on nyt saatettava käytäntöön. Vastuumme toisista ihmisistä on ääretön. Tämän ymmärtäminen tekee meidät ihmisiksi ja sen unohtaminen pedoiksi.
Julkaistu Ke, 22/07/2009 - 17:30 Nurmentaus
Flyygelin mutkassa
Keskiviikkona 23.7.2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 24.7. klo 17.20. Ohjelma on kuultavissa oikean palstan radiosoittimesta viikon ajan.
Haastavan heinäkuun aikana on kaadettava patsaita ja siihen antaa hyvän tilaiuusen Erik Satien laulu Pronssipatsas.
Mikä sopisikaan arvokkuuden perikuvaksi paremmin kuin pronssipatsas, mutta Satie tekee sälää kaikesta arvokkaasta yhdessä runoilija Leon-Paul Farguen kanssa.
Runossa kuvataankin puutarhan sammakkopatsas suu ammollaan synnyttämässä SUURTA SANAA, joka ei koskaan heltiä kurkusta.
Asiantuntijoina oopperalaulaja Essi Luttinen ja pianotaiteilija Kristian Attila. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.
Mitä tulkintoja tästä arvoituksellisesta runosta voisi löytää?
Julkaistu Ke, 22/07/2009 - 13:00 Tuottaja
Tuomas Enbuske
YLE Radio 1 torstaina 23.7.2009 klo 9.05 - 9.58
(Uusinta toukokuulta)
Linnan juhlissa boolia tarjotaan mutta kannabis on paha asia. Niin paha, että yksin sen pössyttely aiheuttaa syrjäytymistä syrjäkyliä myöten.
Huumeista asiallisesti keskusteleminen ei ole helppoa, kun aihe on niin tunteella ja perinteellä ja ennakkoluuloilla ladattu.
Nyt kuitenkin puhutaan vailla ennakkoasenteita ja Tuomas Enbuske kysyy, millaisia hyviä kokemuksia huumeista voi olla, ja aiheuttavatko ne ongelmia niin paljon kuin sanotaan.
Mukana keskustelemassa ovat tutkija Mikko Salasuo, metadonihoidoissa käyvä "Simo" ja ylilääkäri Kaarlo Simojoki, sekä haastattelussa filosofian tohtori Mikko Ylikangas.
(Lähetetty myös to 14.5.2009)
Julkaistu Ke, 22/07/2009 - 11:21 Eve_Mantu
Ennakkoluuloja
"Tämä on turvallinen, koska tämä on sataprosenttisesti luonnontuote." Tuttu lause kasvovoideostoksilla ja luontaistuotekaupassa. Miten niin turvallinen? Onhan valkoinen kärpässienikin sataprosenttinen luonnontuote!
Lääketieteen tohtori Anna-Liisa Enkovaara pitää luonnollisuuden korostamista mielikuvamarkkinointina. "Se ei ole yksin luontaistuoteteollisuuden synti, vaan osa länsimaista kulttuuria." Ennakkoluuloja 23.7. 2009 klo 12.15.
Ostatko sinä luonnonläheisyyttä puteli kerrallaan?
Mitä mieltä olet luontaistuoteteollisuuden uskottavuudesta?
Kommentoi!
Julkaistu Ti, 21/07/2009 - 14:32 Nurmentaus
Keskiviikkona 23.7.2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 24.7. klo 17.20. Ohjelma on kuultavissa oikean palstan radiosoittimesta viikon ajan.
Erik Satie oli varsinainen kujeilija, joka ei jättänyt rauhaan edes pronssipatsasta.
Mikä sopisikaan arvokkuuden perikuvaksi paremmin kuin pronssipatsas, mutta Satie tekee sälää kaikesta arvokkaasta yhdessä runoilija Leon-Paul Farguen kanssa.
Runossa kuvataankin puutarhan sammakkopatsas suu ammollaan synnyttämässä SUURTA SANAA, joka ei koskaan heltiä kurkusta.
Asiantuntijoina oopperalaulaja Essi Luttinen ja pianotaiteilija Kristian Attila. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.
Mitä tulkintoja tästä arvoituksellisesta runosta voisi löytää?
Julkaistu Ti, 21/07/2009 - 14:16 Nurmentaus
Keskiviikkona 23.7.2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 24.7. klo 17.40. Ohjelma on kuultavissa oikean palstan radiosoittimesta viikon ajan.
Erik Satie oli varsinainen kujeilija, joka ei jättänyt rauhaan edes pronssipatsaita. Mikä sopisikaan arvokkuuden perikuvaksi paremmin kuin pronssipatsas, mutta Satie tekee sälää kaikesta arvokkaasta yhdessä runoilija Leon-Paul Farguen kanssa.
Runossa kuvataankin puutarhan sammakkopatsas suu ammollaan synnyttämässä SUURTA SANAA, joka ei koskaan heltiä kurkusta. Mitä tulkintoja tästä arvoituksellisesta runosta voisikaan löytää?
Asiantuntijoina oopperalaulaja Essi Luttinen ja pianotaiteilija Kristian Attila. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.
|