Rakkaudesta radioon

Yleisradio täytti tänä vuonna 80 vuotta. O.Y. Suomen Yleisradio - A.B. Finlands Rundradio -nimisen yhtiön perustava kokous pidettiin Helsingissä 29. 5.1926. Yhtiö lähetti ensimmäisen ohjelmansa torstaina 9. syyskuuta samana vuonna ja tätä päivää pidetään maamme säännöllisen yleisradiotoiminnan syntymäpäivänä.

Yleisradion toiminta on julkista palvelua ja siksi se oli hyvin pitkään tarkoin säädeltyä. Säädöksissä määriteltiin muun muassa, että asiaohjelmissa tulee käyttää hyvän suomen kielen normistoa ja asiat on esitettävä objektiivisesti. Olennaista oli myös erotella fiktiiviset osiot selvästi faktatiedosta.

Vielä edellisen vuosisadan alkupuolella, radio oli väline, johon luotettiin täysin ja ajan yleisön medialukutaito oli sillä tasolla, että faktan ja fiktion sekoittaminen aiheutti hämmennystä ja eräässä klassisessa esimerkissä jopa kaaosta.

Fiktion hyökkäys

Orson Wellesin radiokuunnelma H.G. Wellsin Maailmojen sodasta on varmasti yksi legendaarisimmista esityksistä radion historiassa. Kuunnelma toteutettiin suorana lähetyksenä lokakuun 30. päivänä 1938. Wellsin tieteisromaani kertoo marsilaisten hyökkäyksestä maahan ja käsikirjoittaja Howard Koch muokkasi Orson Wellesin kanssa kirjasta kuunnelmaversion, jossa tarina esitetään jäljitellen suoraa uutislähetystä tapahtumassa olevan invaasion vaiheista. Kuunnelma rakentui niin, että harmittomalta kuulostava tanssimusiikkiohjelma keskeytettiin tasaisin väliajoin uutisoinneilla käynnissä olevista kuvitteellisista tapahtumista. Kuunnelman loputtua Welles kertoo edeltäneen olleen vain Halloween-pilaa, mutta radio-ohjelma oli jo ehtinyt herättää paniikkia ja ihmisten pakenemista kuunnelmassa mainittujen alueiden läheisyydestä.

1930-luvun lopussa radion luotettavuutta ei epäilty ja lisäksi sen ajankohtaisuus oli aivan omaa luokkaansa. Muista massauutisointivälineistä tarjolla oli vain sanomalehti. Radiokuunnelman iltaiseen esittämisaikaan ei siis ollut toista tiedotusvälinettä, josta kuulijat olisivat voineet varmistaa marsilaisten hyökkäyksen todenperäisyyden.

Radiokulttuurin muutos

Mediakulttuurin tutkijoiden teksteissä on usein esillä nykyisen mediamaailman taipumus tietoisesti hämärtää faktan ja fiktion rajaa. Tämä ilmiö on toteutunut myös radiokulttuurin alueella. Radion alkuaikojen kirjoitetun lukeminen ja huolellisen kirjakielen käyttö on väistynyt jutustelunomaisen lähestymistavan tieltä. Toimitettu sisältö saattaa sisältää viittauksia todellisiin asiantiloihin, mutta samaan aikaan toimittaja puhuu itsensä luoman fiktiivisen mediahahmon näkökulmasta. Asioiden käsittelyssä faktat ja mediahahmon tulkinnat elävät sopusoinnussa, seurauksena tietynlainen faktan ja fiktion monitulkintainen hybridi. Jokaiselle kuulijalle annetaan mahdollisuus tehdä oma tulkintansa aiheesta.

Radiokulttuurin muutoksen yksi päälinja on siirtymä objektiivisuudesta subjektiivisuuteen, mikä on selkeästi nähtävissä esimerkiksi nuorten radion kuuntelussa. Pelkät objektiiviset esitykset vallitsevista asiantiloista eivät enää kiinnosta suuria kuuntelijamassoja, vaan nuori radioyleisö haluaa värikkäitä ja monitulkintaisia mielipiteitä esitettynä tavalla, joka mieluummin provosoi kuin jättää asian kommentoimatta.

YLE:n dokumenttiryhmän tuottaja Hannu Karisto on kirjoittanut vanhasta ja uudesta radiokulttuurista Äänipää-sivustolla. Uusi radiokulttuuri perustuu kanavakeskeisyyteen ja yhteisölähtöisyyteen. Kariston mukaan radio on aina ollut individualistisempi ja enemmän henkilöltä henkilölle väline kuin mikään muu joukkutiedotusväline. Hänen mielestään uuden radion keskeinen ideologia on individualismi.

Hannu Kariston kirjoitus Äänipää-sivustolla:

Lue artikkeli

Videot