Näissä nettikolumneissa ja blogeissa valitetaan usein kaiken maailman pienistä ja isoista asioista, On tietysti helpottavaa päästä avautumaan, kun avautumistilaa on rajattomasti ja kun muuallakaan ei oikein pääse puhaltamaan ylimääräisiä höyryjä pihalle. Yksi huvittavimmista esimerkeistä on Facebookin ”vittu mua vituttaa” -ryhmä, johon liityin eilen. Nyt kun oma nettivalitus on kolonisoitu Facebookiin, yritän tässä hieman positiivisempaa lähestymistapaa.
Tänä keväänä julkaistaan paljon levyjä, joilta odotan paljon. Joskus poptoimittajat valittavat, että levyjä julkaistaan liikaa. Paskat! Ei kaikkea ole pakko kuunnella vaikka kuinka olisi toimittaja. Ei kaikkea millään ehtisikään kuunnella. Joka tapauksessa kotimaisista levyistä tammikuussa julkaistaan esimerkiksi Idolsin ja Euroviisut läpikäyneen Hanna Pakarisen uusi albumi ja Sir Elwoodin hiljaisten värien kokoelma. Varmasti odotettuja levyjä molemmat.
Itse odotan helmikuun uutuuslevyjä vielä innokkaammin. Soulhemmo Tuomolta tulee toinen sooloalbumi ja elektropopyhtye Reginalta kolmas levy. Raskaammin rokkaavammalta Harmajalta tulee kauppoihin debyyttilevy, samoin Sunrise Avenuen ex-kitaristin Janne Kärkkäisen uudelta bändiltä Phoenix Effectiltä. Kotiteollisuuskin julkaisee uuden studiolevyn, ties kuinkamonennen. Ei tässä vielä kaikki: helmikuussa kiinnostavia, vaihtoehtoista rocklevyjä julkaisevat esimerkiksi Callisto ja Major Label, ja PMMP:n soittajien perustamalta My First Bandiltäkin tulee debyyttilevy. Maaliskuussa hieman urbaanimpaa vaihtoehtoa levykauppoihin tuovat Nopsajalka ja Steen1.
Tässä on vasta joitakin kotimaisia, tulevia levyjulkaisuja. Albumeita tulee siis kauppoihin entiseen tahtiin, oli lama tai ei. Turha silti valittaa. Otetaan näistä haltuun parhaat ja nautitaan siitä, että joulun jälkeen on taas tyrkyllä muutakin kuin ildivoja, vesamattiloireja ja lauritähkiä.
