Vanhasta kirjasta korurasia

Vanha kirja voi olla kaunis kuin koru ja se voi myös kätkeä sisäänsä ihan oikeita koruja. Aija Rouhiainen risainasi vanhan kirjan korurasiaksi. Jos itse ryhdyt samaan puuhaan, varmista ensin esim. antikvariaatista, ettei askartelussa käytettävällä kirjalla ole korvaamatonta keräilyarvoa.

Tarvikkeet:
-vanha paksu, hyvin sidottu kirja (repaleinen irtolehtipainos ei käy)
-pieni peili
-pala samettia
-pätkä satiininauhaa
-mattoveitsi, varaa teriä paljon
-viivotin
-lyijykynä
-hyvää paperiliimaa (hyvä liima ei rypistä paperia)
-puuliimaa
-askartelulakkaa
-siveltimiä



1. Peilille mallattiin paikka keskelle kirjan kannen sisäpuolta. Vastaava kohta piirrettiin kirjan ensimmäiselle sivulle.



2. Peiliä varten leikattiin merkityltä kohdalta sivujen keskikohtaa pois peilin paksuuden verran.



3. Peilisyvennyksen sivut liimattiin paperiliimalla toisiinsa: Ensimmäinen sivu kanteen, toinen sivu ensimmäiseen jne.










4. Kun syvennys oli saatu valmiiksi, satiininauhan toinen pää liimattiin syvennyksen pohjalle ja peili sen päälle. Nauha ja peili liimattiin puuliimalla.



5. Seuraavaksi merkittiin korusyvennyksen paikka. Syvennys leikattiin muutaman sivun erissä käyttäen viivotinta apuna. Leikattava osio erotettiin muusta kirjasta pahvilla, jota vasten leikkaus oli hyvä suorittaa. Syvemmälle mentäessä syvennyksen kulmat merkattiin lyijykynällä ennen leikkaamista, jotta syvennyksen kohta pysyi samana. Huom! Kannattaa varmistaa, että mattoveitsen terä on riittävän terävä, tylsä terä repii.



6. Kun korusyvennys oli riittävän syvä (tässä n. 2,5 cm), syvennyksen pohja jäljennettiin paperille samettikankaan kaavaksi. Kangas leikattiin pienin saumanvaroin.










7. Syvennyssivujen liimaus eteni lopusta kohti kirjan alkua. Syvennyksen pohjalle asetettiin paperi suojaksi liimaamisen ajaksi. Leikkaamattomia sivuja ei liimattu. Korusyvennyksen alimmat kymmenkunta sivua liimattiin toisiinsa. Huom! Ensimmäistä aukileikattua sivua ei vielä liimattu pohjaan kiinni, jotta sametti saatiin myöhemmin väliin. Liimaus eteni harppoen vuoronperään parikymmentä sivua yli ja sitten taas liimaamalla saman verran kiinni toisiinsa, kunnes viimeiset 40 sivua liimattiin toisiinsa, jotta rasialle saatiin hyvät reunat. Liimauksen aikana kirjaa käytettiin kiinni, että voitiin varmistaa tasainen, kirjamainen liimaustulos. Lopuksi kirja laitettiin kiinni ja painon alle pariksi tunniksi.



8. Satiininauhan pituus merkattiin, nauha lyhennettiin sopivaan mittaan ja liimatiin puuliimalla alimmaisen syvennyssivun alapuolelle.

9. Puuliimaa levitettiin samettikohdalle, sametti liimattiin paikoilleen.



10. Peilin ja syvennyksen ympärykset lakattiin koristelakalla. Lakka suojaa paperipintaa. Lakan sopivuuden voi testata syvennyksestä saaduilla suikaleilla. Lakka näyttää ensin rypistävän paperia, mutta kuivuttuaan pinta siloittuu.