Yhteisöllisyys verkossa

Verkkoyhteisöt esiintyvät sosiologien ja sosiaalipsykologien akateemisissa keskusteluissa kahtalaisessa valossa. Osa tutkijoista näkee verkkoyhteisöllisyyden perinteistä yhteisöllisyyskäsitettä rapauttavana ilmiönä ja kriittisimmät jopa kiistävät virtuaaliyhteisöllisyyden mahdollisuuden. Positiivisemman koulukunnan edustajat puhuvat tietokoneavusteisista sosiaalisista verkostoista, joissa sosiaaliset siteet toimivat todellisen elämän tapaan ja verkko on nykyisen mediayhteiskunnan tarjoama vaihtoehtoinen väylä yhteisöllisyyden muodostumiselle.

Verkkoyhteisöt Internetin kehityksessä

Verkossa syntyneen virtuaaliyhteisöllisyyden saavuttaman suosion myötä on koko Internetin kehitystyö ottanut uuden suunnan. Alan asiantuntijoiden puheissa esiintyy käsite Web 2.0, jonka pitäisi tulevaisuudessa korvata kokonaisuudessaan vanhentunut - vielä nykyisinkin toimiva - Web 1.0. Käsite Internetin uudesta versiosta perustuu malliin, jossa siirrytään pois staattisista verkkosivuista, hakukoneiden käytöstä ja sivustolta toiseen surffaamisesta. Uusi versio Internetistä pohjautuu sosiaalisiin verkkoyhteisöihin, wiki-tekniikoihin ja folksonomiaan. Web 2.0 on herättänyt vahvaa kritiikkiä ja useasti se on leimattu vain hetken hittisanaksi, mutta kyseinen käsite sisältää kuitenkin mielenkiintoisia ulottuvuuksia, jotka juontuvat verkkoyhteisöllisyyden piirissä esiintyvistä käytänteistä.

Wiki

Wiki-sivustot ovat erinomainen väline yhteisölliseen sisällöntuottamiseen ja tiedon jakamiseen. Wiki on määritelmällisesti sivusto, jonka sisältöä sivuston käyttäjät pääsevät muokkaamaan ja muuttamaan ilman, että heidän on osattava verkkosivuston HTML- koodausta. Malliesimerkki aiheesta on Wikipedia-sivusto, joka on yksi verkon käytetyimmmistä tietosanakirjoista ja koko sivuston sisältö on Wikipedia-yhteisön tuottamaa ja päivittämää.

Folksonomiaa taksonomian sijaan

Folksonomia on termi, jonka keksijäksi on nimetty Thomas Vander Wal, informaatioarkkitehti ja pitkän linjan Internet-asiantuntija. Folksonomia tarkoittaa avainsanoihin perustuvaa, vapaasti verkossa tapahtuvaa tiedon jäsentämisen tapaa. Avainsanoista käytetään verkossa nimitystä tag tai tägi.

Tieteelliset luokittelujärjestelmät perustuvat perinteiseen kategorisointiin eli taksonomiaan, mutta folksonomia perustuu ihmisen tietoon liittämiin assosiaatioihin. Verkkosisällön tuottaja merkitsee tekemänsä sisällön tietyin avainsanoin eli tägein ja ajan mittaan sisällön kumuloituessa, tietyt yksittäiset sisällön osat on helpommin etsittävissä ja löydettävissä. Sisällön hakeminen arkistosta avainsanojen avulla ei edellytä kategorisointiin perustuvan luokittelujärjestelmän rakentamista ja tuntemista, vaan haku suoritetaan mielleyhtymien ohjaamana.

Tägit eivät ole hyödyksi vain sisällön tuottajalle, vaan myös muut yhteisöllisen verkkopalvelun käyttäjät voivat löytää itseään kiinostavien aihealueiden sisältöjä - tekstiä, kuvia, linkkejä - avainsanojen avulla. Useimmmin mainitut esimerkit folksonomisesta täggäämisestä ja sen avaamista sosiaalisista ulottuvuuksista ovat verkkoyhteisöt Flickr ja Del.icio.us. Tietyistä aihealueista kiinnostuneet käyttäjät löytävät etsimänsä niiden tägien avulla, jotka luontaisen assosiaatioketjun kautta viittaavat haluttuun aiheeseen. Kognitiivisen psykologian puolella on analysoitu folksonomian sosiaalisia vaikutuksia sen havainnon seurauksena, että avainsanoja käyttävien verkkopalvelujen avulla ihmiset ovat löytäneet kaltaisiaan muita kansalaisia, joiden kiinnostus kohdistuu samoihin asioihin.

Verkkoyhteisöllisyys sekä hyvässä että pahassa

Internetin lukemattomat yhteisölliset palvelut tarjoavat miltei kenelle tahansa verkon käyttäjälle väylän toteuttaa omia yhteisöllisiä tarpeitaan. Verkkoyhteisö voi tarjota väylän mielipiteiden esittämiselle, vertaistukea elämäntilanteeseen, kavereita peliseuraksi, estraadin narsististen taipumusten toteuttamiselle tai mitä tahansa näiden väliltä. Ystävät verkossa saattavat muodostua jopa hyvinkin läheisiksi ja parhaimmassa tapauksessa sähköisessä mediassa syntynyt ystävyys siirtyy myös ruudun ulkopuolelle. On kuitenkin hyvä pitää mielessä Internetin medialuonne ja sen edellyttämien medialukutaidon ja mediakriittisyyden merkitykset.

Useimmissa verkkoyhteisöissä on vakiintunut käytännöksi, että yhteisön jäsenet käyttävät nimimerkkejä. Anonymiteetti on monasti tarpeen, koska esimerkiksi vertaistukea kaipaava yhteisön jäsen voi avautua vapaammin verkkoystävilleen ja saa näin kohdistetumpaa tukea tilanteeseensa. Anonymiteetti mahdollistaa kuitenkin väärinkäytökset ja suoranaisten valheiden esittämisen. Vertaistuen tarpeessa oleva henkilö voi saada virtuaaliyhteisön jäseneltä väärää tietoa, joka on annettu tahattomasti tai tahallaan.

Videot