Ihannevartalo

Vartaloihanne kertoo kulttuurin ihmiskäsityksestä. Vain harvoin ero kauneusihanteen ja todellisuuden välillä on ollut yhtä suuri kuin nyt.

vartaloihanne

Kuvakaappaus Googlen kuvahausta sanalla "vartaloihanne".

 


Varallisuus näkyy vartalossa. Ennen pohatat ja patruunat tunnisti jo kaukaa mahasta. Nykyään asetelma on kääntynyt päälaelleen: hoikka vartalo kertoo pärjäämisestä.

 

Todennäköisin lihava asuu maaseudulla, hän on köyhä ja huonosti koulutettu. Ihannevartalon omaa taas luultavimmin varakas ja koulutettu kaupunkilainen. Trendi näkyy Suomen lisäksi myös muualla maailmassa

 

Ihannevartalon ja todellisuuden välinen ristiriita kertoo terveyden polarisoitumisesta. Diabetes on nopeimmin lisääntyviä sairauksia Suomessa ja maailmassa. Vaikka se ei ole tartuntatauti, se luokitellaan epidemiaksi. Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista, ja sen hoitokustannusten osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on 15 %. Sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana.

 

Koskaan aiemmin ero kauneusihanteen ja todellisuuden välillä ei ole ollut näin suuri. Makkaraa syövä sohvaperuna lihoo katsoen televisiosta fitness-vartaloita.

 

*

 

Vartaloihanteen ja vallitsevan ylipainon ristiriita on johtanut paitsi terveysbisneksen jyrkkään kasvuun myös terveysfasismiin. Ylipainoisista on onnistuttu tekemään syrjitty vähemmistö, vaikka he todellisuudessa ovat enemmistö. Ylipainoiset ovatkin nousseet puolustamaan oikeuksiaan. Fat pride -ilmiöllä kamppaillaan ylipainoisiin kohdistuvaa syrjintää vastaan.

 

Samalla kauneusihanteet ovat karkaamassa luonnottomuuksiin. Vähärasvaisen urheilijanvartalon muodottomuutta korjataan implantein ja plastiikkakirurgialla yhä useammin.

Ulkonäkökeskeisyydestä on ylipäätään tullut käsistä ryöstäytynyt ilmiö. Erityisesti se vaikuttaa nuoriin: enemmistö suomalaisnuorista on tyytymättömiä ulkonäköönsä. Mannerheimin lastensuojeluliiton tutkimuksen mukaan 73 prosenttia 15 - 18 -vuotiaista tytöistä on tyytymättömiä vartaloonsa. Enemmistö heistä haluaisi olla laihempia.

Vastaava muutos näkyy pojilla adoniskompleksina. Termillä kuvataan 20 viime vuoden aikana miesihanteessa tapahtunutta muutosta, jossa tärkeintä on ulkonäkö. Mainoksissa miehet esitetään esineellistettyinä. Adoniskompleksia leimaa käsitys vaihtoehdottomuudesta; ainoa tapa elää on elää lihaksikkaana, ihailtavana, katsottavana.

 

*

 

Willendorfin venus on ensimmäinen tunnettu ihannevartalo. Kuva Matthias Kabel, Wikimedia

 

Vartaloihanne kertoo laajemmin kulttuurin ihmiskäsityksestä. Ensimmäinen tunnettu vartaloihanne näkyy kivikauden Venus-patsaista. Runsaasti ylipainoinen rönsyävä Venus huokuu hedelmällisyyttä ja lisääntymiskykyä. Naiselliset ruumiinosat korostuvat fantastisiin mittoihin. Nykyinen vallitseva vartalotyyppi saisikin kivikautisen ihmisen tuntemaan olevansa paratiisissa.

 

Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä hoikkuudesta tuli yhä edelleen jatkuva ihanne. Tällä hetkellä langanlaihuudesta on siirrytty lihaksikkaaseen vartaloon. Fitness-vartaloa pidetään yleisesti optimaalisena vartalotyyppinä.

 

Huomionarvoista vartalohanteille kautta aikojen on niiden vieraantuminen käytännön elämästä. Vaikka tervettä ja elinvoimaista vartaloa on aina ajateltu kauniina, sopusuhtaisuutta ei juuri ole pidetty ihanteena. Huippuuntrimmattu fitness-vartalo vaatii jatkuvan treenin ohjaamaa suorituskeskeistä elämää. Liian alhainen rasvaprosentti on myös huomattava terveysriski.

 

Poikkeuksena objektiksi rakennetusta kehoihanteesta ovat etenkin tanssijat. Tanssijan vartalo on työkalu, joka tuottaa kauneutta. Objektin sijaan se saavuttaa kauneutensa liikkeessä. Tanssitaiteilijoita on Suomessa arviolta 1000. Ammatin vaativuutta kuvaa, että Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44 vuotta.

 

Kulttuuriosasto etsii kauniin vartalon saloja suorassa lähetyksessä ensi tiistaina 2. 12. kello 19.06.

 

Studiossa asiantuntijakommentaattorina tanssitaiteilija Hanna Pajala-Assefa.

 

 

0 kommenttia

Kulttuuriosasto

Yle Radio Suomen Kulttuuriosasto pureutuu taiteen ja kulttuurin ajankohtaisaiheisiin. Ohjelmassa käsitellään kiistoja ja puheenaiheita yhdessä kuuntelijoiden kanssa. Studioraati taustoittaa ja selittää kulttuurin uudet ilmiöt.

Ohjelma kuullaan Radio Suomen kanavalla kerran kuussa ja sitä toimittavat Aleksis Salusjärvi ja Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman toimittajat.

Kuuntele Kulttuuriosasto Yle Areenassa