Talvi käy jo päälle, mutta Sysmässä tunteet kuohuvat kuumina. Kuuluisan kulttuuripitäjän veneilysataman kohtalo puhuttaa kansalaisia jatkuvalla syötöllä. Päijänteen veneilijöiden mahdollisuus vierailla myös Sysmässä haluttaisiin turvata, mutta ristiriidat repivät hanketta.

Niinpä onkin paikallaan, että alueen valtalehti Etelä-Suomen Sanomat on pannut toimittajansa penkomaan satamahankkeen nykytilaa. Lehti otsikoi taannoin seuraavasti:

Sysmän satama uhkaa jäädä rannalle
Rahoituspulmien ja valitusten takia muut lipuvat ohi Päijänteellä

Rannalle jääminen on järvien maassa suosittu ja kätevä tapa kuvata osattomaksi jäämistä eikä ohitse lipumisessakaan mitään vikaa ole, jos joku jää muista jälkeen. Mutta siinä vaiheessa kun toimittajan vilkas mielikuvitus laittaa yhden sataman jäämään rannalle samaan aikaan kun muut satamat seilaavat ohitse Majutvettä pitkin, alkavat hälytyskellot soida ja valot vilkkua Aristoteleen kantapään Fraasirikosvalvonnan päivystyshuoneessa!

Näin isänpäivänä Aristoteleen sitaattivinkkitoimitus tuumailee isyyden ydinhetkiä eli ihmisen syntymän ihmettä. Jotta sitaattiin saataisiin mukaan sukupolvien eli esi-isien vitja, täytyy taas turvautua kansanperinteen aarreaittaan.

Niinpä on parasta tarttua Erkki Tantun mainioon vanhoja sananparsia kuvittavaan opukseen Viisastellast vähä vuodelta 1976. Sieltä löytyy naseva sitaattivinkki marraskuiseen isänpäivään:

Hyi ko on kylymä sanoi suomalainen ko synty.

Vaikka Erkki Tantun piirrokset ovat nerokkaita, suurta taidetta ja äärettömän hilpeitä, tämä Etelä-Pohjanmaalla kehitetty viisaus toimii ilman kuvitustakin. Eikä näin talven kynnyksellä tarvitse alkaa avantouimariksi löytääkseen sopivia käyttötilanteita tälle syvälliselle viisaudelle, joka kertaa meille kaikille entisille pikkuvauvoille tuttuja syntymäshokin hetkiä.

Haastattelin tänään YLE:n Dokumenttiryhmän tuottajaa Hannu Karistoa.

Kuunneltavissa leikattu versio, ilman kysymyksiä olevaa puheen virtaa. Ajatuksia netistä, nettiaudion julkaisemisesta, muodoista ja visioitakin. Puheena myös kansalaisjournalismi, eli audion lähettämisen jokamiehen mahdollisuus.

Hannu Karisto ei ole nettiguru tai edes kovin aktiivinen netin hyödyntäjä, netti on väline ja yhteydenpitoa normaalin toimitustyön taustalla. Hän on kuitenkin tuottanut useita monimediadokumentteja, nettiradiodokumentteja ja kokeiluja nettiin.

Kärsivätkö erityisiä taitoja omaavat lapset olostaan suomalaisessa peruskoulussa? Pitäisikö Suomessakin lapsen päästä jo koulunkäynnin alkuvaiheessa erityiskouluun tai erityisluokalle, jos hän on esimerkiksi poikkeuksellisen hyvä matematiikassa?

Joensuun yliopiston matematiikan opetuksen dosentti George Malaty haluaisi perustaa Suomeen lahjakkaiden lasten kouluja ja erityisryhmiä.

Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Kari Uusikylä puolestaan on sitä mieltä, että tavallisessa peruskoulussa lahjakaskin lapsi saa hyvää opetusta.

Napit vastakkain –väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.

"Tämä radiodokumentti lähetetään myös netissä 23.12. klo 22.05. Lähetyksen kesto 48 minuuttia."

Audion ja lähetysten siirtyessä osittain nettiin myös termit muuttuvat, jalostuvat. Ei voi puhua enää radiodokumentista tai radiolähetyksesta netissä. Mitä on lähettäminen netissä?

- Radiodokumentista puhuminen netissä on väärin, kyseessä on samantyyppinen ongelma kuin puhuttaisiin Word-dokumentista joka lähetetään myös radiossa. Kärjistetysti. Netissä radiolähetyksistä voisi käyttää muotoja "audiodokumentti", "äänidokumentti" tai "nettidokumentti". Vanha "kuulokuvakin" voisi kammeta arkustaan ylös!

I950-luvulla suomalaisessa keittiössä kotitöiden määrä helpottui ja ja väheni. Yksi emännän todellisista "apulaisista" oli keksitty jo sodan aikana 1943, mutta ilahdutti tiskaajia enemmälti vasta 50-luvulla. Eli kuka keksi astiankuivauskaapin?

Uusi metodi! Jälleen uusi tapa liikkua ja analysoida nettiaudion tilaa, tunnetta. Maanista metodologiaa.

Vuosien takaa mielessäni pyörii lauseita. Kirjoitin vuonna 1997 artikkelissa "Äänten paratiisi" sitten seuraavaa kaikenlaista liittyen virtuaalimaailmoihin, nettiin, ääniin ja radiodokumentteihin. Ajattelen kymmenen vuoden takaisen luovan tarttumapintaa ja tunnelin tulevaankin. Tapahtunut kehitys antanee viitteitä mahdollisuuksista tai sitten niiden vaikeuksista. Eli analysoin vanhaa tekstiä sopiva paloina kaiken tämän muun ohessa.

Sitäpaitsi on kivaa keskustella itsensä kanssa, miettiä oman audiopään liikkeitä ja rakentaa tyynyistä sohvan nurkkaan eräänlainen vartaloa myötäilevä datatuoli. Ja kuunnella kovalla radiokanavaa missä on vähän puhetta ja paljon musiikkia nuoruudesta.

Vaikka yhteiskunnalliset raja-aidat olivat Suomessa itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä hälvenneet, ei vielä 1950-luvulla voitu täysin puhua kotien yhtenäiskulttuurista. Rahan mahti piirsi merkkinsä elämänmenoon ja kansalaisten tuloerot näkyivät asuntojen koossa ja sisustuksessa. Kaiken kaikkiaan koti merkitsi sodan kokeneille suomalaisille viihtyisää linnaa myrskyistä maailmaa vastaan, suojaisaa keidasta, jonne oli kerätty vuosikymmenten muistot. Kyllä kansa muistaa -lähetys kaivelee muistikuvia ensimmäisestä omasta kodista!

Lataa/kuuntele(mp3)

Eilinen päivä meni kokonaisuudessaan audion parissa. Radiodokumenttien kuuntelupäivä. Nykyisiä, perinteisiäkin dokumentteja kuunnellessa pohdin radiodokumentin ja netin suhdetta. Katselin tekijöitä, nuokuin ja yritin kurkotella parinkymmenen vuoden päähän.

Millaisia radiodokumentteja kuuntelemme tulevaisuudessa ja kokoonnummeko yhteen, onko tarvetta tekijöiden repalaiselle ryhmälle? Muuttuvatko aiheet ruotsinsuomalaisuudesta ja rääveistä mummoista teknologiaa ja maailman jakaantumista käsitteleviin aiheisiin. Mahdollisuus saada tietoa netin kautta on iso. Voit tehdä dokumentin mistä tahansa ja ammentaa tietoa.

Sisällön ja tuottamisen suhde on vaikea. Tämä projekti sisältää paljon taustatyötä, rutiineja sekä metodeja. Tavoitteena on kuitenkin luoda vuoropuhelua sekä YLE:n ja nettiaudion suhteen avointa pohdintaa.

Kyse on metodeista. Tavasta tehdä kiinnostavaa tutkimusta ennen tuloksia. Peruskartoituksen ohella olen konsultoinut, eli pyytänyt avoimesti apua tuottajalta ja muilta kollegoilta. Linja on nyt selkeä, tämä projekti jakaantuu seuraaviin osiin jotka liittyvät ja tukevat toisiaan.

- 10 lyhyttä haastattelua YLE:n sekä ulkopuolisten nettiaudion julkaisemiseen liittyvien tahojen kanssa. Julkaistaan täällä leikattuna 10-15 minuutin palasina.