Skip navigation.
Home

Blogit

Lyhyttä vai pitkää terapiaa?

YLE Radio 1:ssä keskiviikkona 17.5.2006 kello 17.30 ja torstaina 18.5. kello 14.03. (Ohjelma on lähetetty aiemmin 2.11.2005.)

Mikä on parasta terapiaa? Psykiatrit napit vastakkain. Ben Furman puolustaa ratkaisukeskeisiä uusia terapioita, Gustav Schulman taittaa peistä psykoanalyysin puolesta.

Psykiatri Ben Furmanin mielestä psykoanalyysi on pseudotiede mielikuvituksen tuottama oppisuuntaus. Psykiatri Gustav Schulman puolestaan toteaa, että uusien terapioitten esille tuojat kadehtivat psykoanalyysin kannattajia, haastavat kuninkaan, koska haluavat päästä osingoille.

Entä minkälaisia väittelijöitä ovat terapeuttisen kanssakäymisen ammattilaiset? Miten he itse arvioivat väittelytaitojaan?

Psykiatrian erikoislääkärien väittelyssä erotuomarina on Terttu Lensu.

Tärkeämpää kuin puutarhanhoito on vain sen suunnittelu

Kirjoittanut: Jonni Roos

Joka kevät tartun suureen kirjaan, jota luen intohimoisesti jokaisen liikenevän ajan, siitäkin huolimatta, että olen lukenut sen moneen kertaan. Kyseessä on Otavan Suuri puutarhakirja. Se on alkujaan ruotsalainen kotipuutarhan yleistietoteos, jossa on kuvia ruotsalaisista kotipuutarhoista, tietoa kasvilajikkeista, hedelmäpuista, maan muokkauksesta ja myös rakennusohjeita erilaisten puutarharakennelmien tekemiseksi. Kirjan kuvat henkivät seitsemänkymmentä ja kahdeksankymmentälukujen vaihteen estetiikkaa, niin että luulen niiden olevan liian epämuodikkaita suurimmalle osalle tämän päivän kotipuutarhureista. En minäkään niistä kaikista pidä, mutta silti selailen mielelläni kirjan ideoita, vaikka vanhentuneitakin, mitä monimuotoisimmiksi rivitalopihoiksi tai omakotitalon salaisiksi hedelmätarhoiksi. Erityinen suosikkini kirjan kuvien joukossa on pieni valokuva vanhasta puuportista. Portti on valkoinen, ristikkomainen, ja se on selvästikin tehty viimeistä piirtoa myöten huolellisesti. Monen vuoden ajan aioin rakentaa sellaisen portin itselleni. Tämä into on jo laantunut, ja olen huomannut, että voin iloita tuosta portista ihan vain näinkin, kirjan kuvana. Vaan ehkä jonakin päivänä silti teenkin kirjan kuvan mukaisen suosikkiporttini, jos osaan.

Syntyykö maaleja kirveelläkään?

|

Myös Aristoteleen kantapään Ammatti- ja tapa-fraasirikollisuuden tutkimusyksikkö on tänään urheilullisella tuulella. Tällä kertaa tapaus on niin ilmiselvä, että meidän ei tarvinnut edes hankkia teletunnistetietoja tai oikeutta puhelinkuunteluun, vaan todisteiden hankkimiseen riitti pelkkä televisionkatselu.

Tuttu vasikkamme Nimetön kertoo otsikolla Verta kaukaloon seuraavanlaisen tapahtumasarjan helmikuisten talviolympialaisten ajalta

”Jääkiekon Olympiafinaalin loppuhetkillä näköradiossa ilmestyvä Urheiluruutu kommentoi Suomen jääkiekkomaajoukkueen taistoa näin: kiekko ei mennyt sisään kirveelläkään. Useiden suomalaisten tavoin seurasin kyseistä ottelua television välityksellä silmä tarkkana. En kuitenkaan havainnut mainittua teräasetta kaukalossa.”

Kukunorista Kalahariin

|

Tänä vuonna tulee täyteen 90 vuotta runoilija Lauri Viidan syntymästä. Viita on klassikko, eikä syyttä. Hänen suvereeni riimittelynsä, terävä näkökulmansa ja rikas kieli riemastuttavat lukijoita yhä.

Lauri Viidan syntymäpäivää vietetään joulukuussa, mutta nyt keväällä, kun professorit muiden muassa kömpivät kunnostamaan kesämökkejään, on ajankohtainen hetki tarttua kirvesmiesrunoilija Viidan toiseen runoteokseen nimeltään Kukunor, satu ihmislapsille.

Kuten hyvin muistamme, Kukunor ja Kalahari ovat kuusivuotiaita peikkoja, jotka asuvat professorin kesämökillä ja viettävät talvea lukemalla professorin kirjoja. Kalahari lausuu muun muassa runon, jonka on laatinut kuuluisa runoilija Heluna Himagon-Kamelungliangelon.

Viikon kysymys: Ketkä solmivat Suomen ensimmäisen siviiliavioliiton?

|

Kyllä kansa muistaa-lähetys pohtii perjantaina Snellmannin päivänä 12.5 sitä, minkälainen vapauden valtakunta Suomi on historiansa aikana ollut. Virallisesti me arvostamme kansalaisvapauksia, mutta onko oman näkemyksen puolustaminen tuonut esittäjälleen aina arvonantoa ja kunnioitusta.Soittakaa klo 10-10.30 numeroon 09-144 800 vastauksenne viikon kysymykseen, oikea vastaus kuullaan puhelinkontaktilähetyksessä
klo 17.30 alkaen.

Kuuntele: Kenelle on kuulunut sananvapaus Suomessa?

|

J. V. Snellman oli suomalaisen sananvapauden esitaistelija. Hän kirjoitti Saima-lehdessä ensimmäisenä yhteiskunnallisista kysymyksistä 1840-luvulla, mutta liian radikaalisti. Tämä johti kahdessa vuodessa lehden lakkauttamiseen. Snellmannin jälkeen on moni muukin vaiennettu sanan- tai omantunnonvapautta puolustaessaan. Suomi on kuitenkin kansalaisvapauksien mallimaa, vai onko? Tätä pohdittiin Snellmannin päivän Kyllä kansa muistaa -lähetyksessä.

Lataa/kuuntele(mp3)

Vaikka lihapullissa paistaisi!

|

Fraasirikos ei vanhene koskaan! Rohkeasti sanottu, mutta tällä kertaa Aristoteleen kantapään Fraasirikostuomioistuin on saanut eteensä railakkaan Fraasirikkeen kymmenen vuoden takaa. Asialla oli Se- lehden toimittaja Mika Lahtonen, joka kirjoitti edellisenä vuonna tangokuninkaaksi nimitetystä Jari Sillanpäästä näin:

Juuri tällä hetkellä Jarilla menee lujaa, hän voisi muuttua agressiiviseksi, pöyhkeileväksi ja ylimieliseksi laulajaksi. Mutta ei, Jari on Jari, vaikka äidin lihapullissa paistaisi.

Aristoteles on kokenut vaikka voissa paistaisi –vertauksen käyttäjä ja silloin tällöin jopa paistaa lihapullia voissa. Mutta kun tangokuninkaan yhteydessä puhuu lihapullasta, kirjoittajan on pakko pitää mielessään se, että samalla lukijan mieleen tuodaan iskelmätaivaamme suurimman tangokuninkaan Olavi Virran alamäki.

Enemmän palkkaa vanhuksille!

|

Näin keväällä, kun mahla alkaa virrata, sydän pamppailla ja kaupunkien pölypilvet viiltelevät keuhkorakkuloiden pintaa, on aika etsiä viikon sitaattivinkkiä nuorisomme suunnalta! Totta, lasten ja imeväisten suusta totuus kuullaan, tiesi jo vanha kansakin. Lasten maailmassa asiat ovat vielä selkeitä eikä tasaisen harmaita, kuten meillä aikuisilla, jotka usein takerrumme niihin kuuluisiin lillukanvarsiin eri vaihtoehtojen paremmuutta punnitessamme.

Nuorten koululaisten pää-äänenkannattaja Kevätpörriäinen on jälleen ilmestynyt ja sisältää monta kymmentä sivua lasten viisautta, upeista piirroksista puhumattakaan. Lehti ei keskity ainoastaan koulutuspoliittisiin mielipiteisiin vaan Kevätpörriäisen kirjoittajien aihealueet kattavat koko ihmiselämän.

Pyörillä

Pyöräilijän ystävä on myötätuuli, vihollinen vastatuuli. Hyvällä tuulella on mukava ajaa. Huonolla tuulella epämukavaa. Lähdin viikko takaperin kovalla itätuulella pyöräilemään lenkin, joka täällä Helsingissä kulki länteen Kaivopuiston kautta Ruoholahteen ja Lauttasaareen, sieltä Kaskisaaren läpi pohjoiseen Lehtisaareen ja sitten takaisin itään Munkkiniemen ja Meilahden läpi Töölöön ja kotiin. Kaivopuisto, Ruoholahti ja Lauttasaari olivat levollisia, lämminhenkisiä ja sujuvia kaupunginosia. Liikenne sujui ja niin sujuin minäkin. En osannut samastua vastaantulevien tuskaisiin irvistyksiin, tulkitsin heidät kylmästi huonokuntoisiksi. Kaskisaaressa sivumyötäinen oli vielä OK, mutta kun Lehtisaaressa puskin yhtaikaa vastatuuleen ja ylämäkeen, tiesin että rangaistus oli saavuttanut minut. Meilahdessa olin hapoilla ja Töölössä viittä vailla vainaa.

Viikon sitaatti: Verbaalilannoittaja

|

Letkeä vasen –vappulehden päätoimittaja Mike Pohjola pohtii pääkirjoituksessaan vasemmistopuolueen nimeä. Pohjolan mielestä nimi on ongelmallinen, koska jos se olisi esimerkiksi Sua Vasemiistoliitto, se tarjoaisi meille verbaalilannoittajille eli ns. paskanpuhujille aivan uutta materiaalia. Takaperin luettuna se nimittäin olisi: "Otti ilot Siimes. Avaus!"

Aristoteleen kantapää ilahtuu Pohjolan kekseliäästä verbaalilannoittaja -termistä siinä määrin, että aikoo käyttää sitä aina otollisen maaperän sattuessa kohdalle.

Vasemmistoliiton on kuitenkin hyvä muistaa, että uudet puheenjohtajaehdokkaat Nenirävys, Ikäm-Nihra, Nenohrok, Ivräjatsum ja Nenatriv ovat erittäin ongelmalliset palindromaattiselta kannalta. Outi Ojala taas olisi hyvin hedelmällinen. Hän taipuu sekä ompeluseuroihin että lähipubiin: "Neulon. Outi Ojala joi tuon oluen." ja jopa kasvattamaan aatteen tainta: "Ala jo itu, Outi Ojala".

Syndicate content