YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 2.2.2006 klo 21.30

  • - Toimittajat ilman rajoja -järjestö vetoaa malttiin pilakuvakiistassa.
  • - New Orleans on hirmumyrsky Katrinan jäljiltä yhä puoliksi raunioina. Kirjeenvaihtaja Petri Sarvamaan raportti.
  • - Tsunamin suomalaisuhreista huolehtineet jättivät Khao Lakin lopulta taakseen. Atlaksen Katri Makkonen raportoi lähtötunnelmista synkän tehtävän päätyttyä.
  • - Kuunari Helena osui Chilessä samaan satamaan synkän menneisyyden varjostaman chileläisen koululaivan kanssa. Auli Leskisen raportti Valparaisosta.


    Katso ja lue Katri Makkosen videoblogia Sri Lankasta >>

TOIMITTAJAT ILMAN RAJOJA
VETOAA MALTTIIN

Atlas käsitteli kiistaa profeetta Muhammedin pilakuvista Pariisin näkökulmasta. France Soir -lehti on julkaissut kohutut kuvat. Toimittaja Raine Tiessalon haastattelussa "Toimittajat ilman rajoja" -järjestön pääsihteesi Robert Ménard puolusti sananvapautta, mutta katsoi ettei kuvien julkaisemisen jatkaminen ole perusteltua.

Reaktioiden rajuus hätkähdytti meitä. Maltilliset muslimit eivät tunnu saavan ääntään kuuluviin, sanoi Ménard. - Vain ääriuskovaisimmista maista saadaan lehtiin kauheita lausuntoja.

- Jatkamme toki taistelua lehdistönvapauden puolesta, mutta samalla pitää saada keskusteluyhteys avatuksi. Kuvat kuuluikin julkaista, mutta enää ei kannata jatkaa, arvioi Ménard. - Olisi huono ajatus julkaista kuvia kilvan kaikissa lehdissä. Repostelun jatkaminen vaarantaisi Lähi-idässä olevat länsimaalaiset.

Toimittajajärjestön pääsihteeri muistutti Atlaksen raportissa myös arabimaiden sananvapauden puutteista. - Arabimaiden hallitukset ovat lehdistönvapauden vihollisia. Arabimaailman toimittajien tulisi ryhmittyä meidän puolellemme, koska he kärsivät ensimmäisinä lehdistönvapauden rajoituksista, sanoi pääsihteesi Robert Ménard.

NEW ORLEANSIN
KAHDET KASVOT

Hirmukyrsky Katrinaa paenneista sadoista tuhansista ihmisistä vain harva on palannut New Orleansiin. Yhdysvalloissa kiistellään kaupungin jälleenrakennuksen rahoituksesta. Taloushuolia synkempi seikka on se, että moni mustan väestön kortteli on iäksi mennyttä.

Atlaksessa nähtiin kirjeenvaihtaja Petri Sarvamaan raportti New Orleansin nykytilasta. Matkaoppaiden sivuilta tutut raitiovaunut ja ranskalaiskorttelit - kaikki näyttävät olevan paikoillaan. Jopa iltaelämä Bourbon Streetillä on vanhoissa uomissaan. Mutta vain muutaman kilometrin aukeaa näkymä New Orleansin todellisempaan tilaan.

Yhdeksäs kaupunginosa oli ennen patojen pettämistä oli yli 60 000 mustan neworleansilaisen koti. Nyt siellä yrittää asua muutama ihminen, mutta täysin tuhoutuneissa kortteleissa eläminen on mahdotonta.

Kaupungin laatiman suunnitelman mukaan kunkin kaupunginosan asukkaiden pitäisi neljän kuukauden kuluessa todistaa, että heidän kaupunginosansa on elinkelpoinen, ja jälleenrakennusponnistelujen arvoinen. Yhdeksäs kaupunginosa odottaa lopullista kuoliniskuaan, jonka jälkeen sinne raivataan suuri puistoalue.

Sarvamaan raportin mukaan New Orleansin tulevaisuus on yhä epävarma, koska kaupungin jälleenrakennuksesta ei ole vieläkään poliittista yksimielisyyttä. Kukaan ei edes tiedä, kenen johdolla jälleenrakennus aloitetaan ja viedään läpi.

Asukkaista suurin osa ei tiedä, miten heidän menetyksensä korvataan - vai korvataanko ollenkaan. Sairaaloista vain kolmannes ja kouluista kuudesosa on tähän mennessä avannut ovensa. Mutta toivo elää, ja monien mieli palaa kiihkeästi kotiin.

Yksi ratkaisevista asioista New Orleansin tulevaisuuden kannalta on sen patojärjestelmän kunto. Toistaiseksi patojen kunnostamiseen on myönnetty vajaat kolme miljardia dollaria. Summalla saadaan vain välttämättömimmät paikkaukset. Rahan tarve olisi kymmenkertainen, mutta maksajaa ei tahdo löytyä, raportoi Sarvamaa New Orleansista.

JÄÄHYVÄISET KHAO LAKILLE

Tsunamin suomalaisuhrien tunnistajat ovat palanneet kotiin Thaimaasta. Miltei kaikki vainajat tunnistettiin. Atlaksessa nähtiin Thaimaassa vuodenvaihteessa käyneen Katri Makkosen raportti suomalaisten tunnelmista työn päättyessä.

Rikoskomisario Ismo Kopra osallistui työhön koko sen keston ajan. Kun tehtävä oli suoritettu, ruumiintunnistajien toimistossa pakattiin kontteja. Heidänkin lähtönsä on yksi merkki elämän jatkumisesta. Ryhmässä on vuoden aikana työskennellyt kymmeniä suomalaisia, vain Ismo Kopra on pysynyt Phuketissa koko ajan.

Raportissa haastateltiin myös Suomen Lähetysseuran pastoria Suvimarja Rannankari-Norjasta, joka siunasi vainajia kotimatkalle ja teki muuta hengellistä työtä Thaimaassa. Tapaninpäivän muistojumalanpalvelus oli päätepiste hänen työlleen: - Ainakin tämän vuoden aikana on entistä enemmän miettinyt sitä, että ei koskaan tiedä mitä tämä päivä tai huominen tuo tullessaan. Kyllä se on tuonut sen ajatuksen vahvemmaksi, että kyllä me ihmiset vaan tarvitsemme toinen toistamme, muistutti pastori Rannankari-Norjanen.

Viime viikon torstaina kaksi Thaimaassa tunnistettua lapsivainajaa saapui kotiin. 178 kuolleesta suomalaisesta on tunnistamatta vain viisi. Hyökyaallon jälkeisinä kaaoksen päivinä uskallettiin uskoa vain joidenkin kymmenien löytymiseen. Toissapäivänä kotiin palasi myös Ismo Kopra, mutta valmiiksi jo valmiina seuraavalle matkalle, jolle lähdetään vain menolippu kourassa, raportoi Atlaksen Katri Makkonen.

HELENA JA ESMERALDA

Suomen purjelaivasäätiön koululaiva Helenan purjehdus on edennyt Chilen rannikkoa pitkin Kap Hornin vesille. Atlaksessa nähtiin toimittaja Auli Leskisen raportti Helenan vierailusta Valparaison satamassa, joka on myös Chilen laivaston koululaivan, barkentiini Esmeraldan kotisatama.

Esmeraldan mainetta tahraa menneisyys. Kun kenraali Augusto Pinochetin johtama sotilasvallankaapaus alkoi Valparaisosta
vuonna 1973, Esmeraldasta tehtiin kelluva kidutuskeskus.

Laivalle suljettiin poliittisia vankeja. Suomessakin on asunut Chilen pakolaisia, joiden sukulaisia tai tuttuja menehtyi laivalla. Esmeraldan kannella haastateltu komentaja Gustavo Jordan ei kaihtanut kysymystä laivan menneisyydestä vaan myönsi, että Esmeraldalla pidettiin poliittisia vankeja. - Pari viikkoa vallankaappauksen jälkeen olivat hyvin raakoja, kun vankeja kuulusteltiin ja Chilen merivoimat on tästä tietoinen, sanoi Jordan.

- Niinpä tarkoitus on järjestää tilaisuus, jossa tapahtunutta pyydetään julkisesti anteeksi niiltä, jotka ovat kärsineet laivallamme. Niin päätämme historian vaiheen, joka nykyään tuntuu tietenkin aivan käsittämättömältä, lupasi Chilen merivoimien upseeri Jordan Alaksen raportissa.


Sivun yläreunaan