Usein vapailla ja riippumattomillakin tiedotusvälineillä on omat poliittiset pyrkimyksensä. Sanomalehti Tiedonantaja pyrkii saamaan Suomen eroon EU:sta. Sanomalehti Helsingin Sanomat koettaa saada Suomen puolustusliitto NATO:n jäseneksi. Sähköinen tiedotusväline YLE taas yrittää saada kaikki televisionkatsojat maksamaan televisiomaksunsa.

Kaikki me, jotka joskus olemme nähneet koiran nukkuvan, tiedämme, mitä on koiranuni. Otus saattaa olla aivan unessa, mutta pienikin rasahdus aiheuttaa sen, että hauvan toinen silmäluomi nousee tutkimaan äänen aiheuttajaa. Jos mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei näy, uni jatkuu. Myös monet meistä ihmisistä olemme joskus nukkuneet koiranunta ja uinuneet hyvin kevyessä unessa säpsähdellen helposti hereille.

Kulunut leuto talvi on aiheuttanut uniongelmia myös karhuille. Helsingin Sanomat siteerasi hiljan Sulo Karjalaista Kuusamon suurpetokeskuksesta. Hänen mukaansa:

Rakkaalla sukupolvella on monta nimeä. On pullamössösukupolvea, on puudelisukupolvea, on x-sukupolvea ja nykyään jopa perunalastusukupolvea. Nämä sukupolville on yhteistä se, että nimitykset kohdistuvat aina nimittelijää nuorempiin ikäluokkiin.

Nyt myös vähän vanhempien sukupolvien edustajat ovat saaneet oman nimityksensä. Perusinsinööri Veijo Miettinen määrittelee Harley-Parkinson –sukupolven edustajat Tekniikka ja Talous –lehdessä seuraavalla tavalla:

Vanhat vitsit ovat joskus ratkiriemukkaita. Niin kuin nyt sekin vitsi, joka on mahtavan laulajattaren Michelle Shockedin 15 vuotta vanhan Arkansas Traveller -levyn nimikappaleella. Koko levyhän on kunnianosoitus kotijammailulle ja kyseinen kappale onkin iloista renkutusta, jonka väliin on ripoteltu farmarihuumoria Arkansasista.

Yksi kappaleen vitseistä menee näin: hei farmari, mihin tämä tie menee? Olen elänyt tässä koko elämäni, eikä se vielä ole mennyt mihinkään!

Vaikka me modernit ihmiset olemmekin alituisesti hereillä ja elämme täysillä tätä hetkeä, tässä ja nyt sekä kaikki aistit terävinä, saatamme joskus vahingossa vaikuttaa poissaolevilta ja tehdä asioita, joita emme ole tarkoittaneet. Ennen, kun ihmiset olivat vajavaisempia kuin nykyään, tällainen tila oli yleisempi. Silloin sanottiin, että joku on hajamielinen tai muissa maailmoissa.

Vastus on mainio ja monikäyttöinen sana. Alunperin Laurentius Tammelin käytti sanaa vuoden 1705 almanakassa suomennokseksi astrologiselle termille oppositiolle. Nykyään vastus voi olla liikettä vastustava voima, arkinen vastoinkäyminen tai vaikkapa urheiluseura Veitsiluodon Vastuksen loppuosa. Vastus on tietenkin fysiikan suure, jota mitataan ohmeissa ja elektroniikan komponentti, joka vastustaa tasa- ja vaihtovirran kulkua. Usein näitä sähkövastuksia käytetään tuottamaan lämpöä, niin kuin nyt vaikkapa sähkökiukaissa.

Kieli on yllättävän kelvollinen väline tiedon ja ajatusten välittämiseen. Suomenkin kielessä on sana lähes joka asialle, vaikka meidät onkin viskattu tänne Pohjolaan kauas muista kansoista.

Joskus käy kuitenkin niin, että innostumme hienosta sanastostamme niin paljon, että käytämme liikaa sanoja tilanteissa, joissa riittäisi vähempikin vokabulaarilla briljeeraus. Tällöin yksinkertainen asia ilmaistaan aivan turhin kommervenkein.

Tällaiseen aivan muodiksi saakka kehittyneeseen käsiteklönttiin on kiinnittänyt huomionsa kuulijamme karis. Hän kirjoittaa:

Kuuluisuuksien mukaan laaditut uudissanat ovat usein hienoja ja kieltä rikastuttavia ilmauksia. Elämämme olisi paljon köyhempää ilman jeesustelijoita, ritoloiden ottajia ja paavoloiden tekijöitä.

Mutta rajansa tälläkin ilmaustyypillä. Ystävämme Nimetön on törmännyt internetissä blogiin, jonka pitäjä on koettanut lanseerata ilmausta bonskotata.

On hienoa, kun tieteelliseen tutkimukseen annetaan varoja, ja rahoilla
saadaan meitä kaikkia hyödyntäviä tutkimustuloksia. Tosin monille meistä
tieteen saavutuksista nauttivalle monet tieteen tutkimuskohteet ja –aiheet
jäävät usein hämärän peittoon. Näin taisi päästä jälleen käymään, kun
Luonnonvarain tutkimussäätiö myönsi Oulun yliopiston tutkimusryhmälle
apurahan projektiin, jonka aiheena on

"Suomen mafisten-ultramafisten intruusioiden kontakti-tyyppisten
PGE-esiintymien etsintästrategioiden kehittäminen".

Aristoteleen kantapää kiittää tämän Viikon sitaatin lähettänyttä Jynkkaa ja on

Luovuus on ihmeellinen asia! Viime vuosikymmenen aikana kärsivällisinkin sananmaistelija on kyllästynyt luovuuskieleen ja luovuustermien usein valitettavan tyhjäsisältöiseen ympäripyörittelyyn, mutta onneksi luovuusala osaa uusiutuakin.

Tällä kertaa sitaattivinkkimme on todella käyttökelpoinen, koska se saa luovuuden lentämään ympärillämme kuin ampiainen. Sana löytyy oululaisen Rajalla-tietokirjakustantamon viime vuonna julkaisemasta kirjasta Minne matka luova talous, jonka on toimittanut monessa liemessä keitetty näkijä ja kokija Sam Inkinen. Inkisen aloitusluvussa selvitellään käsitteitä ja heti aloitussivulla Aristoteleen kantapää tarttuu muistikirjaansa uuden sanan vuoksi. Inkinen mainitsee muutamia luovuusalan ydinkäsitteitä ja mainitsee, että nämä ”surinasanat ovat vakiintuneet avainkäsitteiksi ja ydinmantroiksi”! Surinasana on tietenkin suomennos maailmankieli englannin epämuodollisesta sanasta buzzword, joka tarkoittaa suosittua sanaa tai slogania.