Kappale kauneinta Suomea
Kesälomalla ihmiset lähtevät maaseudulle ja luontoon. Kolme miljoonaa suomalaista mökkeilee joka vuosi. Vapaa-ajan matkoja tehdään suhteessa eniten Ahvenanmaalle ja Lappiin. Ihmisen kädenjälki näkyy kuitenkin maamme joka kolkassa.
Silmä lepää luonnonmaisemassa. Kansallismaisemiamme ovat Koli, Saanatunturi ja Saaristomeri – mutta missä on Suomen kaunein ihmisen tekemä ympäristö? Onko se Senaatintori vai oma puutarhasi?
Tilastojen valossa Suomen suhteellisesti käydyin ja kaunein kaupunki on Maarianhamina. Suomen onnellisimmat ihmiset löytyvät niin ikään Ahvenanmaalta, Vårdön kunnasta. Kaunis elinympäristö on mitä ilmeisimmin hyvän elämän kivijalka.
Ihmisen jälki näkyy Suomessa selvimmin kattavana tieverkkona, peltomaisemana ja metsänhoitoalueina. Luonnontilassa olevaa maisemaa on vain vähän jäljellä. Samalla rakennemuutos on muokannut elinympäristöämme perusteellisesti. Kaupungistuvassa Suomessa Matti Vanhanen haaveilee Nurmijärvi-mallista samalla kun Pentti Linkola yrittää ylläpitää 50-luvun pientilaihannetta ihmiskulttuurin ja luonnon sopusointuisena yhteiselona.
Suomen kauneimmiksi paikoiksi on valittu milloin Kangasala, milloin Turku, mutta minkälainen on kaunis elinympäristö kokemuksena? Miltä kaunis maisema tai kaunis piha-alue tuntuu? Mikä siitä tekee kauniin?
Elinympäristön muuttumiseen kiinnitetään myös yhä enemmän huomiota. Ympäristöministeriö etsii esimerkiksi Suomen parasta maisemaa, joka palkitaan Euroopan neuvoston maisemapalkinnolla. Maaseudun sivistysliitto ja Kotiseutuliitto ovat järjestöjä, jotka pyrkivät ylläpitämään suomalaisia perinnemaisemia ja perinteisiä asuinympäristöjä.
Kulttuuriosasto etsii Suomen kauneinta paikkaa. Mistä löytyy kaunein ihmisen muokkaama alue, jossa olet ollut?
Suora lähetys tiistaina 15.7. kello 19.06
Studiossa asiantuntijavieraana kulttuuriperinnön tutkija Lassi Saressalo
2 kommenttia
Ti 15.07.2014 @ 20:08
kiitos Aleksis ja Lassi kommenteista ja tämän ohjelman toimittamisesta. Aihevalinta oli oikein mainio, sillä olemme usein luonnonmaisemien ihailijoita, ja se arkinen kaunis maisema jää huomaamatta ja tiedostamatta.
Kauneus on katsojan silmissä, valitettavasti kaavoittajan silmissä kilisee eurot ja dollarit eikä kauneutta näe. Kurjin esimerkki on mielestäni Kuopioon rakennettu saaristokatu, jonka päässä olevalle asuntoalueelle etsittiin kilvan vuonna 2009 "taiteen kaavaa" asuntomessujen alueen täydentäjäksi ja median huomion saamiseksi. Taidetta kaupungin sisällä olevasta järvi- ja mökkimaisemasta olisi löytynyt pilvin pimein, mutta piti vain saada keinotekoista "luotua" taidetta kaiken sen taiteellisen ja historiallisen tilalle, jota siellä olevassa mökkimaisemassa olisi löytynyt.
Mielestäni yhteisö, joka unohtaa menneisyytensä tai jopa aktiivisesti hautaa sen, on automaattisesti hukassa ja köyhä. Tällä alueella kalasauna- ja kesämökkiperinne on oleellinen osa kaupunkilaisten työväestön ja kaiken kansan kesäperinnettä. Leivän jatketta haettiin kallaveden kala-altaasta ja siellä kalalla ja erällä ollessa piti jossain levätä ja peseytyäkin kalasaunoissa.
Nykyihminen etsii rentoutusta ja vastapainoa kivikylälle, joksi Kuopio on muodostunut puukaupungista. Meillä kanjonit kaikuu, kun Harley-Davidson pyörähtää kadulla keskustassa. On se vaan niin viihtyisää, että pitää kesäksi muuttaa pois keskustasta :D Mielelläni.
