Kauan eläköön Juhannusjuna!
13 tuntia ja lähes 1 000 kilometriä Juhannusjunaa sisältää innostusta, naurua, säätöä, mokia, ylpeyttä, väsyä, haitarimusiikkia, kahvia, tsemppiä, hämmästelyä, fetapiirakkaa ja haukottelua. Se sisältää myös tunteen siitä, että tästä kannattaa ottaa kaikki irti, sillä tilanne on ainutkertainen ja melkoisen kaukana marraskuisesta toimistopäivästä Pasilassa.
Reissuun lähdettäessä tiedettiin, että yllätyksiä on tulossa, mutta kyllähän se vähän tekniikan miehiä kylmäsi, kun IC-vaunusta hävisi yllättäen sähköt Pasilassa. Ei siis Ylivieskassa tai Kemissä vaan Pasilassa! Mutta 15 minuutin blackoutista selvittiin ilman merkittäviä vahinkoja. Tv-lähetyksessäkin kuulunut ”täällä haisee savu”-huudahdus johtui puolestaan päälle jääneen kiharrusraudan aiheuttamasta katkusta. Se muistutti niin paljon sähköpalon hajua, että huolestuneita katseita vaihdeltiin vähän aikaa.
Ylivoimaisesti suurin yllätys junan porukalle oli kuitenkin asemien valtavat ihmismäärät! Hämmästely ja epäuskoinen nauru alkoi Riihimäeltä ja jatkui siitä eteenpäin koko matkan. ”Ei vitsi, täälläkin”, ihmettelyt kuuluivat vaunussa aina asemalle tultaessa. Asemille kokoontui arvioidemme mukaan yhteensä 8 000 – 9 000 ihmistä.
Itselleni reissun hienoin hetki oli Parkanossa. Vieressäni Twitteriä päivittänyt Arttu näytti läppäriään, jossa oli kuva pitkästä autojonosta. ”Joku kaveri laittoi tämän kuvan Parkanosta, ne jonottavat siellä juna-asemalle.” Ja tottahan se oli! Parkkipaikat ja tienvierustat olivat täynnä autoja ja laiturilla porukkaa kuin pipoa. Parkanossa todella ymmärsi, että ihmiset ovat todella innoissaan Juhannusjunasta.
Radio Suomen toimittaja Maria Laine kertoi maanantaina Facebookissa kärsivänsä lähijunassa vieroitusoireista, kun laitureilla ei olekaan hurraavaa ihmisjoukkoa vastassa. Ymmärrän hyvin, sadoille ihmisille vilkuttaminen toi melko aristokraattisen olon, äkkiä siihen tottuisi. ;D
Minä olin junassa osana kolmen hengen nettitiimiämme. Suuri osa ajastamme meni Facebookissa ja Twitterissä ihmisten kanssa keskustellen. Sosiaalisessa mediassa juteltiin pääosin tv-lähetyksestä, mutta myös junista, juhannuksesta ja asemalaitureiden tapahtumista. Ja hauskaa oli! IC-vaunun yläkerta repeili tasaisin väliajoin, kun luimme osuvimpia kommentteja ääneen. Tv-lähetystä koskeviin palautteisiin oli hieman hankala vastailla, kun emme itse nähneet lähetystä lainkaan. Aamuyön tunteina vilkkaana käynyt keskustelu luonnollisesti hiipui, mutta yllättävän moni jaksoi seurata junan matkaa loppuun saakka. Olitte aivan mahtavaa seuraa, kiitos kaikille mukana olleille!
Sosiaalinen media aktivoitui selvästi perjantaina ja lähetyksen aikana: Juhannusjunan Facebook-tykkääjien määrä ylitti torstai-iltana 2 000 rajan ja lauantaina määrä oli noussut jo 3 500:aan. Juhannusjuna-tweettejä lähetettiin yhteensä 1 800! Vertailun vuoksi: jääkiekon MM-kisojen aikaan twiittejä lensi keskimäärin vähän yli 2 000 vuorokaudessa. YouTubeen on jo ladattu kymmeniä Juhannusjuna-videoita ja onpa Juhannusjunalla oma Wikipedia-sivunsakin.
Juhannusjunan seurattiin innolla myös streamin kautta: stream aukaistiin yli 26 000 kertaa, mikä on käytännössä saman verran kuin sunnuntain jalkapallo-ottelussa Englanti-Italia. Juhannusjunan blogissa on vieraili viikonlopun aikana 50 000 yksittäistä kävijää, joka on ajankohtaan nähden todella hyvin. Esimerkiksi helmikuun lopussa UMK:n finaalin aikaan käyntejä oli 60 000.
Kokonaisuutena chatista ja palautteista jäi mieleen paitsi ihmisten positiivisuus ja kannustavuus, myös odotukset ensi vuodelle. Useimmat kommentoijat pitivät itsestään selvänä, että ensi juhannuksena tärähtää taas! Joko Itä-Suomen radalla, Saimaan risteilyllä tai merellä, mutta jossain. Meille tekijöille on puolestaan alusta asti vannotettu, että tämä on ainutkertainen tapahtuma, jota ei todellakaan tehdä uudelleen.
Mutta entä jos kuitenkin? Kamoon, olihan tämä nyt älyttömän siistiä! Eikä se ole kuin yksi kesäviikonloppu. :D Kuka on mukana? HEP!
