Oikeutta ihmisille! Suoraa puhetta tasavertaisuuden harhasta. Puhelin suoraan lähetykseen on (09) 144 800.

Alkusyksyn lauantaipäivien suorassa ja pelottomassa Suoraa puhetta -sarjassa käsitellään ihmisoikeusasioita. Suoraan kontaktiin kuuntelijan kanssa heittäytyy Jussi Förbom, joka väittää, että Suomi loukkaa ihmisoikeuksia.

Miten oikeudenmukainen maamme on, ja miten YK:n Ihmisoikeusjulistuksen artiklat täällä toteutuvat? Jokaisessa lähetyksessä kuullaan "Ihmisen tarina" ja studiossa on asiantuntijoita kommentoimassa ja kenties antamassa ongelmaan myös ratkaisuehdotuksia.

Ohjelmissa puhutaan mm. lapsista, luottokorttidiktatuurista, maassamuuttajista, köyhyydestä ja korruptiosta. Jokaisessa lähetyksessä kuullaan päivän aiheesta manifesti sekä ojennetaan kuuntelijalle teemallinen 'Kansalaisen Työkalupakki' asioiden parantamiseksi.

Jussi Förbom on 37-vuotias helsinkiläissyntyinen tekstityöläinen ja mikroyrittäjä. Hän on elokuvatiedettä lukenut filosofian maisteri, joka on työskennellyt mm. kulttuurisihteerinä ja toiminnanjohtajana. Förbom asuu puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa omakotitalossa Hyvinkäällä, mutta ei omista autoa. Hän toimii Amnestyn Suomen osaston puheenjohtajana, koska ei voi sietää yhteiskunnallista välinpitämättömyyttä tai älyllisesti epärehellisiä ratkaisumalleja.

Lauantaisin 29.8. - 24.10. klo 12.15 - 13.57.

Soita Jussi Förblomille suoraan lähetykseen numeroon (09) 144 800.

Luterilaisena tunnetusta Suomesta tulee monien uskontojen monikulttuurinen maa, jonka niemiin nousee muutamia minareetteja ja jonka saarelmissa tehdään kauppaa uskonnollisuuden henkisillä tuotteilla.

Uskonnon muuttuminen yksilön henkilökohtaiseksi asiaksi ja valinnaksi asettaa `koti, uskonto ja isänmaa´- ajattelun ja ns. kansankirkon kiinnostavien haasteiden eteen. Seurakuntalaiset voivat pistää päänsä pensaaseen ja suhtautua kaikkeen erilaiseen ja vieraaseen pelokkaasti ja epäluuloisesti mutta tällainen asennoituminen ei pidä kirkkoa elinvoimaisena.

`Luterilaisen Suomen loppu´ on viikonloppuna Jyväskylässä Kirkkopäivillä julkaistu kirja, jossa asiantuntijat hahmottelevat luterilaisen kirkon ekumeenista roolia ja teologiaa moniarvoisessa maailmassa. Kirjan kirjoittajat uskovat, että kirkko voi olla rakentamassa uudenlaista suomalaisuutta mikäli ihmiset tuntevat juurensa ja oman uskonnollisen identiteettinsä. - Aikansa on kaikella, sanoo Saarnaaja. Nyt on oikea hetki kysyä, mistä luterilaisuudessa onkaan kyse 2000-luvulla? Miten ekumeniaa tai eri uskontojen välistä dialogia käydään kun maahanmuuttajia kohdataan kehäteiden ja kauppakeskusten lähiöissä?

Kainuun aatelisen seurassa luterilaiskansallisen kirkon kansainvälistymistä ja kirkon paikkaa yhteiskunnassa pohtivat Jyri Komulainen, Helsingin yliopiston dogmatiikan dosentti, Kristiina Kouros, ihmisoikeusliiton pääsihteeri, Sisar Hannele, ekumeenisen karmeliittaluostariyhteisön jäsen sekä Jari Jolkkonen piispainkokouksen sihteeri.

(YLE Radio 1 tiistaina 25.8.2009 klo 9.05 - 10.00. Radiolähetyksen jälkeen ohjelma on kuunneltavissa parin kuukauden ajan oikean palstan Radiosoitin-ikkunasta.)

Luterilaisena tunnetusta Suomesta tulee monien uskontojen monikulttuurinen
maa, jonka niemiin nousee muutamia minareetteja ja jonka saarelmissa
tehdään kauppaa uskonnollisuuden henkisillä tuotteilla. Uskonnon
muuttuminen yksilön henkilökohtaiseksi asiaksi ja valinnaksi asettaa `koti,
uskonto ja isänmaa´ – ajattelun ja ns. kansankirkon kiinnostavien
haasteiden eteen. Seurakuntalaiset voivat pistää päänsä pensaaseen ja
suhtautua kaikkeen erilaiseen ja vieraaseen pelokkaasti ja epäluuloisesti mutta
tällainen asennoituminen ei pidä kirkkoa elinvoimaisena.

`Luterilaisen Suomen loppu´ on viikonloppuna Jyväskylässä Kirkkopäivillä
julkaistu kirja, jossa asiantuntijat hahmottelevat luterilaisen kirkon
ekumeenista roolia ja teologiaa moniarvoisessa maailmassa. Kirjan
kirjoittajat uskovat, että kirkko voi olla rakentamassa uudenlaista
suomalaisuutta mikäli ihmiset tuntevat juurensa ja oman uskonnollisen
identiteettinsä. -Aikansa on kaikella, sanoo Saarnaaja. Nyt on oikea hetki
kysyä, mistä luterilaisuudessa onkaan kyse 2000-luvulla? Miten ekumeniaa
tai eri uskontojen välistä dialogia käydään kun maahanmuuttajia kohdataan
kehäteiden ja kauppakeskusten lähiöissä?

Kainuun aatelisen seurassa tiistaina 25.8. klo 9.03 lähtien luterilaiskansallisen kirkon kansainvälistymistä ja kirkon paikkaa yhteiskunnassa pohtivat Jyri
Komulainen, Helsingin yliopiston dogmatiikan dosentti, Kristiina
Kouros, ihmisoikeusliiton pääsihteeri, Sisar Hannele, ekumeenisen
karmeliittaluostariyhteisön jäsen sekä Jari Jolkkonen piispainkokouksen
sihteeri.

On massiivisen irrationaalista hallituksien ja yhtiöiden surkutella lamaa. Nykyisessä talousmallissa, jota lähes kaikissa länsimaissa sovelletaan, lama ei ole virhearvio tai poikkeus, se kuuluu siihen. Lama tulee syklisesti kuten syksy tai kevät, sille ei voi mitään mahdottomassa jatkuvan kasvun ideologiassa. Ikävää on se, että syklien välinen aika lyhenee. Lamattoman ajan osuus lähenee nollaa, mitä pidemmälle aika kuluu.

Puhdasta logiikkaa käyttäen jatkuvan kasvun malli on järjetön, ikuisen elämän etsintään verrattava satu. Voi olla, että tämä on tällä hetkellä parhaiten toimiva malli, mutta voisiko hyvä tekoäly ehdottaa jotain muuta? Voitaisiinko tekoälylle edes antaa reaalisia parametrejä mallin laskentaan, vai olisiko osa luvuista uskon asioita, dollaripappien unelmia. Sielunmessut Suomessa jatkuvat. Jääräpäisesti tulevaisuutta etsitään romahdetuista arvoista ja kuolleista ajatuksista merien takaa. On aika palata takaisin, etsiä juurensa, koskettaa multaa jalkojen alla, kunnes firman kännykkä keskeyttää tämänkin unen.

Heikki Niskanen

Kuuntelijat pääsevät Markus Kajon seurassa taas radiomiesten retkelle itärajalle. Adolf Turakaisen ja Mauri Soikkasen pysähdyspaikka on nyt Raatteen vartio Suomussalmella.

Vuonna 1964, parikymmentä vuotta aiempien taistelujen jäljet yhä näkyvät luonnossa. Luonto on Suomussalmella vielä juhannusaikaan tuloillaan kesäkuosiin.

Seuraavassa jutussa Kajo vie kuulijat Monrepos'n puistoon. Kreivi Fahlen kertoo toimittaja Koposen haastattelussa vuonna 1938 eurooppalaisittain loisteliaan puiston vaiheista.

Lopuksi Kajo tarjoaa tivoliretken, jonka pääroolissa on vaihdikas kaima. Markus Rautio vieraili Sirkus Sariolassa Helsingin Kaisaniemessä mukanaan näyttelijä Uuno Laakso. Seuranaan heillä on iloinen karhuvekara, leijonia ja Sariolan johtaja Simola.

(YLE Radio 1 maanantaina 24.9.2009 klo 9.05-9.58, uusinta lokakuulta 2008.)

Tiedämme tulevaisuudesta ainakin yhden asian. Tuho on varma. Maailmanloppua tarjotaan nykyään joka toinen viikko. Siksi suomalaisten tulee olla jatkuvassa kriisissä ja valmiustilassa.

Ensin ilmasto. Vuoteen 2080 mennessä Suomen keskilämpötila nousee 2-7 astetta.

Oletko optimisti? Anteeksi, mutta meidän on kerta kaikkiaan pakko häiritä mielenrauhaasi: vaikka hiilidioksidipäästöt nollattaisiin välittömästi, jäätiköt sulavat silti.

Rukoile siis jo tänään, että kiinalaiset kieltäytyvät elintaso noususta ja jättävät auton ostamatta.

Rukoile, että vältymme massiivisilta kansainvaelluksilta, kun elinolosuhteet eri puolilla maailmaa tulevat sietämättömiksi. Rukoile, etteivät kulkutaudit kantaudu tänne pohjolaan.

Tosin Golf-virta saattaa kääntyä ja meitä odottaa pieni jääkausi. Golf-virran kääntyessä suosittelemme positiivista ajattelua – ainakaan ilmasto ei lämmennyt.

Emme halua pelotella sinua. Haluamme vain muistuttaa, että ilmaston lämmetessä Suomella on muita vakavia ongelmia.

Suomessa on jo vuonna 2020 EU-maiden huonoin huoltosuhde. Toisin sanoen meillä on aivan liian vähän työssä käyviä ihmisiä suhteessa vanhusten ja lasten määrään. Rukoile jo nyt hyvinvointipalveluiden puolesta, rukoile tuottavuutta, koska hyvinvointivaltion natisee liitoksissaan.

Ai niin, unohdimme öljyn hintapiikin. Öljyn hintapiikki on mahtava elämys!

Tule näkemään markkinahäiriköitä, joihin verrattuna nykyinen finanssikriisi on lasten leikkiä. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua et enää lennä löhöämään kaukaiseen maahan. Sen sijaan saatat nauttia kaikkien aikojen talousspektaakkelista, joka asettaa koko elämäntapasi kyseenalaiseksi.

Pelottaako?

Ota iisisti. Elimistössäsi tapahtuu juuri tälläkin hetkellä hyvänlaatuisia ja pahanlaatuisia solumutaatioita, joiden seuraukset ovat joka tapauksessa epävarmoja.

Kellukaamme toverit. Kellukaamme!

Pesukone hajosi heti takuuajan päätyttyä. Taulu-tv ei toiminut koskaan kunnolla. Ennen kotilaitteet kestivät 20 vuotta - nyt eivät kahtakaan.

Tätä mieltä ovat 2000-luvun kansalaiset - eikä kukaan uskalla väittää, että kuluttaja olisi väärässä. Ovatko vehkeet liian hienoja tavallisen ihmisen käyttöön? Onko laitteille muita laatukriteereitä enää olemassakaan kuin energian säästö?

Työtehoseuran projektipäällikkö Anneli Reisbacka sekä toimittaja Jukka Arvassalo arvioivat aikamme suosikkihokemaa "Kodinkoneita ei tehdä kestämään".

Ennakkoluuloja -ohjelmassa YLE Radio 1:ssä torstaina 20.8. klo 12.15. Uusinta kuullaan perjantaina 21.8. klo 18.00.

Ensilähetyksen jälkeen ohjelma on kuunneltavissa tämän sivun oikean palstan Radiosoitin-ikkunasta parin kuukauden ajan.

Valtion taidemuseoon Ateneumiin saapuu syyskuussa suuri Picasso-näyttely. Mukana on teoksia laajalti taiteilijan uran eri vaiheilta ja kausilta.

Picasso oli tuottelias nero, joka uudistui ja uudisti läpi uransa. Yksityiselämä oli värikästä, ja vaimot vaihtuivat vähän väliä.

Hän oli oman aikansa julkkis, eikä kokenut taiteilijaneron tyyppillistä loppua, kuolemaa köyhänä ja unohdettuna.

Torstaina Tuomas Enbuske kysyy, miksi ihmeessä Picassolla on yhä väliä? Miksi juuri hänen vinksahtaneelta näyttävät itkevät naiset ovat niin merkittäviä?

Mukana keskustelemassa ovat kriitikko Otso Kantokorpi, taidegraafikko, kuvataiteilija Tapani Mikkonen ja Ateneumin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila.

(YLE Radio 1, to 20.8. klo 9.05-9.58)

Keskiviikkona 19.8. 2009 klo 13.25. ja uusinta torstaina 20.8. klo 17.20. Ohjelmaa voi kuunnella viikon ajan oikealla näkyvästä radiosoittimesta.

Asiantuntijoina oopperalaulaja Margareta Haverinen-Brandt ja pianotaiteilija Ilkka Paananen. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.

Jean Sibeliuksen laulussa Säv, säv susa avautuu aluksi seesteinen kesämaisema, mutta idylli ei kestä pitkään, kun laulun välitaitteessa kerrotaan Inga-Lill tytön traaginen tarina.

Ilpoa Tiihonen on kääntänyt taitavasti Gustav Frödingin runon, josta kehittyy balladimainen tarina. Pienen kylän ahdas ilmapiiri ajaa väärin rakastuneen tytön tuhoon. Laulaja ei kohtaa vain kaisloja, vaan tempollisten hienosäätöjen karikon, jossa on löydettävä tasapaino kesämaiseman ja tragedian välillä.

Älykkyys on hieno asia. Se erottaa ihmisen muista luomakunnan olennoista.

Mutta hankalaksi menee, kun se erottaa ihmisen toisesta. Että naapurin lapset olisivat älykkäämpiä kuin meidän. Vielä perimän takia! Ei käy.

Toinen vaikea asia on oletetut sukupuolten väliset älykkyyserot. Nyt niistä otetaan selvää.

Kirsi myös kertoo, miksi ei itse mene älykkyystestiin.

(YLE Radio 1, ke 19.7.2009 klo 9.05-9.58)