Valaisimia ja varjostimia kirppislöydöistä

Valaisimia ja varjostimia voi tehdä lähes mistä vaan – kunhan sähköturvallisuudella ei leikitä! Sähköasentaja Kimmo Kaltio osti kirppikseltä tarjottimen ja tykinhylsyn ja ryhtyi hommiin.



Vuodelta 1915 peräisin oleva tykinhylsy oli Kimmollekin uusi tuttavuus, jossa hän kuitenkin näki ainesta valaisimeksi. Hylsy tingittiin kympillä ystävälliseltä myyjältä, joka kaupan päälle neuvoi Kimmoa nallin irtiruuvaamisessa. Naapuripöydästä tarttui matkaan soikea metallitarjotin neljällä eurolla.

Varjostinmateriaalin pitää kestää kuumuutta, joten metalli on turvallinen valinta. On myös syytä varmistaa, ettei valaisimeen jää teräviä reunoja, jotka hiertävät johtoa.

Kimmon pajalla tykinhylsy muuttui kattolampun varjostimeksi varsin pienillä muutoksilla. Noin 70 mm halkaisijaltaan olevaan hylsyyn liitettiin vanhasta lampusta säästynyt johto, lampunkanta ja pistoke.

Poraa ei tarvittu, koska johto saatiin pujotettua irrotetun nallin reiästä.

Johto suojattiin läpimenokohdastaan muovisuojalla, ettei se hankautuisi aikojen saatossa rikki.

Jotta lamppu ei roikkuisi katosta johtonsa varassa, kiinnitettiin johtoon vedonpoistaja.

Tarjotin sai uuden tehtävän seinävalaisimena. Kimmo liitti tarjottimeen kynttilälampun, kiinnitysrautana toimi vanha verhonkannatin.

Tämän valaisimen sähkötarvikkeet ostettiin uusina. Uusissa sähköjohdoissa ja tarvikkeissa on runsaasti värivaihtoehtoja – pronssinvärinen johto sopi tämän lampun tunnelmaan!

Valkoiset muoviosat voi halutessaan patinoida vanhemman näköiseksi esim. tuhkalla.

Työkseen ja huvikseen valaistuksen parissa puuhaava Kimmo on rakennellut valaisimia niin leivänpaahtimista, Ufox-ilmankostuttimista kuin raastinraudoistakin.

Amatöörirakentelijan on kuitenkin syytä tyytyä kevyempään ”tuunaukseen” ja jättää sähkötyöt ammattilaisille!