Suomessa heräsi vahva halu irrottautua Venäjästä ensimmäisen sortokauden aikana. Aktivistit eivät epäröineet käyttää väkivaltaa, mutta halusivat toisaalta myös suoraa tukea kansalta äänioikeuden laajentuessa ja eduskuntauudistuksen edetessä. Minkä puolueen he siis perustivat marraskuun 17. päivänä 1904? Vastauksia viikon kysymykseen voi soittaa perjantaina puolen tunnin ajan alkaen klo 10 tuttuun numeroon 09-144 800. Oikea vastaus kuullaan illan puhelinkontaktilähetyksessä, joka alkaa 17.30!

1800-luvun lopulla anarkistiset liikkeet herättivät pelkoa ja kauhua Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ne syyllistyivät merkittäviin poliittisiin attentaatteihin ja iskuihin. Useat anarkismin kannattajat ovat sittemmin sanoutuneet irti väkivallasta ja korostaneet toiminnassaan moraalia, etiikkaa ja rauhaa.

Suomessakin aatesuuntauksen puolustajat tulivat julkisuuteen vasta 1960-luvulla. Liikehdintä tapahtui tuolloin Underground-liikkeen ja Ultra-lehden ympärillä.

Kyllä kansa muistaa -lähetys etsii vallattomuuden kadonneita muistikuvia!

Lataa/kuuntele(mp3)

Sähköposti tuottajalleni, Hannu Karistolle.

Moi! Mulle tuli sellainen idea että voisi tehdä radiodokumentin joka ei piittaisi tuon taivaallista itse radiolähetyksestä ja lineaarisista kuuntelijoista. Nythän me ollaan tehty yhteistyössä monta radiodokumenttia, nettiradiodokumenttia joissa on pidetty huolta myös perinteistä radio-ohjelman muodosta. Soveltuvuudesta oikeaan lineaariseen lähetykseen.

Käytännössä olen viilaillut näitä viimeaikaisia tuotantojani pieni hiki takaraivossani. Kun ohjelma on mielestäni lähes valmis, odotan broadcasting-tuomiota. Onko radionomainen, onko lähetykseen soveltuvaa. Onko kuunneltavaa. Teen siis kompromisseja kahden ison ja erilaisen lähetyskanavan välillä roikkuessani. Kompromissit taiteen teossa ovat revennyt lihas.

Kaikuluotain-projektissa on paljon päämääriä, haasteita. Listasin kokousmuistiossa esille tulleita ajatuksia ja ideoita. Tämän projektin yksi tavoitteista on läpinäkyvyys, muistiotkin julkaistaan periaatteessa sellaisenaan. Prosessiblogin määritelmää hakemassa samalla.

Netin, audion ja radiodokumentin kehittämisprojekti

Suuntaviivoja ensimmäisen kokouksen jälkeen /Mikko Paartola 2.10.2006

Kokouksessa läsnä Tuija Aalto, Hannu Karisto, Rainer Korhonen, Mikko Paartola

Kokouksen teemoja

- Audion julkaiseminen netissä nykyisellään sekavaa
- Nettiä ei huomioida julkaistaessa formaatissa

Minulla on sellainen tunne, että ymmärrämme aika huonosti sitä, miten taide vaikuttaa silloin kun se vaikuttaa. Tiedättehän, se tunne, että jokin teos jollakin tavalla koskettaa, pysyttää, havahduttaa tai ehkä antaa pienen sähköiskua muistuttavan kokemuksen. Rehellisesti on sanottava, että koen harvoin sellaista taiteen äärellä, mikä ei tarkoita että taide olisi huonoa, vaan että juuri minua oikeasti koskettavia teoksia sittenkin on aika vähän. Ne samat teokset, jotka minä ohitan olan kohautuksella voivat kuitenkin koskettaa ketä tahansa muuta, ja siksi on aina oltava varovainen kun ryhtyy väittämään, että jollakin teoksella ei ole arvoa.

Suomalainen voi olla jäyhä puhumaan, mutta silloin kun savolainen pääsee haukkumaan pohjalaista tai hämäläinen karjalaista - silloin kieli notkistuu ja ilmaisu on värikästä. Maamme on täynnä omituista porukkaa. On vääräleukoja, puukkojunkkareita, tuppisuita ja turhannaurajia.

Kyllä kansa muistaa -ohjelmassa herkuteltiin heimovihalla ja puhuttiin suu puhtaaksi väärälle puolelle Suomea syntyneistä.

Lataa/kuuntele(mp3)

Kaikuluotain on nettiaudion selvitys- ja kehitysprojekti. Tarkoituksena on ensimäisessä kahden kuukauden jaksossa selvittää YLE:n audiojulkaisemisen tapoja ja kulttuuria. Ajatuksia, tuntemuksia ja teknisiäkin asioita. Missä ja minne ollaan menossa uuden lähetysformaatin, nettiaudion myötä.

Toinen haaste on luodata kotimaisen ja ulkomaisenkin netissä tapahtuvan audiojulkaisemista. Mitä tehdään ja miksi. Etsiä malleja ja mahdollisia yhteistyömuotoja verkostoitumisen kautta.

Tämä on avoin prosessiblogi, ajatuksia, tuloksia ja tarve luoda keskustelua. Tämän parin kuukauden selvitystyön jälkeen etsitään uusia muotoja, kokeillaan ja huudellaan audiolla netissä. Selvitystyö luo pohjaa ja suuntaviivoja uusille mahdollisuuksille.

Dramaattisuus on nykyaikaisen lehtimiehen tärkein työkalu. Vaikka lehtijuttu olisi miten asiantunteva, kukaan ei lue sitä, jos se ei ole dramaattinen. Itse asiassa dramaattisuus on lehtimiehelle tärkeämpää kuin asioiden tunteminen. Lukijat pitävät dramaattisista uutisista, mainostajat pitävät lukijoista ja lehden omistajat taas pitävät toimittajasta, josta lukijat pitävät.

Tämä on oivallettu myös hyvinkääläis-riihimäkeläisessä Aamupostissa, joka syyskuun lopulla kiteytti palomiesten taistelun eläkeikänsä alentamisen puolesta seuraavanlaiseen otsikkoon:

”Palomiesten tulitaistelu eläkeiän puolesta jatkuu".

Nuoria parjataan usein siitä, että he eivät ole kiinnostuneita politiikasta. Mutta sehän ei ole totta! Tarkkakorvaisimmat meistä ovat jo kuulleet, että sanat demari kone ja demari meininki ovat nyt monen nuoren huulilla. Käsikirjoittaja ja tuottaja Aleksi Bardy kirjoittaa Kansan Uutisten Viikkolehdessä, että

nuoriso on alkanut käyttää sanaa demari halventavana ilmaisuna. Kuulin kun
nuori nainen kiroili rumaa ja kaatuilevaa tietokonetta sanomalla ’tää on ihan demari kone’.

Aristoteleen kantapää jää odottamaan miten muut puolueet vastaavat tähän demareiden saamaan vaalietuun. Mainoshan se on kielteinenkin mainos, punamulta vieköön!

Luonnonkaunis, puhdas ja täydellinen suomen kielemme on jämerä luonnonvoima, joka ei pienestä hätkähdä! Kielemme on porskuttanut vahvana kuin ikihonka isänmaallisessa kalmistossa imien voimaa sankarillisesta maaperästämme!

Eikä vain omasta maaperästä. Suomen reipas ja puhdasotsainen kieli on vaivatta ja suvereenisti imaissut merkitysvarastoonsa sanoja lähes kaikista maailman kielistä ja suomalaistanut ne härmäläisellä luontevuudella!

Sotien jälkeen vieraat sanat on lainattu etupäässä englannin kielestä, mutta nyt tulee asiaan muutos. Rostockin ja Hangon väliä trahteeraava autolauttayhtiö mainosti Aleksis Kiven päivän jälkeisen päivän Helsingin Sanomissa seuraavasti: