Skip navigation.
Home

Blogit

Joutsenlaulun syvin olemus

|

Aristoteleen Fraasirikollisuudenehkäisyjaos on saanut valvontakameraansa nimimerkki Sokean Sokrateen ilmiannon Joensuusta. Sokea Sokrates on napannut Joensuun Heili –lehden Heikki Arppin kolumnista malliesimerkin sanan joutsenlaulu alati yleistyvästä väärinkäytöstä.

Arppi kehuu, miten hienosti paikallisella Osuuskaupalla on mennyt. Hämäläisellä ja Moilasella ovat viime vuodet olleet yhtä joutsenlaulua.

Haa, tässähän putoaa tuolilta vanha Yö-yhtyeen fanikin! Joutsenlauluhan on paitsi joutsenten laulua, myös uskomus siitä, että juuri ennen kuolemaansa joutsen laulaa kauniimmin kuin koskaan eläessään. Ihmisten maailmaan siirrettynä joutsenlaululla tarkoitetaan viimeistä kertaa, joka on upeampi kuin mikään aikaisempi, oli se sitten teatteridiivan viimeinen näytös, kirjailijan viimeiseksi jäävä kirja tai taitavan peltisepän viimeinen lokasuojan suoristus ennen eläkkeelle lähtöä. Arppi siis iskee kirveensä kiveen yrittäessään ylistää Pohjois-Karjalan osuustoimintaväkeä joutsenlaululla.

Mitäs tilasitte!

|

Suomen historiallinen Euroviisuvoitto sai suomalaiset sekaisin aina pääministeriä myöten. Eikä ihme, olimmehan kaikki oikeastaan jo luopuneet toivosta voittaa kyseinen kisa ja alistuneet ikuiseen kohtaloomme maapallon biologisena taskuna jossa on Euroopan omituisin musiikkimaku. Tähän ydinkysymykseen Lordin voittokappale ei ehkä tuonut helpotusta, mutta osoittipa, että oma selkeä näkemys on yleensä menestyksellisempi kuin levy-yhtiössä väkisin keksitty.

Lordin kappale Hard Rock Hallelujah on palauttanut jo hallelujaa-sanan maallistuneiden suomalaisten huulille. Muuta biisistä ei juuri osata, mutta varsinaista laulukilpailua seuranneet pääsivät osalliseksi hirviöporukan verbaalihuumorista heidän A4:ille kirjoittamien viestien kautta. Torilla tavataan -viesti on tuttu uhohuudahdus jääkiekkoilijoiden menestysjuhlista. Hollantilaisella internetkeskustelupalstalla Mr Finland opasti, että Alankomaissa slogan sanotaan: zie je op de marktplaats.

Viikon sitaatti: Tohtori Katatonian kokeilut

|

Taannoisessa Talouselämä -lehdessä todetaan tämän päivän hyvien puhujien mm. Björn Walhroosin sekä Bill Clintonin, käyttävän yhä antiikin oppeja puheenpidossaan. Jari Sarasvuon mukaan nämä antiikin opit ovat kuitenkin monilta muilta, etenkin suomalaisilta, unohtuneet historian hämärään. Sarasvuo toteaa:

"Suomalainen puhuja synnyttää muminallaan ja mölöttämisellään mielikuvan tohtori Katatonian geenimanipulaatiokokeilusta, jossa on luotu afasiataudin ja henkisen osteoporoosin risteytys."

Tohtori Sarasvuon analyysi kansamme henkisestä tilasta on tehty, diagnoosin jälkeen seuraa hoito. Aristoteleen kantapää kehottaakin koko kansaa menemään puheterapeutille, jotta Sarasvuo saisi puheestamme selvää!

Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa SAint?

|

Varusmiespalvelusta kutsutaan yleisesti INTIKSI. Intti-sana tulee kirjainyhdistelmästä SAint. Mitä se tarkoittaa, mistä se tulee?

Vastausehdotuksia tähän kysymykseen otetaan vastaan perjantaina 2.6. klo 10.00-10.30 numerossa 09 144 800 sekä koko perjantaipäivän ajan sähköpostitse kylla@yle.fi. Vastauksen voi myös jättää kommenttina tämän viestin yhteyteen.

Oikea vastaus selityksineen paljastetaan klo 17.30 alkavassa suorassa puhelinkontaktilähetyksessä, jonka toimittaa Eve Mantu.

Pätkätyöt - yhteiskunnan voimavara vai salakavala vitsaus?

YLE Radio 1:ssä keskiviikkona 31.5.2006 kello 17.30 ja torstaina 18.5. kello 14.03. (Ohjelma on lähetetty aiemmin tammikuussa 2005.)

Napit vastakkain –väittelyssä kuntatyönantajan neuvottelupäällikkö Heikki Saipio puhuu pätkätöitten puolesta ja varatuomari, SAK:n entinen päälakimies Kirsti Palanko-Laaka vastustaa pätkätöitä.

Suomessa solmitaan määräaikaisia työsuhteita enemmän kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Erityisen innokkaita pätkätyön teettäjiä ovat meillä kunnat sekä valtio. Kuntien työntekijöistä 23 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa, valtion työntekijöistä 24 prosenttia, useimmat vastoin tahtoaan. Erityisesti nuorilla, hyvin koulutetuilla naisilla on vaikeuksia saada pysyviä työpaikkoja.

Kaksi juristia napit vastakkain, erotuomarina Terttu Lensu.

Kuuntele: Voi monniparkaa! Sillä on varmaan äitiä ikävä...

|

ALOKAS: Alkio, alkueliö, itu, kirkassilmäinen, moku, monni, pelakuun ikäluokka, raaka-aines, siviilijunan kivittäjä....
Näin alokkaan hellittelynimiä listasi Juha Pentikäinen Yleisradion ohjelmassa vuonna -64.

Venustas, firmitas, utilitas

Kahdeksan vuotta sitten olimme perheen kanssa automatkalla Italiassa. Sateisena päivänä lähdimme ajamaan Firenzen eteläpuolelta Pisaan ja päätimme samalla käväistä Leonardo da Vincin kotinurkilla Anchianossa. Vanhin poikani innostui museossa Leonardo-krääsästä ja osti useita julisteita, joista ehjimpänä on säilynyt Vitruviuksen mies, tuo pallon ja neliön sisään anatomisen tarkasti piirretty raajojaan ojenteleva mies. Vitruvius itse oli roomalainen arkkitehti jonka mielestä arkkitehtuurissa pitää pyrkiä kolmeen päämäärään: kauneus, kestävyys ja käyttökelpoisuus. Museosta ajelimme ylös Leonardon kotitalolle, tie oli mutkainen ja oliivipuut katosivat ylärinteessä usvaan.

lukupiiri

Lukupiirin kesäkuun kirja on Thomas Mannin Buddenbrookit.
Sukutarina, perhekronikka ja vanhan kauppaporvariston joutsenlaulu.
Mutta miksi ja miten me luemme Thomas Mannin esikoisromaania tänään?

Kesäkuun lukupiirissä kerromme myös mitä muita kirjoja ehdotettiin kesäklassikoksi.

Kestääkö löyhälistö käyttöä?

|

Näin kesälomien ja kesätöiden kynnyksellä Aristoteleen kantapään sitaattivinkkitoimituskin haluaa ottaa osaa uudesta työläisluokasta käytävään keskusteluun! Nyt emme kuitenkaan politikoi, vaan maistelemme uutta sanaa!

Viimeisen kymmenen vuoden aikana pätkätöiden tekeminen on yleistynyt niin, että liian moni joutuu rämpimään tilapäisestä työsuhteesta toiseen monen vuoden ajan. Uusi ilmiö on myös se, että hienossa maassamme ei enää aina ole mahdollista selvitä taloudellisesti rehellistä työtä tekemällä. Leipäjonojen uusi piteneminen johtuu nimenomaan työssäkäyvien köyhien saapumisesta jonon hännille. Ja moni heistä on pätkätyöläinen.

Tekeekö yksi mies sadetta?

|

Kun maailman parhaat urheilijat kilpailevat keskenään, syntyy tuloksia, joita ei muulloin synny. Paineen alla atleettien suorituskyky puhkeaa kukkaansa ja vanhat ennätykset paukkuvat.

Tämä pätee myös jääkiekkoilijoihin ja heidän sanalliseen suorituskykyynsä. Ystävämme Raikka kertoo täynnä ihailua kuullensa jääkiekkoilija Tommi Santalan haastattelun, jossa tämä maailman huippuosaaja yhdisti suvereenisti kolme eri fraasia ja kielikuvaa ennen näkemättömäksi uusiofraasiksi:

"Ei yksi mies sadetta tee. Pelaan vain niin hyvin kuin pystyn ja yritän
olla valveilla koko ajan."

Syndicate content