YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 4.5.2006 klo 21.30

  • Miksi ydinvoima on Saksassa yhä ongelma? Kirjeenvaihtaja Elina Ravantin raportti ydinvoiman ja jälleenkäsittelyn kuvioista saksalaisittain.
  • Uhkaako poliisivalvonta sananvapautta Saksassa? Toimittaja Pertti Rönkkö raportoi Berliinistä.
  • Miksi Bushin suosio laskee jopa Texasin machomiesten parissa? Kirjeenvaihtaja Petri Sarvamaa Taylorin pikkukaupungin käärmefestivaalissa.

SAKSAN TEOLLISUUS VYÖRYTTÄÄ
YDINVOIMAPÄÄTÖSTÄ KUMOON

Saksassa ydinvoima epäilyttää kansalaisia enemmän kuin Suomessa - saksalaiset näyttävät muistavan Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden suomalaisia kauemmin. Pulmana on myös radioaktiivisen jätteen loppusijoitus, raportoi kirjeenvaihtaja Elina Ravantti Atlaksessa.

Nykyisen Saksan pohjoisosan uumeniin muodostui suolakiveä, joka on graniitin ja turpeen ohella yksi tutkittava vaihtoehto, kun maailmalla etsitään tapaa varastoida ydinvoimaloiden käytettyä polttoainetta.

Gorlebenin suolakiviesiintymään alettiin louhia tutkimustunneleita 20 vuotta sitten. Vuonna 2000 tutkimukset Gorlebenin tunneleissa jäädytettiin osana Saksan hallituksen ja ydinvoimayhtiöiden sopimusta, jolla Saksa luopuu asteittain ydinvoimasta.

Saksan säteilyturvakeskuksen tiedottaja Florian Emrich sanoi, että kaivos säilytetään nykyisellään: - Ensin selvitetään perusteellisesti loppusijoituskysymykset ja siihen liittyvät turvatekniset ongelmat, kuten jätepaikkojen palauttaminen entiseen tilaan ja kaasunmuodostus.

Aikaa on sopimuksen mukaan enintään vuoteen 2010. Ala-Saksin osavaltion johto teki aikoinaan päätöksen tutkimusten aloittamisesta Gorlebenissä paikallisia asukkaita kuulematta. Seudun väki on vastustanut huippuvaarallisen ydinjätteen sijoittamista kotikonnuilleen kohta 30 vuotta ja vastarinta jatkuu.

Luolaston vieressä välivarastossa on ulkomailla jälleenkäsiteltyä saksalaista ydinjätettä odottamassa jäähtymistä ja päätöstä loppusijoituspaikasta. Ottajia ei ole oikein missään päin Saksaa. Yli 60 prosenttia saksalaisista vastustaa ydinvoimaa ja se tekee päätöksenteon poliitikoille hankalaksi.

Parinkymmenen kilometrin päässä Gorlebenistä asuu maanviljelijä Hans-Werner Zachow. Hän oli mukana perustamassa maanviljelijöiden omaa loppusijoitusta vastustavaa yhdistystä jo 30 vuotta sitten ja on yhä mukana:

- Pidän loppusijoituspaikkaa uhkana, koska se pysyy puolesta miljoonasta jopa miljoonaan vuotta. Se on siis pysyvä vaaranaiheuttaja. Se leimaa alueen ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi pilaten alueen maatalouden maineen,
niin että tuotteiden arvostus laskee.

Perimmäisiä kysymyksiä pohtinutta ydinvoiman vastustajaa eivät vakuuta puheet ydinvoimalla tuotetun energian halpuudesta:
- Missään päin maailmaa ei energian hintaan lasketa loppusijoitusta. Ja mitä maksaa sellaisen aineen varastointi, jota pitää valvoa puolesta miljoonasta miljoonaan vuoteen sen vaarallisuuden takia, muistutti Hans-werner Zachow.

Pohjanmeren rantamilla Brunsbüttelin ydinvoimalassa tehdään vuosihuoltoa tavalliseen tapaan, vaikka voimalan päivät alkavat olla luetut. Viime syksynä Saksassa valtaan tullut oikeiston ja sosiaalidemokraattien yhteishallitus nimittäin sopi hallitusohjelmassaan, että vanha päätös ydinvoimasta luopumisesta pitää. Se oli yksi niistä uhrauksista, joita ydinvoimalle myönteisen oikeistojohtajan Angela Merkelin oli tehtävä päästäkseen liittokansleriksi liittokanslerin paikalle.

Brunsbüttelin voimalan omistaja katsoo, että Gorlebenillä pallottelu on poliittista viivytystaistelua, jolla vastustajat haluavat varmistaa, ettei Saksa enää kykenekään palaamaan ydinvoiman käyttäjäksi.

Wattenfall Europen toimitusjohtaja Bruno Thomauske sanoo että edellinen hallitus esti järjestelmällisesti
loppusijoituspaikkojen etsinnän Saksassa, jotta nyt voitaisiin sanoa ettei kysymystä ole ratkaistu: - Mutta mielestämme asia on edennyt hyvinkin pitkälle. Meillä on yksi sijoituspaikka matala-aktiivisille jätteille ja yksi pitkälle tutkittu paikka korkea-aktiivisille jätteille.

Saksan teollisuus ja oikeistopoliitikot ovat alkaneet kevään mittaan puhua yhä äänekkäämmin siitä, ettei Saksa saisi unohtaa ydinvoimaa kokonaan. Norddeutsche Affinerien hallituksen puheenjohtaja Werner Marnette katsoo että ydinvoiman vastustajatkin alkavat tajuta, miten kohtalokasta on se, että Saksan hiilidioksidipäästöt nousevat hälyttävästi:

- Päästöoikeuksia pitäisi ostaa lisää ja maksaa niistä enemmän, jolloin sähkön hinta nousee. Se olisi kohtalokasta koko Saksan taloudelle ja teollisuudelle.

Saksan energiantarpeesta ydinvoima kattaa tällä haavaa melkein 30 prosenttia. Teollisuuden mielestä tilalle ei ole tulossa todellista vaihtoehtoa, siksi ydinvoimaloiden käyttöaikaa pitäisi pidentää sovitusta 32 vuodesta esimerkiksi 40 vuoteen.

Ydinvoimayhtiöissä ei uskota, että voimaloiden käyttöiän pidennys toteutuu tämän hallituksen kaudella. Yhtiöt suunnittelevat sulkulistalla olevien reaktorien pitämistä verkossa siirtämällä käyttöaikaa uudemmilta reaktoreilta vanhemmille. Se on saksalaisessa ydinvoimapelissä sallittua.

Mutta koko ydinvoima-aihe on Saksassa niin herkkä, että päätöstä loppusijoituspaikasta tuskin tulee kovin nopeasti. Niinpä Brunsbüttelin reaktorin uusin käytetyn polttoaineen jäteannos saa odotella lopullista paikkaansa valurautaisessa säiliössään, puolitoistametristen betoniseinien ympäröimänä vielä pitkään.

POLIISITOIMET UHKAAVAT
SAKSAN SANANVAPAUTTA

Saksassa pelätään että järjestysvallan ylenmääräinen virkainto - kuten puhelinkuuntelu ja sähköpostin tarkkailu - koettelee jo mielipiteen vapautta. Terrorismin torjunnalla perustellaan kotietsintöjä ja toimittajien tietokoneiden takavarikointia. Perustuslain takaama mielipide- ja lehdistövapaus ovat koetuksella Saksassa.

Toimittaja Pertti Rönkkö raportoi Berliinistä, että poliisin suorittamat kotietsinnät ja toimittajien tietokoneiden takavarikoinnit ovat johtaneet perustuslakivalitukseen. Lehdistövapaudesta on kysymys myös Saksan arvostetuimpiin poliittisiin aikakauslehtiin kuuluvan Ciceron tapauksessa. Saksan keskusrikospoliisi teki kotietsinnän lehden toimitukseen ja toimittajan asuntoon löytääkseen todisteita, että joku poliisin omista joukoista on vuotanut lehdelle salaiseksi luokiteltuja tietoja terrorismia käsittelevään artikkeliin. Poliisit takavarikoivat 25 laatikollista käsikirjoituksia sekä kopiot toimittajien sähköposteista.

Michael Rediske Reportterit ilman rajoja-järjestöstä sanoi, että asian julkisuuteen tuoneet toimittajat saavat nyt syytteen avunannosta virkasalaisuuden rikkomiseen, vaikka he ovat vain ottaneet materiaalin vastaan.
- Tämän avulla yritetään estää, etteivät valtionkoneiston lähteet luovuta salaista tietoa eteenpäin.

Toimittaja Wolfram Eilenberger joutui poliisin iskun kohteeksi, koska hänen käyttöönsä oli annettu Ciceron toimituksessa sama tietokone, jota oli käyttänyt aikaisemmin virkasalaisuuden paljastamisesta syytettynä oleva toimittajakollega. Poliisit takavarikoivat hänen työkalunsa ja sen mukana kaikki tiedostot.

Hän sanoo että valtio on ominut oikeuden takavarikoida kaikki tiedostot todisteena jonkin tietyn tapauksen yhteydessä, mutta onkin sitten nostanut syytteen jostain aivan toisesta asiasta.

Eilenberger pitää tapahtunutta pöyristyttävänä hyökkäyksenä lehdistönvapautta vastaan - se merkitsee jokaiselle tutkivalle
toimittajalle tavallaan työn loppumista.

- On olemassa vaara itsesensuurista tai jopa siitä, että toimittajia uhataan fyysisesti. Jos toimituksen kaikki tiedostot joutuvat oikeuden päätöksellä liittovaltion tiedustelupalvelun käsiin, niin silloin loppuvat myös yhteyshenkilöt. Eilenberger kertoo että hänen tietokoneensa vietiin ja hän pelkäsi matkapuhelimensa salakuuntelua, koska oli ollut tekemisissä epäillyn toimittajan kanssa: - Olenkin muuttanut tapojani koskien puhelinkäyttäytymistä sekä tietojen tallentamista.

Itäisessä Berliinissä oleva Stasi-museo kertoo, miten DDR:ssä omia kansalaisia ja vieraita vakoiltiin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Nykyisessä Saksassa viranomaiset kuuntelivat Saksassa vuonna 2004 yli 12 tuhannen ihmisen puheluita. Nousua edellisvuoteen oli kuusitoista prosenttia. Teleyhtiöiden on säilytettävä puhelimien, kännyköiden ja sähköpostien yhteystietoja viranomaisten käyttöön vähintään kuusi kuukautta.

BUSHIN SUOSIO
ALAMAISSA

Vain runsas vuosi sitten presidentti Bush aloitti toisen virkakautensa, mutta nyt enää kolmannes amerikkalaisista hyväksyy hänen toimensa presidenttinä. Suosio on kevään mittaan pudonnut alemmaksi kuin koskaan ennen. Tuoreimman mielepidetiedustelun mukaan vain 34 prosenttia amerikkalaisista tukee Bushin toimintaa presidenttinä. Toimittaja Jyrki Haran haastattelema Ulkoministeriön erikoistutkija Kari Möttölä nostaa yhden syyn ylitse muiden:

- Tärkein ja kärjistynein syy on Irakin sota. Yli puolet amerikkalaisista on sitä mieltä, että se ei ole koituvien uhrausten ja hinnan arvoinen. Tämä on selvä muutos vielä kolmen vuoden takaisesta tilanteesta.

Tutkija ennustaa hillitymmän ulkopolitiikan aikakautta Yhdysvaltoihin, sillä sekä poliittisen eliitin että tavallisten amerikkalaisten usko väkivallalla vietyyn demokratiaan on rapissut.

Vapun alla Irakin sotaa vastaan marssiittiin New Yorkissa. Bushin suosiota rapautti myös New Orleansin kaupungin tuhonnut Katrina-hirmumyrskyyn, jonka ontuvasta jälkihoidosta on tullut lisäpaino kannatuskäyrälle. Kotirintamalla on muitakin ongelmia. Amerikkalaiskuluttajien luottamus omaan talouteensa horjuu presidentin toistuvista vakuutteluista huolimatta.

Amerikkalaisia riepoo erityisesti bensiinin ennätyskorkea hinta. Bush ilmoitti viime viikolla Yhdysvaltain keskeyttävän öljyn ostamisen varmuusvarastoihin hinnan alentamiseksi. Presidentti on myös luvannut satsata vaihtoehtoisiin energialähteisiin, mutta öljyriippuvuudesta Yhdysvallat ei hevin pääse irti.

Möttölä muistutti että samoja autoilijoita, jotka jo nyt ovat hermostuneita, olisi painostettava vähentämään kulutustaan. Se on poliittisesti erittäin vaikea ja hankala kysymys.

Hankalaa on ollut muutenkin. Bushin hallinnon lähipiiriä on ravistellut useampi skandaali korruptiosta terrorismisodan epäeettisyyksiin ja rikosepäilyihin. Raikkaampaa ilmettä on haettu henkilövaihdoksista. Mutta republikaanit pelkäävät, että toimenpiteet jäävät kosmeettisiksi ja tulevat liian myöhään. Marrarraskuussa pidetään kongressin välivaalit ja puolueen kannatuksen pelätään vajoavan presidentin suosion mukana. Pahimmillaan republikaanit voisivat menettää enemmistön sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.

Kirjeenvaihtaja Petri Sarvamaan reportaashi Taylorin pikkukaupungista Teksasista kertoi Bushia kohtaan tunnetun epäilyn voimistumisesta myös kansan parissa. Sarvamaan käärmeshowssa haastattelema Doug Dugger sanoi, ettei ole Bushin kanssa samaa mieltä kaikesta:

- Emme saisi leikkiä kaikkialla maailmanpoliisia, kun pitäisi huolehtia omankin maamme nälkäisistä. Tärkein huolenaiheemme on mielestäni terveydenhuolto. Vakuutus- ja hoitomaksut
ovat monille liian kalliita.

Duggerin mielestä Bushin päätökset seuraavat isojen yhtiöiden tarpeita: - Haliburton esimerkiksi hyötyi Irakin sodasta taloudellisti. Ja kuka olikaan Haliburtonin toimitusjohtaja? Tietenkin varapresidentti Cheney! Kuka tahansa voi ymmärtää moisen!

Taylorin asukkaita huolestuttaa teollisuuden katoaminen. Dugger kertoi että paikallinen tehdas suljettiin, ja uusi tehdas avattiin Tijuanaan joka on Meksikossa heti rajan takana, jossa joku tekee työt alle 20 dollarin päiväpalkalla. Johtajien ylimitoitettuja optioita texasilainen Dugger paheksui:

- Mikä työ voi olla niin arvokas, että siitä maksetaan 600 000 000 dollarin bonus? Sellainen pitäisi maksaa vain, jos muuttaa maailmanhistoriaa!


Sivun yläreunaan