YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 16.11.2006 klo 21.30

  • Ihmiskaupan alkulähteillä - Intian Punjabista lähdetään maailmalle riskeistä piittaamatta.
  • Mitä EU voi tehdä ihmiskaupan pysäyttämiseksi - studiovieraana ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Johanna Suurpää.
  • Turisteja houkutellaan sotilasjuntan Myanmariin keinotekoisilla "muinaismuistoilla".
  • Ekoturismia vai egoturismia - uhkaako elämysmatkailu Galapagos-saarten luontoparatiisia?

INTIAN PUNJAB ON
IHMISKAUPAN ALKU

Atlaksessa nähtiin toimittaja Tuomo Pesosen raportti Intiasta Punjabin osavaltiosta. Se on yksi maastamuuton tyyssijoista, jossa köyhyys, väkiluvun kasvaminen ja toisaalta kulkuyhteyksien parantuminen lietsovat lähtöhaluja. Niinpä ihmissalakuljetus on Punjabissa tuottoisaa liiketoimintaa.

Atlaksessa nähty raportti kuvailee ilmiön surullisia seurauksia. Epätietoisia ja pelokkaita ihmisiä saapuu päivittäin pienen hyvinvointivointipuolueen tiloihin Ludhianassa Punjabin osavaltiossa. Heitä yhdistää huoli jälkikasvustaan - yleensä nuorista miehistä, jotka ovat kadonneet jonnekin maailmalle.

Joku on joutunut muualle Aasiaan, monet Afrikkaan - ja yhä useammat Ukrainaan. Lähtijät ovat usein päätyneet lainsuojattomaksi ilmaistyövoimaksi ja rahastusautomaateiksi. Esimerkiksi Ukrainassa viranomaiset vaativat laittomasti maahantulleiden sukulaisia lähettämään lisää rahaa erilaisten leimaverojen maksamiseen. Usein viranomaisilla ei ole edes kiirettä päästä eroon näistä toisen asteen panttivangeistaan.

Omaisuutensa ohella jotkut vanhemmista ovat menettäneet myös lapsensa. Esimerkkipariskunnan 22-vuotias poika Busalda halusi töihin Italiaan.. Laittomat työ- ja matkavälittäjät olivat velottaneet liki 20 000 euroa lupaamastaan työpaikasta ja turvallisesta maahanpääsystä Eurooppaan. Muutama viikko pojan lähdettyä välittäjä ilmoitti tämän päässeen onnellisesti perille - vanhemmat odottivat yhteydenottoa, mutta sattumalta poika löydettiinkin myrkytettynä naapurikaupungista Amritsarista.

Hyvinvointipuolueen kansanedustajan B.S.Ramoowallan mukaan ongelmaan ei ole puututtu, vaikka ainakin sataa tuhatta
perhettä on huijattu. Hän syyttää paikallisia matkatoimistoja hyödyntavoittelusta:

- Oletetaanpa, että minä olen matkatoimistoyrittäjä ja saan 170 000 euroa laittomasta liiketoimestani. Selviän, kun maksan 1 700 euroa muutamalle poliittiselle taholle.

Punjabin osavaltion maastamuuton laillinen ja laiton asiantuntemus keskittyy Jalandharin kaupunkiin ja sen satoihin matkatoimistoihin. Punjabin matkatoimistoyhdistyksen puheenjohtaja Bamesh Bhatia syyttää vääristyneestä maastamuutosta poliitikkoja: - Korkeimmat poliitikot hoitavat sitä sitä sivutoimenaan. He voivat järjestää viisumin asemansa turvin.

Kansanedustaja Ramoowalia ei halua rohkaista länsimaita käsittelemään intialaisia poliittisina pakolaisina. Hänen mielestään Intian ongelma ei ole poliittinen vaino. Punjabin kohdalla vimmaa päästä ulkomaille vauhdittaa se, että lähes joka suvusta tai ainakin kylästä joku asuu ulkomailla. Intialaisen diasporan verkostoituminen on paljolti sidoksissa juuri Punjabiin.

Kansanedustaja Ramoowalian mukaan varsinkin Punjabissa tarvittaisiin erityinen poliisi, jolla olisi poikkeusvaltuudet tarkistaa ilman ennakkovaroitusta minkä tahansa matkatoimiston varainkäyttö ja viisuminhankintakanavat. Kokonaan toinen asia on, kuinka pitkälle se auttaa tässä eräässä Aasian korruptoituneimman suurvallan hallitussa kaaoksessa

Suomen ja Euroopan Unionin pyrkimyksistä hillitä ihmiskauppaa kertoi Atlaksen studiovieraana Ulkoministeriön ihmisoikeuspoliitisen yksikön päällikkö Johanna Suurpää.

MYANMARIN UUDET
"MUINAISMUISTOT"

Kehitysmaiden muinaiskulttuuri kiinnostaa länsimaisia matkailijoita. Tämän tietäen myös kaakkois-aasialainen Myanmar - eli entinen Burma - houkuttelee turisteja hohdokkaalla historialla, jonka tärkein nähtävyys on tuhatvuotinen temppelikaupunki Bagan. Mutta nyt sotilashallituksen komennossa toteutettu ehostusprojekti uhkaa koitua temppelien turmaksi.

Atlaksessa nähty Minna Pärssisen toimittama raportti näytti, kuinka muinaisilta näyttävät temppelit eivät aina ole kovin vanhoja. Asiantuntijat syyttävät Myanmarin sotilasjohtoa tärkeän historiallisen kohteen pilaamisesta. Arkeologi Pierre Pichard vertaa aluetta Disneylandiin: - Uudet rakennukset eroavat
selvästi vanhoista. Mutta turistit eivät ole tyhmiä, vaan näkevät että jokin temppeli on noussut paikalle kaksi vuotta aiemmin.

Myanmarin sotilashallituksen tiedotusministeri Kyaw Hasan kiistää syytöksen: - Jos kulttuuriperintöä ei suojella kunnolla, taidetta tuhoutuu. Baganin muuttaminen Disneylandiksi ei tietenkään tule kyseeseenkään.

Pierre Pichard tutki Baganin temppeleitä Unescon toimeksiannosta vuonna 1975, kun maanjäristys teki alueella tuhojaan. Sittemmin tuhoista on vastannut sotilasjuntta, joka määräsi Baganin kohennustyöt aloitettaviksi 90-luvun puolivälissä.

Yli puolet Baganin kolmesta tuhannesta temppelistä ja pagodista on korjattu tai rakennettu kokonaan uusiksi. Vanhat rakenteet puretaan surutta ja päälle muurataan uusi temppeli, joka ei välttämättä lainkaan noudata vanhan rakennuksen mallia.

Työntekijöitä ei ole koulutettu entisöintiin. Heille maksetaan alle euro päivässä siitä, että uutta seinää nousee nopeasti. Bagan on tärkeä täky Myanmarin orastavalle turistibisnekselle. Uudet massiiviset näkötornit ja ehjät temppelit vetävät matkailijoita tehokkaammin kuin aidot vanhat rauniot.

Ulkomaisia asiantuntijoita ei haluta Myanmariin neuvomaan, mikä on arkeologisesti järkevää. YK:n kulttuurijärjestö Unesco voisi myöntää Baganille maailmanperintö-statuksen, mutta se edellyttäisi kattavan konservointisuunnitelman tekoa ja kansainvälistä arviointia. Juuri niitä ei sulkeutuneen maan sotilasjuntta halua.

EKOTURISMIA VAI EGOTURISMIA:
GALAPAGOS-SAARET UHATTUINA

Siellä missä matkakohde on varmasti alkuperäinen, muodostuvat uhan usein turistit itse. Tyynen Valtameren Galapagos-saarten kilpikonnia ja leguaaneja tutki jo luonnontieteilijä Charles Darwin. Nyt elämysmatkailijoiden laumat ja salakalastus uhkaavat ainutlaatuista luontoa. Paikalla käynyt toimittaja Kari Rissa kysyi Atlaksen raportissa, onko Galapagos-saarilla menneisyyden ohella myös tulevaisuutta.

Saarten ympäristön asiantuntija Hernan Barreno muistuttaa, että saarilla on on täysin erilainen ekosysteemi kuin muualla:

- Tämä on viimeinen paratiisi, jossa ihmiset voivat vierailla. Vielä 5 - 6 vuotta sitten turistien määrä oli rajoitettu mutta nyt rajoitukset on poistettu. Pian tänne tulee miljoona turistia vuodessa, pelkää Barreno.

Isot risteilyalukset saattavat tuoda Galapagosille jopa tuhat ihmistä kerralla. Myös laiton kalastus on yksi saarten suurimmista ongelmista. Barrenon mukaan Galapagosilla elävät tiettävästi maailman terveimmät haipopulaatiot ja maailman tihein merimakkaraesiintymä. Mutta niitä pyydetään runsaasti Aasian markkinoille.

Barreno vaatii suuria laivoja pannaan: - Ihan ensimmäiseksi pitäisi päästä eroon isoista risteilijöistä. Saarille muuttoa pitäisi myös valvoa kunnolla, ja laatia tiukka lainsäädäntö, jotta laiton kalastus saataisiin kuriin.

Luonto-opas Fatima Fernandes sanoo, että Galapagosin villieläimet - vaikkapa merileijonat tai linnut - eivät pelkää ihmistä. Valtaosa kasvikunnastakin on kotoperäistä.

Vapaasti ei matkailijoita kuitenkaan päästetä tutustumaan saariin:
- Saarella valvotaan kaikkea toimintaa. Luontoa on tarkoitus suojella. Siksi täällä ei saa kulkea yksin vaan aina oppaan kanssa, olipa ryhmässä sitten yksi tai useampi henkilö, niin aina kuljetaan oppaan kanssa, sanoo Fernandes.

Saarten poluilla samoilevat matkailijat ovat tyytyväisiä. Italialainen Raffaelle Pirola kertoo oppineensa paljon: - Olen huomannut ilokseni, että ihmiset kunnioittavat eläimiä ja ympäristöä.

Myös amerikkalainen Daniel Kassel muistuttaa luonnontieteilijöiden terottaneen turisteille, ettei eläimiin saa koskea: - Koska eläimet eivät osaa pelätä, ne tulevat ihan lähelle. On mahtavaa päästä ihan viereen.


Sivun yläreunaan