Kauneus- ja terveyslehden internetsivut ilahduttavat kaikkia ryppyjä pelkääviä noin 30-vuotiaita kansalaisia. Ikärypyt alkavat vallata alaa vasta 40 ikävuoden jälkeen. Sitä ennen voit käyttää, harakanvarpaista silmäkulmissa, ”niinistöistä” otsan tienoilla tai kulmakarvojen väliin asettuvista ”sibeliuksista”, nimeä ilmejuonne.

Näin Runebergin päivän tietämillä on paikallaan kunnioittaa kansallisrunoilijamme maineikasta tuotantoa ja yrittää löytää tuore käyttökelpoinen sitaatti hänen laajasta tuotannostaan.

Runebergiä ei aina siteerata kovin tietoisesti, mutta kukapa ei olisi joskus lainannut refleksinomaisesti Maamme-laulua kommentoimalla talousuutisia lauseella ”on maamme köyhä, siksi jää”.

Melko yleinen, joskin hieman kirjallista sävyä puheeseen tuova lainaus on Vänrikki Stoolin alussa, jossa sotakirjallisuuteen innostuva ylioppilas-minä lausahtaa ”luin rivin, luin kaks´, vereni tunsin kuumemmaks”. ”Jotain ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin” on niin ikään aina ajankohtainen lainaus ja lieneepä moni meistä käyttänyt jotain variaatiota luonnehdinnasta ”ne korutont´on kertomaa” tietämättä, että puhuu vanhan vänrikin suulla.

Minkä ikäinen oli maratoonari, joka juoksi, virallisessa kilpailussa, maaliin saakka, ja ansaitsi ennätystittelin: maailman vanhin maratoonari?

Huhhuh, onpa monta mutkaa kysymyksessä. Tarkkuus on kuitenkin tärkeää tämän ikäluokan juoksijoiden kohdalla. Vastauksen voi soittaa perjantaina 3.2. klo 10-11 numeroon 09 144 900. Oikea vastaus kuullaan samana iltana klo 17.30 alkavassa puhelinkontaktiohjelmassa.

Jos on ihmisellä ollut ongelmia viinan kanssa, niin on niitä ollut ikääntymisenkin kanssa. Sitä on yritetty jarruttaa kaikin keinoin. Myös ikuista elämää on haviteltu. Monissa kulttuureissa taruillaan elämäneliksiireistä ja nuoruuden lähteistä. Keskiaikainen neronleimaus oli muun muassa hengitellä nuoren neitsyen hengitysilmaa nuorentumistarkoituksessa. Millaisin konstein pysytään nuorena ja pidennetään elämää?

Kuuntele/lataa mp3-äänenä

Jos on ihmisellä ollut ongelmia viinan kanssa, niin on niitä ollut ikääntymisenkin kanssa. Sitä on yritetty jarruttaa kaikin keinoin. Myös ikuista elämää on haviteltu. Monissa kulttuureissa taruillaan elämäneliksiireistä ja nuoruuden lähteistä.

Keskiaikainen neronleimaus oli hengitellä nuoren neitsyen hengitysilmaa nuorentumistarkoituksessa.

Nyt sitä voisi ehkä jo tilata netistä? www.virginsbreathing.com??

Millaisin konstein te yritätte pysyä nuorena ja pidentää elämäänne? Mitä mummu teki? Mitä neuvoja isä antoi? Muistatteko hetken, jolloin tulitte tietoiseksi omasta ikääntymisestänne? Kertokaa siitä!

Aristoteleen kantapäällä on ilo julkaista blogissaan puhetaitoa eli retoriikkaa käsittelevä esitelmä, jonka tämänviikkoinen vieraamme kansanedustaja Kimmo Kiljunen piti Tieteen päivillä vuonna 2005. Tai oikeastaan kyseessä on esitelmän jälkikäteen kasattu runko, koska Kiljunen puhui puheensa tyypilliseen tapaansa ilman papereita.

Etenkin esitelmän loppupuolen lista retorisista tehokeinoista auttaa seuraamaan poliittisia keskusteluja aivan eri tavalla kuin ennen.

Ja jokaiselle poliitikonalulle esitelmä on mainio ohjeisto, miten välttää selkeimpiä virheitä. Joten siitä vaan väittelemään ja palopuheita pitämään kokeneen parlamentaarikon neuvojen avustuksella!

Aristoteleen kantapää on vastaanottanut seuraavan kirjeen:

"Hyvä Aristoteles!

Lukiossa äidinkielen opettajani kehotti oppilaitaan lukemaan päivälehtien pääkirjoituksia niiden huolitellun kielen takia. Olenkin kuuliaisena oppilaana jatkanut tätä aina näihin päiviin asti. Tänä aamuna 25. tammikuuta kuitenkin paikallinen valtalehti Karjalainen otsikoi pääkirjoituksensa "Hirvikantaa hirvittävä supistaa tarpeeksi".

Kielellistä leikittelyä pääkirjoituspalstalla ja vielä vakavalla asialla. Tilannetta vakavoittaa erityisesti se, ettei kirjoituksesta käy ilmi onko hirvien mielipidettä asiasta kyselty yhtään. Asianosaisina heillä lienee oikeus lausuntoon meidän demokraattisessa mediayhteiskunnassamme.

Kun tiede ja talous yhdistävät voimansa, tuloksena ei voi olla mitään huttua! Niinpä Aristoteleen sitaattivinkki ammentaa tällä viikolla suoraan tuosta nerouden emosuonesta!

Kyseessä on sana, jota kärkkäimmät kellokkaat jo osaavat käyttää. Nyt me liitymme heidän joukkoonsa ja sanomme: kvanttihyppy.

Kvanttihyppy saattaa kuulostaa oudolta, mutta se on sen tarkoituskin! Kvanttihypyn voi tehdä niin johtamistaidossa, terveydenhuollossa kuin tulevaisuuteen, uuteen tietoisuuteen tai rakentamisen teollistamiseen. Joka tapauksessa kvanttihyppy saa kuulijat vakaviksi koska he tajuavat, että nyt ollaan suurten asioiden äärellä!

Kuvaputkitelevision asema kodin virallisena viihdelaitteena ei ole enää itsestäänselvyys. Markkinoille kovaa vauhtia rynnistänyt taulutelevisio on vienyt tilaa vanhoilta mötikkämalleilta.

Antti Mikkosen Talouselämään kirjoittaman jutun otsikon mukaan ohukainen on syönyt paksukaisen.

Kun kieltolaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1919, suomalaiset joivat vähiten alkoholia koko Euroopassa. Tästä huolimatta raittiusliike loi nopeasti myytin suomalaisesta viinapäästä, joka heikkoudessaan aiheuttaa poikkeuksellisen paljon harmia ja murhetta.

Kieltolaki demokratisoi symbolisesti alkoholikulttuuria ehdottomuudellaan, mutta se sai suomalaiset suosimaan väkeviä. Sodan jälkeen luotu ostajatarkkailujärjestelmä sitoi kansalaiset yhden alkoholimyymälän asiakkaiksi ja pakotti käyttämään viinakorttia.

Keskioluen vapauttaminen vähittäismyyntiin 1960-luvun lopulla ja Alkon yritys ohjailla suomalaisten juomatapoja eurooppalaiseksi synnyttivät kestävän kehityksen kosteat sukupolvet.