YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 19.10.2006 klo 21.30

  • Anna Politkovskajan muistolla on jakajia kun mielenosoittajat suuntaavat Lahteen.
  • Murhattiinko Venäjän omatunto - millaisen jäljen Anna Politkovskajan kuolema jätti maan henkiseen ilmapiiriin?
  • Miten lännen ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet? Mitkä asiat hiertävät Lahden huippukokoukseen saapuvan presidentti Vladimir Putinin ja EU:n välejä?

ANNAN KUVAT JA
MIELENOSOITTAJAT

Toista tuhatta poliisia on komennettu turvaamaan Lahden Eu-huippukokousta. Torstaina poliisi oli saanut ilmoituksen kuudesta mielenosoituksesta, mutta luku voi vielä kasvaa, koska lain mukaan mielenosoituksesta on ilmoitettava poliisille viimeistään kuusi tuntia ennen mielenosoituksen alkua.

Paikalle on tulossa useita järjestöjä EU-kriitikoista kirjailijoihin, Karjala-aktivisteista Tshetshenian ystäviin. Syyskuisen Asem-kokouksen kaltaista yhteenottoa ei povata.

Amnestyn Suomen osasto osallistuu Sibelius-talolla kynttilämielenosoitukseen, jossa muistetaan lokakuun seitsemäntenä murhattua toimittaja Anna Politkovskajaa. Järjestön viesti huippukokouksen illallisille osallistuvalle Venäjän presidentille, Vladimir Putinille keskittyy ihmisoikeusaktivistien tilanteeseen.

- Lista presidentti Putinille on pitkä, mutta nyt se keskittyy siihen, millaisissa olosuhteissa ihmisoikeuksia ajavat ihmiset ja väärinkäytöksistä raportoivat ja niistä valittaneet ihmiset työskentelevät. Heitä on pahoinpidelty ja uhkailtu ja kuten nyt toimittaja Anna Politkovskajan tapauksessa myös tapettu, sanoo Frank Johansson, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja.

Amnestyllä on meneillään nettikampanja, jossa kerätään nimiä pääministeri Matti Vanhaselle annettavaan vetoomukseen. Vetoomuksessa toivotaan Suomelta aktiivisuutta ihmisoikeusasioissa.

- Ihmisoikeuskysymykset ovat liian tärkeitä jätettäväksi pelkästään virkamiesten hoitoon, sanoo Johansson ja toivoo, että pääministeri Vanhanen on ennen Lahden kokousta ehtinyt kerätä taakseen EU-maiden tuen ihmisoikeuksien korostamiseksi.

Venäjän suhteen tunnetaan intohimoja monessa järjestössä. Myös Karjalan palauttamista vaativa Aluepalautus-yhdistys osoittaa mieltään Lahdessa.
Putinin lisäksi viesti lähtee moneen suuntaan:

- No tässä on tietysti sanomaa Euroopan pääministereille, että silloin, kun alueet ovat palautuneet, odotamme Euroopan kehitys- ja jälleenrakennuspankin avustusta jälleenrakentamiseen sanoo Aluepalautus -yhdistyksen tiedottaja Lasse Koskinen. Putinille lähetämme sen viestin - minkä hän tietääkin - että olemme valmiit neuvottelemaan, jopa järjestönä valmiit tulemaan Kremliin neuvottelemaan asiasta. Ja tietenkin sitten näitä jukuripäisiä suomalaispoliitikkoja tässä sitten vähän opetetaan.

Anna Politkovskaja on näkyvästi esillä myös Lahdessa, sillä järjestöt tietävät murhatun toimittajan kohtalon koskettavan monia. Mutta missä menee hyvän maun raja? Eihän Anna Politkovskaja itse esimerkiksi toiminut Karjalan palauttamiseksi Suomelle...

- Meillähän ei ole mitään muuta kuin se, että me noudatamme kansalaisten toivomusta tässä. Samassa yhteydessä muistetaan ja muistutetaan myöskin näitä poliitikkoja tilanteesta, koska Putin saapuu tänne ja tämä asia on esillä, sanoo Koskinen.

Johansson kertoo, että Amnestyssä on pohdittu paljon sitä, missä määrin ihmisten - varsinkin jo kuolleiden - kuvia on sopivaa käyttää hyväksi kampanjoinnissa. Esimerkiksi Anna Politkovskajan kasvokuvan painaminen Amnestyn t-paitaan ei tule kyseeseen, mutta sen sijaan ihmisoikeuksia ajaneen toimittajan kertomuksen kautta voidaan ohjata lukija kampanjaan, joka käsittelee Venäjän ihmisoikeuksia.

- Kuolleen ihmisen käyttö sellaisissa yhteyksissä, joita hän ei aikanaan itse ole mitenkään työssään ajanut, ei välttämättä ole ihmisen muistamista, vaan se voi olla jopa muiston halventamista, pohtii Johansson.

VENÄJÄ ANNAN
JÄLKEEN?

Lokakuun seitsemäntenä päivänä murhattu toimittaja Anna Politkovskaja valmistui aikoinaan toimittajaksi Moskovan valtionyliopiston tiedotusopin laitokselta. Laitoksen nuorille opiskelijoille Politkovskaja on tuttu nimi:

- Kaikki ovat hyvin pahoillaan tapahtuneesta. Hän opiskeli täällä, sanoo Jevgeni -niminen opiskelija. Hän oli arvostettu toimittaja
erityisesti lännessä. Tapahtunut ei ole Venäjälle kunniaksi lännen silmissä.

- Hän oli poikkeuksellinen henkilö. Häntä arvostetaan niin Venäjällä kuin ulkomailla. Olemme hänestä kovin ylpeitä, sanoo Iskra Bratkova.

Yliopiston tiedotusopin laitoksen dekaani, Jasen Zasurski on journalismiopetuksen "grand old man". Hän seurasi tiiviisti entisen oppilaansa, Anna Politkovskajan uraa.

Zasurskin mielestään murha ja ylipäänsä rikollisuuden kasvu on yhteyksissä poliittiseen murrokseen ja Putinin presidenttikauden päättymiseen vuonna 2008.

- Se on hyvin murheellinen tapaus. Tapaus osoittaa rikollisuuden voiman Venäjällä. Rikollisuus ei koske enää vain liike-elämää. Rikollisuus on ulottunut poliittiseen elämään: toimittajan julkiseen toimintaan, sanoo Jasen Zasurski.

Hän muistuttaa, että Venäjällä on sekä demokratiaa tukevia, mutta myös vanhoillisia voimia.

- On meneillään Venäjän nykyaikaistaminen. Mutta samanaikaisesti on olemassa hyvin voimakkaita vanhoillisia voimia. Toisin kuin jälki-impressionismi, jälkitotalitarismi ei ole miellyttävää. Neuvostoajan jäänteet vaikuttavat hyvin voimakkaasti.
Jälkitotalitarismi on vaarallista, koska se elää monien vallanpitäjien mielessä. Mutta ei vain heissä: myös suuressa osassa rivivenäläisiä.

Venäjän intellektuellit ovat tällä hetkellä vetäytyneet yhteiskunnallisesta keskustelusta sivuun. Puhutaan "Venäjä Kahdesta", eräänlaisesta rinnakkaisyhteiskunnasta, jossa älymystö keskittyy luontoon ja kulttuuriin laajassa mielessä.

- He ovat ihmisiä, jotka tiedostavat vielä koittamattomien humanismin ja ihmisoikeuksien arvon. Heissä kasvaa alku, joka on antava sysäyksen Venäjän parhaille perinteille, toivoo Jasen Zasurski tiedotusopin dekaani, Moskovan valtionyliopiston tiedotusopin dekaani. Sellaisia perinteitä on, vaikka Venäjän historiassa ei valitettavasti ole koittanut paljoa mahdollisuuksia tuoda niitä ilmi. Sellaisia mahdollisuuksia on nykyään vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Mutta niitä on, ja se suo meille perustaa toimia.

PUTININ JA
LÄNNEN SUHTEET

Presidentti Putinin ja länsivaltojen suhteet ovat heikentyneet selvästi viime aikoina. Georgian kriisi, energiakiistat, suhtautuminen Iranin ydinohjelmaan ovat tuoreita esimerkkejä ristiriidan aiheista.

Venäjän ulkopolitiikasta tuoreen kirjan kirjoittanut asiantuntija uskoo, että kyse on olennaisesta muutoksesta suhtautumisessa ulkomaailmaan. Sopeutumisen sijasta Venäjä haluaa aktiivisen toimijan rooliin:

- Venäjä ei enää jatka kiertämistään läntisellä tähtiradalla, vaan on nyt omalla kiertoradallaan ja pyrkii rakentamaan omaa aurinkokuntaa, muotoilee Dmitri Trenin moskovalaisesta Carnegie-keskuksesta.

Näin on paitsi suhteessa Euroopan Unioniin, myös supervalta Yhdysvaltoihin:

- Nähdäkseni uusi itsenäinen linja on seurausta perusteellisesta
uudelleenarvioinnista. Siinä Venäjän johto on selvittänyt Yhdysvaltojen kanssa tehdyn yhteistyön saavutukset ja virheet.

Erityisen tiukasti Venäjä on puuttunut entisten neuvostotasavaltojen yrityksiin erkaantua Venäjän vaikutuspiiristä. Kehitys kävi selväksi Ukrainan oranssivallankumouksen aikana ja kärjistyi viimeksi Georgian karkotettua vakoilusta syytettyjä venäläisupseereja:

- En haluaisi tehdä vertailuja, mutta Venäjän johto haluaa näiden maiden ottavan samanlaisen asenteen, kuin Suomella oli pitkään
Neuvostoliittoa kohtaan, sanoo Dmitri Trenin.

Sen sijaan Trenin ei usko, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys olisi enää ongelma Venäjälle:

- Saksa ja Venäjä luottavat toisiinsa, eikä Saksan Nato-jäsenyys ole ongelma. On pikemminkin hyvä, jos Natossa on ystävällismielinen maa.

Trenin uskoo, että Yhdysvaltain presidentin George Bushin sekä venäjän presidentin Vladimir Putinin puheet kovenevat entisestään ennen molemmissa maissa tulossa olevia presidentinvaaleja:

- Kampanjoissaan kaikki amerikkalaiset presidenttiehdokkaat keskustelevat varmaan Venäjästä, mutta ottavat puheissaan myös
kovan linjan Venäjää kohtaan. Sama pätee täällä. Nationalismi ja
riippumattomuus ovat voimistumassa Venäjällä. Lisäksi yhteiskunnan huipulla esiintyy muukalaisvihaa ja amerikkalaisvastaisuutta.


Sivun yläreunaan