YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 12.10.2006 klo 21.30

  • Pohjois-Karjalasta apua Kashmiriin - lieksalaiset rakentavat orpokodin Pakistanin maanjäristysalueelle.
  • Pohjois-Korean ydinase on uhka maailmanrauhalle ja ongelma Kiinalle.
  • Sambialaista arkea ja auttamista.
  • Anna Politkovskajan muisto elää.

APUA MAAILMAN
TOISELLE LAIDALLE

Pakistanin maanjäristys vaati vuosi sitten lähes 80 tuhannen ihmisen hengen ja jätti kymmeniä tuhansia orvoiksi. Se sai pohjoiskarjalaisen Lieksan asukkaat ajattelemaan, voisiko edes muutaman vanhempansa menettäneen lapsen hyväksi tehdä jotain.

Hankkeen käynnisti Suomessa parikymmentä vuotta asunut pakistanilaissyntyinen ortopedi, Wiqar Shah. Hän työskenteli kuukauden ajan Kashmirin järistysalueella ja näki itse orvoksi jääneiden lasten hädän.

-Näin siellä monia lapsia, orpoja. Monia heistä näin päivittäin. Siinä vaiheessa syntyi ajatus, että ehkä pystyn rakentamaan ja auttamaan tällaisen ihan pienen kodin muutamille lapsille. Ja sen ajatuksen kanssa tulin tänne Lieksaan, kertoo Wiqar Shah.

Keräystavoite 20 tuhatta euroa kuulostaa suomalaiskorvin pieneltä, mutta summalla voidaan rakentaa Bahrin kaupunkiin orpokoti viidelle lapselle.

- Se rahamäärä ei ole pelkästään taloa varten, kertoo keräyksen vetäjä Irma Nykänen. Vaan sitten kun sijaisvanhemmat alkavat ylläpitää sitä taloa, niin myös hoitokin on siellä nyt sitten maksettu niin pitkäksi aikaa, että lapset kasvavat maailmalle.

Rahaa on kerätty monin tavoin: tukikonsertein, koululaisten taksvärkkinä, myymällä talkoovoimin valmistettuja huovutettuja kallankukkia.

Pakistanissa apu tulee tarpeeseen, sillä vuodessa ei ole pystytty likimainkaan korjaamaan järistyksen tuhoja. Kesällä rankkasateet ja niiden aiheuttamat maanvyörymät lisäsivät ongelmia tuhoamalla tärkeitä teitä, joita pitkin apukuljetuksia on tuotu alueelle.

Pohjois-Karjalaa koettelee työttömyys, ja näköalattomuuden lietsoma vihamielisyys muualta tulleita kohtaan nousi takavuosina otsikoihin. Nyt erämaiden kaupunki Lieksa näyttää että myös myötätuntoa löytyy - ja auttamishalu on kenties kouriintuntuvampaa kuin vaurailla rintamailla.

POHJOIS-KOREAN KUMMA
JA KUUMA YDINLINJA

Pohjois-Korea ilmoitti maanantaina tehneensä ydinkokeen varhain aamulla Suomen aikaa. Tieto herätti raivoisaa kritiikkiä ympäri maailmaa. Myös Pohjois-Korean ainoa merkittävä tukija Kiina on arvostellut ydinkoetta tiukasti. Kiina on näillä näkymin valmis myös tukemaan YK:ssa puuhattavia jonkinasteisia pakotteita - joskin rajoitettuja sellaisia.

Kirjeenvaihtaja Katri Makkonen tapasi Pekingissä Shi Yinhongin, Kansain yliopiston kansainvälisten suhteiden professorin. Yinhong pitää hyvin todennäköisenä, että omaa ydinasettaan kehittelevä Pohjois-Korea jatkaa vielä ydinkokeitaan. Valmiita ydinohjuksiahan maalla ei vielä ole.

- Mielestäni Pohjois-Korean sisäpolitiikka on radikalisoitunut. Jyrkän linjan kannattajat määräävät sataprosenttisesti maan politiikasta, sanoo professori Yinhong. Odotettavissa on lisää provokaatioita.

Yinhongin mukaan ydinasepullistelu on looginen seuraus Pohjois-Korean poliittisesta tilanteesta ja Kim Jong Ilin diktatuurista.

- Se kuuluu totalitaaristen hallintojen luonteeseen. Niiden epätoivoinen, lähes harhaluuloinen ajattelutapa pakottaa tekemään
strategisia laskelmia, jotka eroavat suuresti esimerkiksi meidän omistamme. Pohjois-Korea uskoo, että sen toimet vahvistavat maan turvallisuutta ja pakottavat Yhdysvallat tekemään merkittäviä myönnytyksiä: helpottamaan talouspakotteita tai suorastaan luopumaan niistä. Maan hallinto uskoo myös, että Kiina kunnioittaa sitä enemmän, ja että se voittaa kansalaisensa ja sotilaansa puolelleen ja vahvistaa hieman hataralla pohjalla olevaa laillisuuttaan, selittää Yinhong.

Kiinan ja Pohjois-Korean välien Yinhong povaa huononevan, kun Pohjois-Korea jatkaa radikalisoitumista ja Kiina hyväksyy YK-pakotteet. Kiinalle neljä vuotta kestäneiden diplomaattisten ponnistelujen epäonnistuminen on noloa.

Tulevaisuudesta Yinhong ennustaa epävakaata. Pohjois-Korean ydinohjelmaa koskevat neuvottelut ovat karilla, ehkä pysyvästi. Poliittisesti eristetty ja taloudellisesti kriisissä oleva valtio voi ryhtyä epätoivoisiin tekoihin. Niiden seuraukset olisivat alueella kauheat:

- Yhdysvallat painostaa suorasti tai epäsuorasti vallanvaihdokseen, mutta valta ei ole vielä romahtanut. Yhdysvallat kuitenkin ajattelee,
että jos Kiina vähentää apuaan, valta Pohjois-Koreassa kaatuu. Yksi on varmaa, miljoonat pakolaiset yrittävät tulla Kiinaan. Jos näin käy,
Kiina varmaan yrittää estää sen. Vaikka Kiinalla ei olisi kansainvälistä oikeutusta, eikä se saisi nopeasti väliaikaisesti lupaa Kiina lähettäisi nopeasti joukkonsa väliaikaisesti Pohjois-Koreaan. Jos hallinto kaatuisi, saattaisi vallan tyhjiöön ilmestyä sotapäälliköitä, joista osa haluaisi amerikkalaisten, osa kiinalaisten tulevan apuun.

SAMBIALAISEN
PIHAN ARKEA

Afrikassa ongelmia riittää ilman ydinaseitakin. Taudit, varsinkin aids, niittävät parhaassa iässä olevia naisia ja miehiä. Jäljelle jäävät isoäidit ja lapset.

Toimittaja Helen Aalto asui puoli vuotta Sambiassa ja avusti paikallisessa koulussa. Aalto kertoo Lusakassa sijaitsevan John Howardin lähiön pihan arjesta.

Pihan keskushenkilöitä on 42-vuotias Phalles Phiri. Hänellä on kuusi lasta ja yhdeksän lastenlasta. Phalles Phiri kuuluu paikallisen Abwenzi -naisjärjestöön, joka neuvoo ja tukee äitejä lasten terveyskasvatuksessa ja hoidossa. Järjestö muun muassa punnitsee lapsia, jotta aliravitsemukseen osataan puuttua ajoissa. Phalles Phirin lähisuvussa, kuten kaikissa sambialaisissa suvuissa, on paljon leskiä ja orpoja:

- Autan äitiä, joka asuu kotikylässään. Äidin luona asuu leskeksi jäänyt siskoni, jonka aviomies kuoli viime vuonna. Veljeni asui tässä lähellä, mutta hänkin kuoli viikko sitten. Häneltä jäi leski ja neljä lasta, kertoo Phiri.

Yksi Phalles Phirin omista tyttäristä on leski ja tämän kaksi lasta asuvat isoäitinsä luona. Naapurin Stellalla on hoidossaan kolme omaa lasta ja yksi orpolapsi. Stellan äiti puolestaan hoitaa kahdeksaa orpoa lastenlasta. Isoäidit ovatkin sambialaisen yhteiskunnan tukipilareita.

Yhtälöä helpottaa se, että lastenkasvatus mielletään afrikkalaisessa kulttuurissa yhteisön, ei pelkästään yksilön velvollisuudeksi. Pihan lapset koulivat toisiaan sosiaalisessa kanssakäymisessä ja hoitavat pienempiä sisaruksiaan. Elämä ei silti ole helppoa:

- Ongelmat alkavat, kun vanhemmat kuolevat. Vaikeinta nyt on pitää veljeni jälkeensä jättämät orvot koulussa, kertoo Phalles Phiri.
Perheen kesken on kyettävä jakamaan vastuut. Kaikella on vaikutusta lapsiimme. Pienimmätkin tekomme vaikuttavat
myöhempiin tapahtumiin.Toivon, että heidän tulevaisuutensa
on valoisa.


Sivun yläreunaan