YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 23.2.2006 klo 21.30

  • Uskontojen vuoropuhelu - utopiaa vai ei? Emeritusarkkipiispa John Vikström ja kurdi-imaami Muhammad Shalmasi kohtaavat kymmenen vuoden tauon jälkeen: Mitä on tapahtunut muslimien ja kristittyjen väleissä?
  • Islam on pop - Egyptin nuoriso kuuntelee TV-saarnaajan kutsua. Toimittajamme Sanna Negus kertoo, mikä saa tytöt pukeutumaan hunnun ja pojat menemään moskeijaan.
  • Ranskassa remonttimies puhuu puolaa ja Islannissa patotyömaalla komennetaan kiinaksi. Kuinka halvalla töitä tehdään tulevaisuudessa? Toimittaja Raine Tiessalo raportoi Pariisista ja kirjeenvaihtaja Jyri Rantala Vatnajökull-jäätiköltä.

EU-PUOLALAISTEN PIMEÄ TYÖVOIMA

Atlas käsitteli kahta aihetta: työntekoa ulkomailla ja uskontoja. Lähetys lähti liikkeelle toimittaja Raine Tiessalon raportilla siitä, mitä rajoitukset työvoiman liikkuvuudelle ovat Ranskalle merkinneet.

Kun EU laajeni itään toukokuussa 2004 lähes kaikki vanhat jäsenmaat päättivät rajoittaa työntekijöiden tuloa heidän markkinoilleen. Päätös on kuitenkin osunut ainakin Ranskan omaan nilkkaan, sillä pimeän työvoiman käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Tiessalo tapaa Pariisissa niin laillisia kuin laittomiakin puolalaisia työntekijöitä. Adam on tehnyt Ranskassa töitä laittomasti jo viisi vuotta: "Tahtoisin työskennellä laillisesti, mutta tällä hetkellä se on erittäin vaikeaa. Kun Puolasta tuli EU:n jäsen Ranskan viranomaiset lopettivat työlupien myöntämisen puolalaisille. Puolan tilanne pakotti minut lähtemään. Minulla on kaksi lasta, vaimoni ei työskentele ja minä olin työtön. Ikävä kyllä minun piti tulla Ranskaan rahoittaakseni perheeni tarpeita." Adam kertoo. Äskettäin Ranskan poliisi paljasti Marseillessa rakennusyrityksen, joka maksoi rakennusmiehille neljä euroa tunnilta ja töitä tehtiin jopa 60 tuntia viikossa. Yritys hankki työntekijänsä puolalaisen työnvälitystoimitson kautta. Puolan Ranskan apulaiskonsuli kertoo, että järjestäytyneestä toiminnasta kärsivien työntekijöiden määrä on kasvanut rajusti EU-jäsenyyden myötä. Tänä keväänä osa EU-maista, myös Suomi, luopuu rajoituksista. Ranska ei ole vielä omaa kantaansa päättänyt, halutessaan se voi estää itäeuroopplaisia hakemasta laillisia töitä vielä vuosien ajan.

ISLANNIN KIINALAINEN PATO

Islannissa sadat kiinalaiset rakentavat parhaillaan jättimäistä patoa samalla kun paikallisia on ainoastaan esimiestehtävissä. Kiinalainen työvoima kun on halpaa paitsi Kiinassa myös Islantiin asti tuotuna. Kirjeenvaihtajamme Jyri Rantala vieraili ympäristöjärjestöjenkin hampaisiin joutuneella patotyömaalla.

Tie Euroopan suurimmalle patotyömaalle kulkee läpi koskemattoman Tundran. Lähimpään kaupunkiin on parin tunnin ajomatka, ja voi olla varma siitä, että kaikki vastaantulijat ovat mukana padonrakennuksessa. Pato nousee 700 metriä korkean Karahnjukar-vuoren kupeeseen ja on saanut nimensä maamerkin mukaan.

Ensimmäiseksi työmaa-alueelle tulija törmää parakkikylään, johon yli tuhat padonrakentajaa on majoitettu. Aamupäivällä on autiota, sillä kaikki on kuskattu huhkimaan eri puolille työmaata. Askeettisten asumusten ohella kylässä on pesula, kerhotiloja ja jopa koulu italialaisten siirtotyöläisten lapsille.

Itse pato on vastikään saatu 200 metrin harjakorkeuteen. Se on lajissaan Euroopan suurin. Vuoren rinteillä käy täysi kuhina. Lähes jokaista maansiirtokonetta kuljettaa kiinalainen, sillä heitä on Islantiin värvätty sadoittain. Monilla on jo aiempaa kokemusta padonrakennuksesta, ja he ovat muutenkin ahkerassa maineessa.
Maan alla kiinalaiset vääntävät betonirautaa. Isännät eivät halua päästää heitä eetteriin, mutta argentiinalainen päällysmies saadaan sentään kameran eteen. Hän kiittelee töiden sujumista baabelin kielten sekamelskassa. Kiinalaisten lisäksi rakennustyömaalla vilisee väkeä varsinkin italiasta ja portugalista. Viimeinen islantilainen duunari otti lopputilin pari viikkoa sitten, ja nyt paikallisia on vain esimiestehtävissä. Islantilaisille ei maistu huonosti palkattu raskas työ jumalan selän takana.

Kaikki vakuuttavat kilvan, etteivät kiinalaiset sen enempää kuin muutkaan tee töitä pelkällä nälkäpalkalla. Sähköyhtiön mukaan jokaiselle maksetaan vähintään islantilaista minimipalkkaa. Tarkastuskierroksella oleva luottamusmies kertoo, että projektin alussa korvauksista riideltiin, mutta nyt kaikki on kuulemma kunnossa. Suurimpia riitoja ei olekaan käyty halpatyövoimasta, vaan hankkeen vaikutuksista luontoon. Islannin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja valittelee, että koskematonta ylänköä voi kohta ihailla enää kirjoista. Luonnonsuojeluväen mukaan jokien valjastaminen aiheuttaa valtavan eroosion, joka tuhoaa koko alueen ja tekee myös voimalaitoksesta käyttökelvottoman sadassa vuodessa. Sen jälkeen saldoksi ei jää sen enempää luontoa kuin sähköäkään. Luontoväki pitää suurhanketta myös taloudellisesti tuhoisana.
Hankkeen taustalla olevan islannin valtion sähköyhtiön Landsvirkjunin pr-mies esittelee aikaansaannoksiaan kuitenkin ylpeänä. Toki hänkin myöntää, että vesivoimalat muuttavat aina luontoa.

Kaikesta kuohunnasta huolimatta suurpato valmistuu vääjäämättömästi satojen kilometrien päässä pääkaupungista. Islannista on tulossa alumiiniteollisuuden luvattu maa, koska tarjolla on kosolti halpaa energiaa. Edullinen työvoima ja raaka-aineet puolestaan voidaan tuoda saarelle helposti muualta.

IMAAMI JA ARKKIPIISPA KOHTAAVAT JÄLLEEN

Viime aikoina on kansainvälisyys ollut kaikkea muuta kuin sopuisaa, kun muslimit ja kristityt ovat kiistelleet profeetta Muhammedin pilakuvien takia. Mihin suuntaan ovat uskontokuntien välit oikein menossa? Iranilainen imaami Muhammad Shalmashi tuli Suomeen pakolaisena 12 vuotta sitten. Muslimien sopeutumisesta huolestunut imaami meni silloisen arkkipiispan John Vikströmin puheille. Nyt oli aika tavata uudestaan. Atlas näytti osan keskustelusta, jota veti ruotsinkielisen OBS-toimituksen Greta Lång. Uskonmiehet puhuivat niin terrorismista, Irakista kuin pilakuvistakin. Molempien mielestä uskontojen välinen vuoropuhelu on saatava kuntoon, yksi mahdollinen alkusysäys voisi olla
eräänlainen uskontojen välinen huippukokous.

EGYPTILÄINEN TV-SAARNAAJA PUHUU NUORET PYÖRRYKSIIN

Egyptissä nuorten aikuisten suosikki ei ole pop-tähti eikä urheilija, vaan islamilaine saarnaaja Amr Khaled. Eliitin piiristä noussut entinen kirjanpitäjä on sateliittikanavalla pyörivällä ohjelmallaan, kirjoillaan ja kaseteillaan saavuttanut valtavan suosion kaikkialla arabimaailmassa. Saarnamiehen rento imago ja kansanatajuinen kieli uppoaa nuorisoon. Saarnaaja itse puhuu sadoista tuhansista kannattajista. Maallisen Egyptin johtajat ovat varpaillaan ja Amr Khaled joutuu asumaan ulkomailla ja hänet päästetään vain lyhyille vierailuille kotimaahansa. Toimittajamme Sanna Negus tapasi kuuluisan saarnaajan Kairossa ja kyseli miehen suosion salaisuutta.


Sivun yläreunaan