Ei ole helppoa olla ensimmäinen
Alussa meillä oli... ei mitään. Yritettiin saada sponssia hellyyttävällä videolla mutta nekin kampanjarahat menivät juniorijääkiekkoilun tukemiseen. Aloitettiin nimellä HellCity Rollers, kunnes Arizonasta löytyi toinen samanlainen ja heidän burleskikuvansa oli liian kaukana siitä urheiluajatuksesta ja päämäärästä joka meillä oli, että pian vaihdettiin virallinen nimi asialliseksi Helsinki Roller Derbyksi. Havis Amanda -patsasta mukaileva logo on hyvin alaston ja rehellinen, mutta se omaksuttiin kauneutensa ja Helsinkimäisyytensä vuoksi. On suuri kunnia saada viedä ulkomaan vieraat katsomaan Mantaa, eli meidän kesken HRD -patsasta.
Roller Derby rantautui Suomeen Amerikassa asuneen suomalaisnaisen toimesta. Suuri rakkaus lajiin sai hänet jaksamaan 1,5 vuotta seuran eteenpäinviejänä ja päävalmentajana. Nollasta aloittaminen oli erittäin vaivalloista puuhaa ja amerikkalaisen lajin sovittaminen suomalaiseen kulttuuriin ei ollut helppoa. Moni jenkeistä tuotu seurasääntö ja tapa pyörittää urheiluseuraa ei oikein istunut jokaisen mieliin. Toivottiin enemmän maalaisjärkeä kuin byrokratiaa. Kuitenkin, vapaatkin ajattelijat ovat sittemmin joutuneet huomaamaan että ison ihmislauman organisoimisessa tarvitaan johtajaa ja päättäjiä. Demokratia kantaa tiettyyn pisteeseen. Moni asia hoituu nopeammin, kun ihan joka asiasta ei tarvitse äänestää.
Uudet seurat ovat päässeet helpommin alkuun, kun heillä on ollut joku jolta kysyä apua. Oli KRR:n ja HRD:n yhteinen historia mikä tahansa, niin KRR ei olisi ollut niin vahva niin nopeasti, ellei heillä olisi ollut joku perusta, jolla lähteä kehittämään omaa roller derby -historiaansa. Sama pätee meidän muihin pikkusiskoihin: Lahti ja Turku ovat sikisseet tai saaneet lisäpotkua HRD:stä toiseen kaupunkiin muuttaneista lajiaktiiveista. Tampereella miltei pakotin vanhan futis- ja bändikaverin aloittamaan derbyseuran. Lukuisat seurat ovat saaneet Freshmeat (derbytermi uusille luistelijoille) koulutuksensa HRD:ltä. Ensimmäinen vuosi (ja vielä toinenkin) roller derbyä suomessa oli uutta, ihmeellistä, sekavaa, hullua, innostavaa, masentavaa, hämmentävää ja täynnä tunnetta. Onneksi nyt ollaan viisaampia ja tiedetään, että meitä mahtuu tämän lajin alle monenlaista porukkaa, eikä maailmanlaajuisestikaan ole mikään ihme, että toiset pelaavat eri säännöillä tai tavalla kuin toiset. Oli oma derbyprofiili ja -tavoite mikä tahansa, niin sielunkumppanit löytyvät aivan varmasti.
Tunnen erään miehen, joka on sitä mieltä, ettei naisten välistä solidaarisuutta ole olemassakaan. Moni mies epäilee, että naiset eivät pysty keskenään tekemään mitään sovussa ja että kälättämisen määrä on vakio. Roller Derbyssä pyritään hyvään urheiluhenkeen seurojen välillä: kaikkia kannustetaan yhtä paljon. Suomalainen luonne kai kuitenkin asettuu yleensä altavastaajan puolelle, joten HRD:n kannatusjoukot saavat usein Suomen sisäisissä peleissä olla aika yksin. Kuitenkaan tärkeintä ei pitäisi olla voitto vaan kaikkien yhteinen tavoite: kasvattaa roller derbyn katsojakuntaa ja ottaa media haltuun muidenkin kuin verkkosukkahousujen voimalla. Jos ja kun kaikki kukat saavat kukkia, niin silloin ei pitäisi olla vihamiehiä tai inhokkijoukkueita. Haluan omalta osaltani ainakin osoittaa tämän skeptisen miehen luulot vääriksi. Minä uskon, että naisten välistä solidaarisuutta on olemassa.
Kohtaaminen Malmössa Nordic Light -turnauksessa syyskuussa 2011 oli ensimmäinen KRR-HRD -kohtaaminen, joten kesäklassikko 2012 oli jo toinen peli näiden kahden seuran välillä, mutta ensimmäinen kotikaupungissa ja -maassa pelattu matsi. Malmön turnauksessa HRD sai liikanimen “turtlet”, kun vihreään pukeutunut porukka näytti kilpikonnamaisilta. Pian tämän jälkeen HRD:n A-tiimi sai lopullisen nimensä HRD All-Star Ninja Turtles.
Vaasankatu hyökkää! -sarja on sisältänyt paljon pohdintaa kahden Helsinkiläisseuran keskinäisistä vihan- ja ilonpidoista. Onneksi historian pölyt on karistettu ja tänä päivänä tehdään erinomaista yhteistyötä saman tavoitteen eteen. Ei tarvitse enää kilpailla siitä, kuka teki ensin ja mitä, kun kaikki pioneerityö on jo tehty tai aloitettu ja katse on vahvasti kohti tulevaa, ei mennyttä.
Kaikki se kuri ja järjestys, josta HRD on sikissyt ja johon ollaan vuosien varrella opittu, kantaa nyt hedelmää. Olemme kansainvälisesti arvostettu seura joka kunnioittaa sääntöjä ja jokaista vastustajaansa, oppii ja opettaa tuomareitaan, pelaa Euroopan huipputasolla, on organisoituneempi kuin Team USA ja pystyy mitä ihmeellisimpiin suorituksiin. Vielä toistaiseksi olemme Suomen menestynein roller derby -seura, ja vaikka se titteli meiltä joskus vietäisiinkin, niin siinä vaiheessa voisimme todeta olevamme osa kansainvälistä urheilupolitiikkaa, jossa tulokset pätevät vain neljännesvuosi kerrallaan ja muiden onnistuminen on vain positiivinen merkki suomalaisen derbyn kehittymisestä ja pelitason vakiintumisesta. Menestykseen tähtäävä työ on jatkuvaa, eikä yksi hävitty peli määrittele koko historiaa tai tulevaisuutta. Derbyssä, kuten muissakin urheilulajeissa, yksi peli on vain yksi peli, ja onnistumiseen tarvitaan koko joukkueen panos, niin henkinen kuin fyysinen valmius. Kerran mestari ei ole välttämättä aina mestari, mutta sitä faktaa kukaan ei meiltä vie, että me olemme Suomalaisen roller derbyn pioneerit, Suomen ensimmäinen roller derby -seura: Helsinki Roller Derby.
kuvat: Marko Niemelä
25 kommenttia
Ma 22.04.2013 @ 10:49
Hieno kirjoitus! Ensimmäisen tie ei todellakaan ole helppo, oppiminen tapahtuu lähes yksinomaan kokeilun ja erehdyksen kautta. Seuraavilla on jo helpompaa, kun voi katsoa miten asiat on aiemmin tehty - mikä toimii ja mikä ei. Hatunnosto HRD:lle, teette hienoa pioneerityötä viemällä Suomen derbyä eteenpäin ja Suomiderbyä maailmalle!
Ma 22.04.2013 @ 10:51
perinteisiä joukkueurheilulajeja aiemmin harrastaneelle byrokratian määrä tulee yllätyksenä, ja se ärsyttää. ai että miten se ärsyttää! perinteisissä urheilulajeissa päätöksiä tehdään kuitenkin usein joukkuekoossa, siis 20-25 ihmisen porukoissa, ja itse seuraorganisaatio jää taustalle. niimpä derby-harrastajalla on HRD:ssäkin enemmän päätäntävaltaa oman seuransa toimintaan kuin esimerkiksi niissä jääkiekkoseuroissa joista itselläni on kokemusta.
mitä naisten keskinäiseen kähinään tulee... ei se ole sukupuolesta kiinni se paskan jauhaminen, enkä usko että siltä pystytään ikinä millään elämän osa-alueella täysin välttämään. kuitenkin vahvat ja sovittelijan roolin jollain tapaa omaksuneet ihmiset pystyvät hillitsemään omalla esimerkillään tällästä tietynlaista häiriökäyttäytymistä. hyvällä tahdolla ja esimerkillä pääsee pitkälle, ja oma henkilökohtainen mielipiteeni on että näistä kesäklassikkoa edeltäneistä tunteista ollaan päästy kilometrikaupalla etiäppäin!
kaikella rakkaudella,
ina
supersovittelija e.v.p.
Ma 22.04.2013 @ 14:53
Kiitos Tigre että pakotit Hortician ja sitä kautta minut laittamaan Tampereella jengin pystyyn :) On tää ollut kaiken sen arvoista!
Ma 22.04.2013 @ 15:37
Mun mielestä vanhojen kaunojen kaivelu on omituista - etenkin uusien derbyihmisten näkökulmasta. Seurat kasvaa ja uutta jengiä lappaa sisään ovista ja ikkunoista. On tosi vaivaannuttavaa olla vanhoista kärhämöistä mitään mieltä kun ne eivät itseä ihan kauheasti ole koskettaneet. Kuitenkin välillä tuntuu kuin olisi osattava lukea rivien välistä jotain näistä ristiriitaisuuksista kun ne jossain välillä esiin nousevat. Siinä tuntee itsensä väkisinkin vähän höhläksi.
Itse keskittynyt vaan pelaamiseen ja ollut kyselemättä menneistä muilta mitään, vaikka välillä kiinnostaisikin esimerkiksi tarina seinään ilmestyneen "HRD on kusinen joukkue" -tägin takana. Derby on kuitenkin pääosin aika kivaa. Se on sitä HRD:ssä ja se on ollut sitä myös aina kun olen saanut katsoa muiden seurojen pelejä tai scrimmata heidän kanssaan. Ei siinä paljoa vanhat kaunat jaksa kiinnostaa. On kestämätöntä roikkua vanhoissa jutuissa loputtomasti. Omasta taustastaan ja porukastaan saa olla ylpeä, mutta senkin voi tehdä hyvässä hengessä, toisia kunnioittaen ja derbyn ilosanomaa levittäen. Pitää osata katsoa eteenpäin. Me ollaan kaikki Suomessa ihan samanlaisessa suossa tämän lajin kanssa, eikä keskinäinen vääntö auta ketään pidemmällä aikatähtäimellä ollenkaan jos pyritään pidemmällä tähtäimellä vaikuttamaan vaikkapa lajin uskottavuuteen tai pulaan treenitiloista.
HRD:hen on ollut helppoa tulla mukaan kun kaikkia on kohdeltu selkeästi tasavertaisina ja kunnioitettu taustasta huolimatta. Toisaalta on ollut helppoa astella valmiiksi katettuun pöytään kun toiminta on ollut jo vauhdissa ja valmiit puitteet on vaivalla kyhätty kasaan. Kuitenkin asioihin pääsee tässä seurassa myös vaikuttamaan, jos oikeasti kokee jonkin homman toimivan huonosti. Palautetta voi aina antaa ja se pyritään tekemään rakentavassa hengessä. Mä arvostan kaikkien alkuperäisjäsenten työpanosta todella paljon ja olen vain iloinen, että saan olla osa Suomen vanhinta seuraa ja aktiivisesti treenata taitavien pelaajien kanssa.
Ma 22.04.2013 @ 15:39
Kas jäi yksi "olen" puuttumaan tuolta välistä. Hups.
Ma 22.04.2013 @ 15:52
On helppo syytellä vanhojen kaivelusta muita, mutta tuskinpa tässä blogauksessa olevaan kuvaan Nordic Lightista on ihan sattumalta päätynyt nämä kaksi jammeria ja ironinen kuvateksti :)
Ma 22.04.2013 @ 16:21
Mun mielestä vanhojen kaunojen kaivelu on omituista - etenkin uusien derbyihmisten näkökulmasta. Seurat kasvaa ja uutta jengiä lappaa sisään ovista ja ikkunoista. On tosi vaivaannuttavaa olla vanhoista kärhämöistä mitään mieltä kun ne eivät itseä ihan kauheasti ole koskettaneet. Kuitenkin välillä tuntuu kuin olisi osattava lukea rivien välistä jotain näistä ristiriitaisuuksista kun ne jossain välillä esiin nousevat. Siinä tuntee itsensä väkisinkin vähän höhläksi.
Itse keskittynyt vaan pelaamiseen ja ollut kyselemättä menneistä muilta mitään, vaikka välillä kiinnostaisikin esimerkiksi tarina seinään ilmestyneen "HRD on kusinen joukkue" -tägin takana. Derby on kuitenkin pääosin aika kivaa. Se on sitä HRD:ssä ja se on ollut sitä myös aina kun olen saanut katsoa muiden seurojen pelejä tai scrimmata heidän kanssaan. Ei siinä paljoa vanhat kaunat jaksa kiinnostaa. On kestämätöntä roikkua vanhoissa jutuissa loputtomasti. Omasta taustastaan ja porukastaan saa olla ylpeä, mutta senkin voi tehdä hyvässä hengessä, toisia kunnioittaen ja derbyn ilosanomaa levittäen. Pitää osata katsoa eteenpäin. Me ollaan kaikki Suomessa ihan samanlaisessa suossa tämän lajin kanssa, eikä keskinäinen vääntö auta ketään pidemmällä aikatähtäimellä ollenkaan jos pyritään pidemmällä tähtäimellä vaikuttamaan vaikkapa lajin uskottavuuteen tai pulaan treenitiloista.
HRD:hen on ollut helppoa tulla mukaan kun kaikkia on kohdeltu selkeästi tasavertaisina ja kunnioitettu taustasta huolimatta. Toisaalta on ollut helppoa astella valmiiksi katettuun pöytään kun toiminta on ollut jo vauhdissa ja valmiit puitteet on vaivalla kyhätty kasaan. Kuitenkin asioihin pääsee tässä seurassa myös vaikuttamaan, jos oikeasti kokee jonkin homman toimivan huonosti. Palautetta voi aina antaa ja se pyritään tekemään rakentavassa hengessä. Mä arvostan kaikkien alkuperäisjäsenten työpanosta todella paljon ja olen vain iloinen, että saan olla osa Suomen vanhinta seuraa ja aktiivisesti treenata taitavien pelaajien kanssa.
Kaikissa seuroissa pääsee vaikuttamaan asioihin - se on ehkä koko lajin hengen ydin, että kaikki yhdessä ja omin avuin.
Kallion uutena luistelijana ymmärrän ja jokseenkin allekirjoitankin tuon, että vanhojen kaivelu on välillä pääosin turhauttavaa, kun yrittää rakentaa siltoja kahden, menneisyydessä toisistaan riitautuneen liigan välille, mutta kolme, neljä vuotta sitten tapahtuneet asiat painavat enemmän kuin yhteiset tavoitteet. Julkisesti ollaan puolin ja toisin toistemme tukena ja kannustamassa, mutta pinnan alla totuus on valitettavan usein ihan toinen. Esimerkiksi SM-turnauksissa, joihin HRD ja Kallio on lähteneet pelaamaan huomattavassa etulyöntiasemassa: ei silloin lyödä lyötyä kannustamalla helsinkiläistä (lue: myös kalliolaista) derbynyrkkiä, jos vastassa on huomattavasti vähemmän kokenut maakuntajoukkue :) Ja se on ihan ymmärrettävää mun mielestä.
Loppujen lopuksi on kuitenkin sanottava, että tässä asiassa riitelevät ihmiset, ei asiat. KRR:n ja HRD:n välinen kauna on ollut huomattavan kantava (tai vähintäänkin ilmeinen) voima niin hyvässä kuin pahassakin muutaman vuoden ajan, minkä vuoksi me ei ehkä koskaan tulla viettämään humalanhuuruista iltaa yläosattomissa lesbokylvyssä, mutta haittaako tuo. Hyvin ollaan tähänkin asti pärjätty. Ja jos tulemmekin, niin kaksinkerroin enemmän tissejä = kaksinkerroin hauskempaa :)
Ma 22.04.2013 @ 16:30
QUOTE: "Oli KRR:n ja HRD:n yhteinen historia mikä tahansa, niin KRR ei olisi ollut niin vahva niin nopeasti, ellei heillä olisi ollut joku perusta, jolla lähteä kehittämään omaa roller derby -historiaansa. Sama pätee meidän muihin pikkusiskoihin: Lahti ja Turku ovat sikisseet tai saaneet lisäpotkua HRD:stä toiseen kaupunkiin muuttaneista lajiaktiiveista."
Sateenkaaressa todella säteilevät myös keltainen ja vihreä - monien muiden värien rinnalla.
Haluaisin ensin vain todeta, että Kallio ei suinkaan ole Helsinki Roller Derbyn pikkusisko (Lahden tai Turun vastaavista sukulaisuussuhteista en osaa mitään sanoa).
Helsinki Roller Derbyssä (ja sen perustajien, Estrogeena Davisin & Testosteron Jeremyn työssä) on KRR:nkin pohja. Tältä pohjalta Kallion sateenkaarikalat ovat uineet omia reittejään välillä rennosti virtojen vietävänä, välillä ankarasti niitä vastaan pyristellen, mutta aina uusimpia aaltoja nuuhkien. Vähintään yhtä paljon kuin HRD:n pioneerityö, suomalaisiin seuroihin on vaikuttanut niiden oma aktiivisuus imeä tietoa niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin lähteistä. Jokainen seura ja joukkue on saanut tämänhetkisen muotonsa ja värinsä siitä, mitä kaikesta tästä uuteen lajiin liittyvästä shaibasta on omaksuttu itselle toimiviksi käytännöiksi.
"Ensimmäinen" jossakin on asema, mikä on nimenomaan helppo ansaita, sen kun tekee jonkun asian ennen muita. "Paras" jossakin turnauksessa tai jossakin pelissä onkin sitten jo vaikeampi, ja paras vuodesta ja pelistä toiseen on sitten se taso, missä seuran ja joukkueen menestys oikeasti punnitaan.
Maailmanlaajuisia rankingeja on useita, mutta jokaisesta niistä puuttuu ymmärrettävästi se tosiseikka, että kaikki eivät pelaa yhtä montaa peliä kaudessa, ja kaikki eivät tietysti pelaa toisiaan vastaan. Suomen mittakaavassa vertailu on helpompaa, onhan meillä sitä helpottamaan tehty Suomi-sarja, jossa kaikki pelaavat vuoden sisällä vähintään kerran toistensa kanssa. Vaikka roller derbyssä tosiaan yksi peli ei merkitse kaikkea, SM-taistelun finaalipeli tietysti selvittää kuka on Suomen paras, ja samoin vuosittainen Kesäklassikko ruotii Helsingin mestaruuden. Viime vuonna Turtlesit, tänä vuonna...ni-ni-ni-ni-ni-ni-ni-...arvatkaa!
Ma 22.04.2013 @ 16:56
Valitsin kuvan koska siinä molemmat pelaajat hymyilee. En itse ollut kyseisessä turnauksessa. Eikä tarkoitus ole syytellä!
On helppo syytellä vanhojen kaivelusta muita, mutta tuskinpa tässä blogauksessa olevaan kuvaan Nordic Lightista on ihan sattumalta päätynyt nämä kaksi jammeria ja ironinen kuvateksti :)
Ma 22.04.2013 @ 17:30
Hyvä teksti, ja jos joku lukee ton loukkaavana ketään kohtaan, tai haistaa ironian jostain kuvista tai kuvateksteistä, niin on väärässä!
Pikkusisko, isosisko, sisko, samapa tuo, sisko ku sisko.
Tuskin tekstin on tarkoitus luokitella ketään paremmuusjärjestykseen, tai kuka on paras ja siistein, vaan kertoa asioita lajin historiasta tässä kotimaassamme. Samanlailla kuin muissakin kirjoituksissa tällä palstalla.
Tottakai tarvitaan HRD että on KRR, ja KRR että on HRD, yhdessähän tämä perusta on rakennettu, ja ilman toista ei olisi toista. Olimme ennen yksi. Ensin oli HRD, jostai syntyi kaksi kaunista lasta: HRD & KRR.
Kaupunkimme ja kotimaamme on täynnä rakkautta tätä lajia kohtaan, ja sitä riittää ihan jokaiselle, ja kaikentyyppiselle.
Vaalitaan sitä.
Kääk!
Ma 22.04.2013 @ 17:58
Hyvä teksti, ja jos joku lukee ton loukkaavana ketään kohtaan, tai haistaa ironian jostain kuvista tai kuvateksteistä, niin on väärässä!
Pikkusisko, isosisko, sisko, samapa tuo, sisko ku sisko.
Tuskin tekstin on tarkoitus luokitella ketään paremmuusjärjestykseen, tai kuka on paras ja siistein, vaan kertoa asioita lajin historiasta tässä kotimaassamme. Samanlailla kuin muissakin kirjoituksissa tällä palstalla.
Tottakai tarvitaan HRD että on KRR, ja KRR että on HRD, yhdessähän tämä perusta on rakennettu, ja ilman toista ei olisi toista. Olimme ennen yksi. Ensin oli HRD, jostai syntyi kaksi kaunista lasta: HRD & KRR.
Kaupunkimme ja kotimaamme on täynnä rakkautta tätä lajia kohtaan, ja sitä riittää ihan jokaiselle, ja kaikentyyppiselle.
Vaalitaan sitä.Kääk!
Äl ny Indy :) Ei kai nyt kukaan loukkaannu, vähän kähinää vaan kehiin ennen Klassikkoa. Mennään sit sen jälkeen kaikki yhdessä rakkauden diskoon joo?
Ma 22.04.2013 @ 19:26
Hyvä teksti, ja jos joku lukee ton loukkaavana ketään kohtaan, tai haistaa ironian jostain kuvista tai kuvateksteistä, niin on väärässä!
Pikkusisko, isosisko, sisko, samapa tuo, sisko ku sisko.
Tuskin tekstin on tarkoitus luokitella ketään paremmuusjärjestykseen, tai kuka on paras ja siistein, vaan kertoa asioita lajin historiasta tässä kotimaassamme. Samanlailla kuin muissakin kirjoituksissa tällä palstalla.
Tottakai tarvitaan HRD että on KRR, ja KRR että on HRD, yhdessähän tämä perusta on rakennettu, ja ilman toista ei olisi toista. Olimme ennen yksi. Ensin oli HRD, jostai syntyi kaksi kaunista lasta: HRD & KRR.
Kaupunkimme ja kotimaamme on täynnä rakkautta tätä lajia kohtaan, ja sitä riittää ihan jokaiselle, ja kaikentyyppiselle.
Vaalitaan sitä.Kääk!
Äl ny Indy :) Ei kai nyt kukaan loukkaannu, vähän kähinää vaan kehiin ennen Klassikkoa. Mennään sit sen jälkeen kaikki yhdessä rakkauden diskoon joo?
Disco tsek! Jos sielt saa limuu.
Ma 22.04.2013 @ 19:57
Vähän on harmi että itse RDF puheenjohtajakin haluaa kähinää kehiin. Itse toivosin että täällä voi jokainen olla niinkun on ja laji joskus siirtyisi sen verran ammattimaisempaan suuntaan että nää turhat jupinat loppuisi.
Ma 22.04.2013 @ 20:29
Vähän on harmi että itse RDF puheenjohtajakin haluaa kähinää kehiin. Itse toivosin että täällä voi jokainen olla niinkun on ja laji joskus siirtyisi sen verran ammattimaisempaan suuntaan että nää turhat jupinat loppuisi.
Kähinät, kuuluu mihin tahansa joukkueurheilulajiin. Mitä olisi esimerkiksi El Classico ilman fanien ja pelaajien piikittelyä pelin alla? Espanjan pääsarjatason futis on myös äärimmilleen vietyä ammattiurheilua. Kunhan kaikki pysyy kohtuullisena niin se vain nostaa paikallispelin kiimaa ja tekee pelistä entistä jännittävämmän ja samalla roller derbyn ulkopuolelta tulleille katsojille nautittavamman tapahtuman.
Ma 22.04.2013 @ 20:37
Hyvä teksti, ja jos joku lukee ton loukkaavana ketään kohtaan, tai haistaa ironian jostain kuvista tai kuvateksteistä, niin on väärässä!
Pikkusisko, isosisko, sisko, samapa tuo, sisko ku sisko.
Tuskin tekstin on tarkoitus luokitella ketään paremmuusjärjestykseen, tai kuka on paras ja siistein, vaan kertoa asioita lajin historiasta tässä kotimaassamme. Samanlailla kuin muissakin kirjoituksissa tällä palstalla.
Tottakai tarvitaan HRD että on KRR, ja KRR että on HRD, yhdessähän tämä perusta on rakennettu, ja ilman toista ei olisi toista. Olimme ennen yksi. Ensin oli HRD, jostai syntyi kaksi kaunista lasta: HRD & KRR.
Kaupunkimme ja kotimaamme on täynnä rakkautta tätä lajia kohtaan, ja sitä riittää ihan jokaiselle, ja kaikentyyppiselle.
Vaalitaan sitä.Kääk!
Äl ny Indy :) Ei kai nyt kukaan loukkaannu, vähän kähinää vaan kehiin ennen Klassikkoa. Mennään sit sen jälkeen kaikki yhdessä rakkauden diskoon joo?
Disco tsek! Jos sielt saa limuu.
Joooo limuu! Mä tarjoon myös "Anonyymille" limut :)
Ma 22.04.2013 @ 21:29
Jännäähän se kesäklassikko tulee olemaan kun kaksi erilaista jengiä kohtaa radalla, kenen taktiikat toimii ja kuka jää nuolemaan näppejään?! Eiköhän niitä ennakko-odotuksia ole aina, kähinää tai ei.
Kai sitä silti voidaan olla frendejä keskenään :) limukierros kaikille!
Ma 22.04.2013 @ 21:48
Ilmeisesti nämä "kähinät" ja vanhojen muistelut jaksavat innostaa vain dokumenttisarjassa esiintynyttä porukkaa. Kolme-neljä vuotta vanhojen tapahtumien muistelu julkisessa radio-ohjelmassa - olisiko aika siirtyä jo eteenpäin?
Ti 23.04.2013 @ 09:10
ei se paljoa suostuttelua vaatinut :) Pitäis tulla käymään siellä Tampereella taas pitkästä aikaa, vuotuinen visiitti on ollut vähän hukassa! Hirveetä olla niin kiireinen :/
Kiitos Tigre että pakotit Hortician ja sitä kautta minut laittamaan Tampereella jengin pystyyn :) On tää ollut kaiken sen arvoista!
Ti 23.04.2013 @ 09:13
kommentoin vissiin väärään kohtaan sulle. Valitsin kuvan siis koska siinä molemmat pelaajat hymyilee ja en itse ollut kyseisessä turnauksessa. Jos kuvan takana onkin joku tarina, sen voi tietää pelaajat itse mutta ei yleisö. Mun mielestä se on hieno kuva. Ja jammer on jammer action on ihan arkipäivää peleissä ja katsojille aina erikoistilanne, jota nautitaan katsoa.
Joka tapauksessa, sitä tikulla silmään ja se koira älähtää, eiköhän täällä olla jokaisen omia totuuksia kuultu ja luettu, ja kaikkien tarinat on yhtä kelpoja. Kirjotuksen pointti nimenomaan oli todeta, että vanhojen kaivelu on nyt viimeistään päättynyt, ollaan päästy sen yli. Vai sitäkö juuri tarkoitit?
On helppo syytellä vanhojen kaivelusta muita, mutta tuskinpa tässä blogauksessa olevaan kuvaan Nordic Lightista on ihan sattumalta päätynyt nämä kaksi jammeria ja ironinen kuvateksti :)
Ti 23.04.2013 @ 09:17
nää mun vastaukset menee ihan eri kohtiin kun luulin.. :)
domino: ei se haittaa että "altavastaajaa" kannustetaan, kunhan totesin. tottakai me kaikki halutaan että pienemmät seurat kehittyy ja SM-cup on jo nyt todistanut että on erittäin pienestä kiinni ja vain ajan kysymys, kun ollaan kaikki samalla pelitasolla ja se on älyttömän hieno juttu! sitä kohti - ja sen yli!
Ti 23.04.2013 @ 09:35
En osallistunut itse ohjelmantekoon tai sen sisältöön, mutta...
se kai median ja varsinkin dokumenttituotannon/ draamatuotannon ongelma on, että materiaalin ajankohtaisuus saattaa kärsiä hyvin nopeassakin tahdissa. Toisaalta hyvä draamankaari sisältää konflikteja ja jännitystä. Vaasankatu hyökkää! -sarjan kesäklassikko pelattiin 2012, mutta tulevasta kesäklassikosta 2013 vasta jännä tuleekin, kun pelitaso alkaa olla yhtäläinen vaikkakin pelityylit erilaiset ja pelin luonne muutenkin muuttunut hieman sääntöjen uudistuttua (ehkä enemmän actionia?), kehitys kehittyy jne.
Toki nämä kärhämät oltaisiin haluttu unohtaa jo ajat sitten mutta onpahan nyt sitten kerralla käsitelty loppuun. Näin ainakin toivon. Ei jatketa kaunoja enää uusille derbysukupolville, kun kuitenkin tämä historia koskee vain kourallista derbyaktiiveja. Toivon vain, että kuulijat ja lukijat ymmärtävät että tarinoilla on aina kolme puolta: sinun, minun ja totuus. (ja virnehymiö)
Kiitos kommentista!
Ilmeisesti nämä "kähinät" ja vanhojen muistelut jaksavat innostaa vain dokumenttisarjassa esiintynyttä porukkaa. Kolme-neljä vuotta vanhojen tapahtumien muistelu julkisessa radio-ohjelmassa - olisiko aika siirtyä jo eteenpäin?
Ke 24.04.2013 @ 18:37
Ilmeisesti nämä "kähinät" ja vanhojen muistelut jaksavat innostaa vain dokumenttisarjassa esiintynyttä porukkaa. Kolme-neljä vuotta vanhojen tapahtumien muistelu julkisessa radio-ohjelmassa - olisiko aika siirtyä jo eteenpäin?
Toivottavasti huomasit, että dokumentissa esiintyy myös HRD:n pelaaja muistelemassa. Eiköhän sitä ole siis kummassakin liigassa henkilöitä, joiden olisi aika siirtyä eteenpäin. Osa niistä, jotka eivät vielä viime vuonna olleet, ovat onneksi sittemmin siirtyneet.
Ke 24.04.2013 @ 21:00
Toivottavasti huomasit, että dokumentissa esiintyy myös HRD:n pelaaja muistelemassa. Eiköhän sitä ole siis kummassakin liigassa henkilöitä, joiden olisi aika siirtyä eteenpäin. Osa niistä, jotka eivät vielä viime vuonna olleet, ovat onneksi sittemmin siirtyneet.
Tämä esiintynyt HRD:n pelaaja on tosiaan tänä päivänä HRD:n pelaaja, mutta haastattelu on tehty aikaan jolloin siirto ei ollut vielä astunut voimaan. Näin ollen haastattelua tehtäessä hän oli vielä KRR:n pelaaja. Kuten Tigre hienosti totesi, dokumentin teon ja julkaisun välillä on kerennyt tapahtua todlla paljon asioita, eikä dokumentti näin ollen välttämättä kuvasta reaaliaikaisest siinä esiintyvien ajatuksia.
