Skip navigation.
Home

Blogit

Harley-Parkinson -sukupolvi

|

Rakkaalla sukupolvella on monta nimeä. On pullamössösukupolvea, on puudelisukupolvea, on x-sukupolvea ja nykyään jopa perunalastusukupolvea. Nämä sukupolville on yhteistä se, että nimitykset kohdistuvat aina nimittelijää nuorempiin ikäluokkiin.

Nyt myös vähän vanhempien sukupolvien edustajat ovat saaneet oman nimityksensä. Perusinsinööri Veijo Miettinen määrittelee Harley-Parkinson –sukupolven edustajat Tekniikka ja Talous –lehdessä seuraavalla tavalla:

Kuinka nopeasti tie voi halkoa kylää?

|

Vanhat vitsit ovat joskus ratkiriemukkaita. Niin kuin nyt sekin vitsi, joka on mahtavan laulajattaren Michelle Shockedin 15 vuotta vanhan Arkansas Traveller -levyn nimikappaleella. Koko levyhän on kunnianosoitus kotijammailulle ja kyseinen kappale onkin iloista renkutusta, jonka väliin on ripoteltu farmarihuumoria Arkansasista.

Yksi kappaleen vitseistä menee näin: hei farmari, mihin tämä tie menee? Olen elänyt tässä koko elämäni, eikä se vielä ole mennyt mihinkään!

Voimakas jälkituotantovaihe valtaa alaa

|

Vaikka me modernit ihmiset olemmekin alituisesti hereillä ja elämme täysillä tätä hetkeä, tässä ja nyt sekä kaikki aistit terävinä, saatamme joskus vahingossa vaikuttaa poissaolevilta ja tehdä asioita, joita emme ole tarkoittaneet. Ennen, kun ihmiset olivat vajavaisempia kuin nykyään, tällainen tila oli yleisempi. Silloin sanottiin, että joku on hajamielinen tai muissa maailmoissa.

Agatha ja Idän pikajunan arvoitus

Salapoliisiromaanihenkilön entré vuodelta 1920:

"Poirot oli merkillisen näköinen pikku mies. Hän ei ollut juuri sataakuuttakymmentä senttiä pitempi, mutta hän oli varsin ryhdikäs ja esiintymiseltään hyvin arvokas. Hänen päänsä oli täsmälleen munan muotoinen ja se oli aina hieman kallellaan. Hänen viiksensä olivat hyvin jäykät ja sotilaalliset. Hänen asunsa oli miltei uskomattoman huoliteltu; tomuhiukkanen olisi varmaan tuottanut hänelle suurempaa tuskaa kuin luodinreikä."

Suomi on musiikin suurvalta

Suomi on musiikkikoulutukset ihmemaa. Täällä jokainen lapsi ja nuori saa nauttia laadukkaasta musiikkikoulutuksesta.

Suomesta tulee väkilukuun nähden eniten huippukapellimestareita, muusikkoja ja säveltäjiä, joiden edessä suuri maailma on polvillaan.

Vai niinkö sittenkään?

Suomalaiset ovat urheilukansaa

Jääkiekko on jaloa ja miehekästä urheilua. Se on yhdistelmä taituruutta ja voimaa.

Jääkiekko ei ole urheilua. Se on uhoamista luistimet jalassa. Olutpanimoiden mannekiinit töykkivät toisiaan kaukalon laitoja vasten.

Myytti suomalaisesta urheilukansasta syntyi samoihin aikoihin itsenäisen Suomen kanssa. Kansainvälisistä kilpailuista tuli nuorelle kansalle näytön paikka. Meillä on sisua ja osaamista!

Me haemme urheilusta kohottavia kokemuksia ja vastakohtia. "Urheiluhulluus voi olla eräänlaista terapiaa pienelle kansalle", sanoo Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian emeritusprofessori Pauli Vuolle.

Ovatko suomalaiset urheilukansaa? Oletteko te urheiluhullu?

Mitä Jeesuksesta tiedetään?

Oliko Jeesuksella isää? Mitä Jeesuksesta tiedetään historiallisten tutkimusten valossa? Miten Jeesus-tutkimuksiin pitäisi suhtautua? Kaksi Raamatuntutkijaa, teologian tohtorit Sakari Häkkinen ja Timo Eskola väittelevät Jeesuksen elämää kartoittavista tutkimussuuntauksista.

Sakari Häkkinen on perehtynyt Jeesuksen historialliseen taustaan muun muassa kansainvälisessä Jeesus-tutkimusryhmässä. Timo Eskola edustaa Uuden testamentin asiantuntijana perinteistä koulukuntaa.

Napit vastakkain -väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.

Haasteena hehkuvat vastukset

|

Vastus on mainio ja monikäyttöinen sana. Alunperin Laurentius Tammelin käytti sanaa vuoden 1705 almanakassa suomennokseksi astrologiselle termille oppositiolle. Nykyään vastus voi olla liikettä vastustava voima, arkinen vastoinkäyminen tai vaikkapa urheiluseura Veitsiluodon Vastuksen loppuosa. Vastus on tietenkin fysiikan suure, jota mitataan ohmeissa ja elektroniikan komponentti, joka vastustaa tasa- ja vaihtovirran kulkua. Usein näitä sähkövastuksia käytetään tuottamaan lämpöä, niin kuin nyt vaikkapa sähkökiukaissa.

Sarvesta härkää, sanasta miespuolista henkilöä

|

Kieli on yllättävän kelvollinen väline tiedon ja ajatusten välittämiseen. Suomenkin kielessä on sana lähes joka asialle, vaikka meidät onkin viskattu tänne Pohjolaan kauas muista kansoista.

Joskus käy kuitenkin niin, että innostumme hienosta sanastostamme niin paljon, että käytämme liikaa sanoja tilanteissa, joissa riittäisi vähempikin vokabulaarilla briljeeraus. Tällöin yksinkertainen asia ilmaistaan aivan turhin kommervenkein.

Tällaiseen aivan muodiksi saakka kehittyneeseen käsiteklönttiin on kiinnittänyt huomionsa kuulijamme karis. Hän kirjoittaa:

Bonskotaamisen mahdottomuus

|

Kuuluisuuksien mukaan laaditut uudissanat ovat usein hienoja ja kieltä rikastuttavia ilmauksia. Elämämme olisi paljon köyhempää ilman jeesustelijoita, ritoloiden ottajia ja paavoloiden tekijöitä.

Mutta rajansa tälläkin ilmaustyypillä. Ystävämme Nimetön on törmännyt internetissä blogiin, jonka pitäjä on koettanut lanseerata ilmausta bonskotata.

Syndicate content