Persoonallisia pyöräilykypäriä

Suunnittelija Aija Rouhiainen risainasi kolme erilaista pyöräilykypärää sekä satulanlämmittimen.


Irjan kypärä

Aluksi kypärästä poistettiin rumat, neonväriset tarrat. Koska Irja oli toivonut saavansa persoonalliseen vaatetustyyliinsä sopivan "epäkypärän”, päätti Aija verhota kypärän vanhalla, virkatulla pöytäliinalla. Pöytäliina sovitettiin kypärän päälle ja sivuille tehtiin laskokset, jotta istuvuus olisi mahdollisimman hyvä.

Jotta koko kypärä olisi pitsin peitossa, virkkasi Aija samanvärisestä langasta verkkokappaleet niihin kohtiin, joihin liina ei yltänyt. Verkon koko selvisi sovittamalla. Liina ja verkot yhdistettiin ompelulangalla ja samalla ommeltiin pöytäliinan laskokset kiinni.

Laskoskohtiin sekä pöytäliinan ja verkkokappaleiden saumakohtiin ommeltiin koristeeksi yksittäisiä paljetteja.

Valmis päällinen ommeltiin kiinni kypärän sisällä olevaan froteiseen hikinauhaan.

Huom! Pyöräilykypärän eristemateriaaliin ei saa kiinnittää mitään niittaamalla eikä millään muullakaan eristettä rikkovalla tavalla. Jos kypärää haluaa risainata em. tavalla, kannattaa päällisen reunaan tehdä kuja kuminauhaa varten.

Karen kypärä

Beatles-faniksi tunnustautuvan Karen kypärään Aija liimasi löytämänsä "If I Fell" -kappaleen sanat vesiohenteisella koristelakalla. Koristelakkaa levitettiin aluksi kypärän pintaan ja paperi painettiin siihen kiinni. Lopuksi lakkaa levitettiin kuvan päälle keskeltä reunoihin päin suuntautuvin siveltimenvedoin ja annettiin kuivua.

Muu osa kypärästä päällystettiin Beatles-aiheisilla, paperisilla servieteillä, koska paksumpi paperi olisi ollut hankala saada koristelakalla kiinni.

Lopuksi Aija maalasi kypärän tyhjät kohdat vesiohenteisella askarteluvärillä.

Huom! Lakkaustekniikalla voi kypärään kiinnittää jopa valokuvia, tosin kypärän kaarevat muodot asettavat paperin paksuudelle omat vaatimuksensa.






Maken kypärä

Make mainitsi pitävänsä pääkalloista ja toivoi saavansa kypäräänsä sarvet. Sarvet Aija teki lasten leikeistä ylijääneestä, muovisesta heittorenkaasta, jonka jakoi kolmeen putkimaiseen osaan. Putken päähän leikattiin saksilla sarven kärjen muoto ja kun se oli sopiva, teippasi Aija kärjen reunat kiinni maalarinteipillä.

Koska Aijan mielestä maalarinteippi oli luun värinen, peitettiin koko sarvi teipistä revityillä suikaleilla. Alimmaiset suikaleet kiinnitettiin poikkisuuntaan ja päällimmäiset kerrokset pitkittäissuuntaan.

Valmis sarvi kiinnitettiin kypärään vahvemmalla, mustalla kangasteipillä. Kiinnityskohdat huoliteltiin vielä mustalla, kontaktimuovista leikatulla lätkällä.

Sarven kärjistä valuvat verivanat Aija maalasi vesiohenteisella askartelumaalilla

Pääkallokoristelua varten Aija piirsi kallohahmotelman paperille ja leikkasin sen ja yksityiskohdat (silmakuopat ja suun) irti mattoveitsellä. Luonnos piirrettiin akvarellipuuvärikynällä ja itse pääkallo vesiohenteisella askartelumaalilla.

Huom!Pyöräilykypärän koristeluun ei saa käyttää liuotinpohjaisia maaleja eikä muutakaan pintaa heikentävää. Kypärään ei saa missään tapauksessa porata reikiä!

Satulanlämmitin

Irjan punainen ja koristeellinen kypärä innosti Aijan tekemään itse pyörään näppärän satulanlämmittimen. Päällysmateriaaliksi Aija valitsi käytetyn ja joustavan naisten uimapuvun ja pehmikkeeksi palan solumuovia.

Aluksi solumuoviin piirrettiin satulan päälliosan muoto ja se leikattiin irti saksilla. Uimapuvun materiaalin riittävyys ja venyvyys tarkistettiin asettamalla uimapuku satulan päälle.

Pöydän päälle levitetystä uimapuvusta leikattiin samanmuotoinen, mutta kolmisen senttiä suurempi kuin solumuovista leikattu kappale. Uimapukuneuloksisen satulanlämmittimen reunus huoliteltiin saumurilla ja reunasta käännettiin 1,5 cm kuminauhakujaa varten, ompeleena moniaskelsiksak.

Nauhakujaan pujotettiin 3mm:n kuminauha ja päät yhdistettiin käsin ompelemalla.

Koristeita varten ohueen metallilankaan pujotettiin parittomista korvakoruista purettuja helmiä ja mukaan pujotettiin kulkusia sekä suurehkoja paljetteja. Kullanvärisestä lurex -langasta virkattiin satulan takaosan mittainen aloitusketju ja siitä virkattiin reunuskoriste.

Metallilankahelminauhat kiinnitettiin virkattuun reunukseen ja valmis reunus helminauhoineen kiinnitettiin lycraan pienillä hakaneuloilla nurjalta puolelta.

Solumuovinen kappale pysyi paikallaan lycrakappaleen napakan reunuskuminauhan ansiosta, eli erillistä kiinnitystä ei tarvittu.

Värikkäitä pyöräilyhetkiä!