YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 14.9.2006 klo 21.30

  • Yhdysvaltain välivaaleihin valmistautuvat ehdokkaat ottavat etäisyyttä presidentistä - miksi Bushista tuli sisäpolitiikan kirosana?
  • Viisi vuotta ja kaksi sotaa terrori-iskuista - onko supervallan ulkopolitiikka umpikujassa? Studiovieraana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta.
  • Karjapaimenen sielunmaisema - kuinka maailmaa katsoo nykyajan cowboy Wyomingista?

DEMOKRAATTIEN
LATOTANSSEISSA

Irakin sota ja pitkittyvä taistelu terrorismia vastaan väsyttävät amerikkalaisia marraskuun välivaalien alla. Demokraatit pyrkivät käyttämään hyväkseen presidentti George Bushin suosion alamäkeä napatakseen enemmistön kongressissa. Se voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi, raportoi kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma Atlaksessa.

Pennsylvaniassa pidetyssä demokraattien vaalitilaisuudessa kertyi vaalikirstuun shekkejä. Pennsylvania on yksi niistä osavaltioista, joissa tuuli on alkanut käydä vähemmän suotuisaksi republikaaniselle puolueelle. Kuusi vuotta valtaa ja vastuuta niin Valkoisessa talossa kuin kongressissakin painaa, ja demokraatit haistavat tilaisuuden. Ilmapiiri koko maassa on toisenlainen kuin edellisiin vaaleihin valmistauduttaessa.

Vallanvaihto kongressissa edellyttäisi sitä, että senaatissa siirtyisi kuusi paikkaa ja edustajainhuoneessa 15 paikkaa republikaaneilta demokraateille. Yhden edustajainhuoneen paikoista toivoo sieppaavan itselleen untuvikkopoliitikko Patrick Murphy, joka on aiemmin palvellut Irakissa:

- Olen menettänyt 19 kaveria Irakissa - he eivät tulleet samalla koneella takaisin. Tämän maan suunta on ennallaan. Nykyinen kansanedustajamme ei uskalla vastustaa presidenttiä.

- Jokainen veteraani on ollut ulkopolitiikkamme todistajana. Minäkin suhtaudun siihen henkilökohtaisesti, sillä olen tallonut Bagdadin katuja saappaat jalassa. Jos kansanedustajissa olisi enemmän niitä, jotka ovat nähneet, että sotaan on turvauduttava vain viimeisessä hädässä, niin ehkä emme lähtisi niin nopeasti kärhämiin mukaan.

Murphy on yksi tähän kongressivaaliin kuuluvista ilmiöistä; politiikkaan mukaan lähtenyt Irakin sodan veteraani. Se on tausta, jota tänä syksynä on helppo käyttää kampanjoinnissa hyväksi.
Mieliala maassa ja näkemykset siitä, mikä on maalle parhaaksi menevät niin ristiin, että asiantuntijat uskovat vaalikamppailun muodostuvan katkeransävyiseksi:

- Ilmapiiri on hyvin hapan, sanoo tutkija Stephen Hess Brookings-instituutista. - Taustalla on etenkin Irak.

Myös The Cook Political Reportin tutkija Jennifer Duffy sanoo, että ilmapiiristä voi todellakin syyttää Irakia. Liki kaksi kolmannesta kansasta uskoo maan menevän huonompaan päin. Tähän vaikuttaa Irakin ohella myös talous.

Demokraatit eivät välttämättä pysty lopulta hyödyntämään kasvavaa arvostelua nykymenoa kohtaan, sillä vastenmielisyys kaikkea politiikkaa kohtaan on lisääntynyt puoluerajoja katsomatta.

Mitä sitten demokraatit tekisivät, jos saisivat enemmistön kongressissa? Hess muistuttaa, että jos Bush menettää yhdenkin kamarin tuen niin seuraaviksi vuosiksi valta saa vahtikoiran: - Kongressi voi alkaa tutkia, miten ja miksi asioita on tehty. Edessä on loputonta tutkintaa. Tämän vuoksi presidentti varmasti pelkää yhdenkin kamarin menettämistä.

Marrasvaaleissa on siis paljon pelissä: maan suunta ja presidentin perintö. Demokraatit tekevät näinä kampanjan loppuviikkoina kaikkensa, jotta vaaleista tulisi käytännössä kansanäänestys presidentin ja hänen hallituksensa valinnoista niin sisä- kuin ulkopolitiikassa.

AMERIKKALAISKENRAALI: TAISTELU
JATKUU VUOSIKYMMENIÄ

Atlaksessa nähtiin yhdysvaltalaisen huippukenraalin haastattelu. Kirjeenvaihtajamme Olli-Pekka Sulasma tapasi Washingtonissa prikaatikenraali Mark Kimmittin, joka toimi aiemmin Irakissa liittoutuneiden päätiedottajana. Nykyään hän vastaa sodankäynnin strategisesta suunnittelusta Persianlahden alueella. Kimmitt sanoo ymmärtävänsä, että Irakin operaation pitkittyminen turhauttaa monia, mutta hänen mielestään syylliset ovat muualla kuin Yhdysvaltain nykyjohdossa.

- Sekä Yhdysvaltain joukot että irakilaiset ovat turhautuneita, myöntää Kimmitt: - Me kaikki haluamme Irakiin moniarvoisen yhteiskunnan, jossa vapauksia kunnioitetaan ja jossa voidaan hyödyntää maan mittavia luonnonvaroja. Siten Irakista tulisi hyvä kumppani alueensa ja koko maailman maille.

- Mutta monet sisäiset voimat hidastavat tätä kehitystä. Kapinallisten ja terroristien päämäärä on perustaa uskontojohtoinen valtio, kuten talibanien Afganistanissa, tai palauttaa Ba'th-puolueen hirmuvalta, katsoo kenraali Kimmitt. - Juuri nuo pienet mutta uhkaavat voimat aiheuttavat turhautumista enemmistössä, joka haluaa vain hyvän elämän Irakissa.

Kimmitt sanoo ettei uhka väisty, vaikka sotatoimet Irakissa ja Afganistanissa pättyisivätkin lähikuukausina: - Emme tosiaan olettaisi al-Qaidan uhan loppuvan silloin, kun toimemme Afganistanissa ja Irakissa tulevat päätökseen. Al-Qaidalla on useita yhteistyöryhmiä kuten salafistiryhmä GSPC, Somalian al-Ittihad-ryhmä, Pakistanin islamistit, Abu Saif
ja al-Jama'a al-Islamiyya.

- Nämä ryhmät eivät ole välttämättä suorassa yhteistyössä, mutta niillä on sama ajatusmaailma. Ne haluavat muuttaa vanhan ja ehkä uudenkin kalifaatin alueen taliban-tyyliseksi maaksi. Vapaan maailman maat eivät voi sellaista sallia, katsoi Kimmit ja ennakoi, että taistelun kestoa ei lasketa vuosissa vaan vuosikymmenissä.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta kommentoi Atlaksen studiovieraana Yhdysvaltain asemaa ja vaihtoehtoja maailmanpolitiikassa, kun syyskuun 11. päivän iskuista on kulunut viisi vuotta ja terrorisminvastainen taistelu on johtanut sotiin Afganistanissa ja Irakissa.

Lähetyksessä nähtiin myös kirjeenvaihtaja Petri Sarvamaan laatima henkilökuva karjankasvattaja Billy Doenzista Wyomingin maisemissa.


Sivun yläreunaan