YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 16.3.2006 klo 2030

  • Serbian Slobodan Milosevic teki suurvaltaa mutta tuhosi oman maansa. Balkanin tunteva ulkomaantoimittaja Yrjö Lautela erittelee Milosevicin uraa.
  • Mikä on presidentti Lennart Meren perintö? Kirjallisuusmies Rein Veidemann arvioi Viron suurta myyttien luojaa.
  • Tie Moskovasta Pietariin on yhä rekkakuskien, samovaarien ja miliisien kuoppainen väylä. Kirjeenvaihtaja Vesa Kekäleen raportti.

MILOSEVICIN KUOLEMA VOI
VIIVYTTÄÄ MUIDEN LUOVUTUSTA

Viikonlopulla Jugoslavian entisen presidentin Slobodan Milosevicin elämä päättyi sotarikostuomioistuimen sellissä Haagissa. Milosevicin toimintaa ja entisen Jugoslavian hajoamista arvioi Atlaksen studiovieraana Yleisradion entinen ulkomaantoimittaja Yrjö Lautela, joka on erikoistunut Balkanin tilanteeseen.

Lautela arvioi, että Milosevicin kuoleman herättämät väitteet salaliitoista ja myrkytyksistä saattavat tehdä Serbialle entistä vaikeammaksi luovuttaa vielä tietymättömissä olevia sotarikollia. Kun Radovan Karadzis ja Ratko Mladic jatkavat piilotteluaan, ei Serbia-Montenegron suhteiden lämmittely EU:n kanssa etene. Näin Milosevicin perintö vaikuttaa edelleen.

Lautela muistutti, että Bosnian sodassa oli kyse myös tavanomaisesta rikollisuudesta - valtiollisesta saalistusretkestä. Milosevicin henkilökohtainen vastuu tapahtumista oli suuri, koska hänellä oli sodan aikana korkea asema - sekä myös Kosovo Poljessa huippunsa saavuttaneen nationalistisen kiihotuksen vuoksi.

Yrjö Lautelan mukaan Milosevic ei kuitenkaan ollut varsinainen serbinationalisti, vaan hän käytti kansallistunnetta oman valtansa pönkittämiseen. Silti Kosovon säilyminen Serbian yhteydessä oli Milosevicille myös henkilökohtaisesti keskeistä, ja epävarmuus alueen kohtalosta säilyy yhä - vaikka Milosevic on poissa.

LENNART MERI 1996: "MEIDÄN ON TORJUTTAVA
VENÄJÄN IMPERIUMIN PALAUTTAMINEN"

Atlaksessa arvioitiin Viron entisen presidentin Lennart Meren ( 1929 - 2006 ) elämäntyötä. Suomessa Meri muistetaan kansansa johtajana, mutta ensisijaisesti hän oli kielimies ja kansatieteilijä, joka tähyili maansa muinaisuuteen saakka. Kirjeenvaihtaja Ulla-Maija Määttäsen haastattelussa Merta arvioi toinen virolainen kirjallisuudentuntija, professori Rein Veidemann. .

Hänen mukaansa 1970-luku oli Virossa raskasta venäläistämisen aikaa, mutta kolme miestä piti virolaisuuden liekkiä yllä: Hando Runnel runoudellaan, Jaan Kross historiallisella proosallaan ja Lennart Meri mytologiallaan.

Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus: ne olivat kolme tärkeää sanaa - se oli Lennart Meren mantra. Näiden kysymysten kautta Meri sitoi esihistorian historiaan ja ikuisuuteen, jonne me kaikki tavalla tai toisella tulevaisuudessa haihdumme.

Veidemann sanoi Meren halunneen osoittaa, että yksi maailman keskipisteistä on Virossa, Saarenmaalla. Se, mitä tapahtui täällä, heijastuu koko maailmaan. Meri itse oli samanlainen, hänelle presidenttiyskin oli taideteos.

Atlaksessa esitettiin myös ote Meren haastattelusta vuodelta 1996, jolloin Viron liittyminen Natoon ja Euroopan Unioniin oli vasta suunnitelma. Tuolloin Meri arvioi vaikeimmaksi mutta Viron kannalta tärkeimmäksi saavutuksekseen sopimuksen Venäjän kanssa. Siinä päästiin yhteisymmärrykseen venäläisjoukkojen lähdöstä ilman että olisi ajauduttu Tshetshenian konfliktin kaltaiseen erenvuodatukseen.

Kun rakennamme suhteitamme Venäjään, meidän on rauhallisesti, ystävällisesti ja tiukasti torjuttava kaikki, mikä tähtää Venäjän imperiumin palauttamiseen. Se aika on ohi, sanoi Meri vuonna 1996 ja jatkoi: - Meidän on avattava ovemme kaikelle sille, mikä liittyy toivoon Venäjän demokratiasta. Sellaiset ajat ovat edessä.

PITKÄ TIE MOSKOVASTA

Atlaksessa nähtiin kirjeenvaihtaja Vesa Kekäleen reportaasi Moskovan-Pietarin valtatieltä. Uutta nopeaa tietä suunnitellaan, mutta edelleen reitti on rekkojen, miliisien ja samovaarikojujen kuoppaista valtakuntaa. Kekäleen haastattelema kuljettaja Sergei Kiritshenko arveli, että kenties lapsenlapset pääsevät aikanaan ajamaan uudella tiellä:

Puhumme siitä, miten hyvä on elää täällä maan päällä ja erityisesti tällä tiellä, kehui Kiritshenko: - Ilman kaupustelijatyttöä ja samovaaria olisimme täällä kuin pingviinit.
Kaikki on hyvin, eikä ole kallista. Piirakoilla voisi ruokkia puoli Suomea tai koko tien. Meillä Venäjällä tie on siinä, mistä on mentävä.


Sivun yläreunaan