Vaasankadun Kääsiäinen
Minun piti alunperin kirjoittaa hieman ajatuksiani derbyn ja muiden joukkueurheilulajien yhtäläisyyksistä ja eroista, olenhan taustaltani entinen futari ja ties mitä muuta.
Mutta sitten tuli pääsiäinen. Pitkät pyhät kaupungissa, mitä siis tehdä? No, keräännytään Kallioon kera KRR:n ja pööpöillään keskenämme. Näin oli käyvä!
Ilon ja söpöjen pupujen juhla se totisesti olikin! Aivan ensimmäiseksi koko KRR, kollektiivinen kaulasuoni riemusta sykkien, toivotti tervetulleeksi takaisin yhden omistamme. Läntisiltä mailta vierahilta palasi vihdoin kotiin tuo Kontulan homostoli, muikkujen pyöriä ympäri maailmaa sirotteleva muorisolainen, yksi ja ainoa Only! Niin ihanaa.
Lisäksi, koska joku (Hussu) päätti ansaitusti viettää koko pääsiäisen humilissa, niin tämän vuoden pääsiäinen sai viralliseksi nimekseen Kääsiäinen. Riippumatta siitä, olimmeko kukin oikeasti kännissä tai edes joka päivä, Kääsiäinen oli itselleni paras pääsiäinen ikinä. Sillä siihen mahtui niin paljon ystäviä, naurua, kauniita eleitä ja ihan vain rakkautta, että ei ihminen voi olla tuntematta itseään onnekkaaksi. Tai onnelliseksi.
Seuraavassa hieman huomioita Kääsiäisen ajalta sekä eniten naurattaneita tyhmiä vitsejä (huonoimpia ei todellakaan voi laittaa edes tänne. Niille nauraa vain Kilpertti kadehdittavan kuohkeassa frisyyrissään):
1) KRR yllätti itsensäkin kun rupesi baarissa laulattamaan: ulos tulikin virsiä! Kaikkein kauneimmassa Ken ratsasti aasilla. LEHTIÄ OKSIA!
2) Perhe Sääliö luuli koko Kääsiäisen ajan olevansa Fuerteventurassa, eikä kukaan hennonut kertoa niille totuutta. Onhan Vaasankatu kuitenkin eräänlainen Kallion Kanaria.
3) Konolta meni jalka katki scrimmagessa vain reilu viikko sitten, mutta silti se jaksaa olla aurinkoinen. Voi johtua myös sen tropeista. Joita se rakastaa. Mutta rakastaisin minäkin, jos olisi jalka poikki.
4) Tsubu puhui kielillä, tarkemmin sanottuna keski-suomea kauniilla riikinruotsalaisella aksentilla. Kukaan ei taaskaan ymmärtänyt mitään, sillä keski-suomen kielessä on selvästi vain kaksi sanaa: vit vin.
5) Kaikkien muiden paitsi allekirjoittaneen siirtotatuoinnit ovat kuluneet aikaa sitten pois. Ja kyllä, olen käynyt suihkussa (usein!) post-tatueerinki. Vaihtoehtoja on vain kaksi: joku vahingossa hakkasi sen neulalla ihooni, tai kyse on magiikasta.
6) Myös syy maaseudun usein rivoihin paikannimiin (Pallivaha, Vittulanjänkä, jne.) löytyi. 1400-luvun ruotsalaisilla kartantekijöillä oli nimittäin mukanaan herra Bing, suomenkielentulkki, joka valitettavasti kärsi pahasta Touretten syndroomasta.
7) Ansiokas derbykauppa Jam in the Box on tulevaisuudessa nimeltään Jamal in the box (visualisoi tähän logo).
8) Lopuksi, Lahdesta kaapattu Fönda on vihdoin kalliolaistunut täysin. Se kommunikoi ainoastaan huutamalla ja sunnuntaina se näytti parvekkeelta tussit.
Kääsiäisen taruun sisältyy myös H vs. L, paljon skumppaa, karaokea, legenda Vaatteettomasta Potosta sekä Poni Tanner ja Aija Hansikas. Muun muassa.
Ensi kerralla sitten niistä muista joukkuelajeista ja derbystä. Nyt hienoa viikkoa kaikille ja olkoon Kääsiäisen rakkaus kanssanne!
P.S. Ooh, huomenna eka jakso kuunneltavissa! Jännää!
