Olen usein ajatellut, että paksutukkaiset ovat meitä kaninkarvapäitä onnellisempia. Etenkin paksutukkaiset, joilla on vielä kiharatkin. Epäreilua on elämä jo alusta asti. On vain tultava toimeen sillä, mitä on. Huoh.

Sen verran viimeksi vihjailin, että näppärimmät keksivät vastaukset: Michael Monroe. Mike!!!!!!!!!!!!!! Sehän se, siis Hän. Ja meistä moni tietää, että Mike on muutakin kuin vain mies tuuhealla tukalla! Mike on musikaalinen ikiliikkuja, joka puhuu suomenglantia, on hyväntahtoinen, energinen, rohkea ja karismaattinen. Uskomaton ihminen, joka ei pysy paikallaan hetkeäkään.

Lapsiavustaja pelkäsi, että tukka tippuu, kun se huojui. Mietin vielä, miten vangitsen suortuvia täydellisen lopputuloksen saavuttamiseksi. :) Silmiin laitoin kolme kerrosta, jotka ompelin yhteen ennen päähän kiinnittämistä.

Testailin vähän, miten saisin mahdollisimman tummat silmät. Ihan musta silmä ei kuitenkaan toiminut.

Pistot tehty kieli keskellä suuta.

Iiriksen teko oli tarkkaa, jotta tulisi pyöreä. Samalla sain sinisen huopapyörylän kiinni. Tarkimmat siellä huomaa, että silmien väri ei ole oikea. Olen pahoillani, siniharmaata ei löytynyt. 

Päässä on nyt tarvittavat osat kiinni. Takana on myös otsatukka, se pitää vielä jotenkin hoitaa. Mietin myös vaaleampien raitojen ujuttamista tuon pehkon oheen. Teen seuraavaksi tatuoinnit Miken käteen, niitä piikitellessä meneekin ensi viikko. Täytyy löytää vain kunnon kuva, jossa tatskoista saa selvää. Vinkkejä otetaan vastaan!

Silmät on kiinni! Kiinnittäminen kesti yhteensä kahden Downton Abbey -jakson verran. 

Pakko linkittää teille, jotka fanitatte brittisarjaa vähintään yhtä paljon kuin minä, tämä paperinukkesivu "including Mr. Pamuk". Paljon hymiöitä!