Newyorkilaista perestroikaa

Guggenheim on valmis tekemään ehdotuksen, josta emme voi kieltäytyä. Tiistaina paljastetaan yksityiskohdat.

 

Tätä emme halunneet viime kerralla:

Katajanokan tontille wow-rakennusta. Guggenheim-museon rakentamiskustannuksia (140M€) kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin maksettavaksi. Tämän lisäksi 24 M€ Guggenheim-säätiön lisenssimaksua 20 vuodessa (siis lupaa käyttää Guggenheimin nimeä) sekä lähes seitsemää miljoonaa museon käyttökustannuksia vuosittain.

 

Huhujen mukaan tällainen on uusi ehdotus:

Etelärantaan puinen museorakennus. Yksityistä rahaa museon rakentamiseen kymmeniä miljoonia. Museon vaikutusalueeksi koko Etelä-Suomi ja toteutuksen ehdoista avoin kansalaiskeskustelu. Kävijämääräennuste kasvaa aiemmasta puolesta miljoonasta ylöspäin. Helsingistä tehdään Itämeren museopääkaupunki.

 

 *

 

Guggenheim I kaatui saneluehtoihin, jossa demokraattiselle päätöksenteolle jätettiin kumileimasinmahdollisuus joko hyväksyä tai hylätä hanke. Hankkeen ehdot olivat Guggenheim-säätiölle riskittömät.

 

Guggenheim II on ottanut opiksi aiemmista virheistä. Nyt mitään ei nuijita kasaan, vaan keskustelua toteutusehdoista käydään avoimemmin. Saamme siis eteemme avoimen asiakirjan, joka sisältää ehdotuksen 2M€:n arkkitehtuurikilpailun toteuttamisesta. Rahat tähän tulisivat luultavimmin yksityisiltä lahjoittajilta.

 

Käytäväpuheiden perusteella tavoitteena on lietsoa kahdessa vuodessa mielikuvapeliä havainnekuvilla tulevasta rakennuksesta. Toiveissa on myös, että maailmantalous lähtee nousuun, mikä helpottaisi päätöksiä uusista sijoituksista. Uuden ehdotuksen pääkohdaksi noussee siten vain arkkitehtuurikilpailusta päättäminen kaupunginhallituksessa.

 

Yksityistä rahaa Guggenheim-hankkeeseen ounastellaan erityisesti Venäjältä. Helsingin keskustaa ollaan siis huhujen mukaan muokkaamassa aggressiivisesti niin New Yorkista kuin Venäjältä käsin. Hankkeen painopisteeksi on myös entistä selvemmin asettumassa turismi, mikä kasvattaa kävijämääräennustetta. Aiempi museoselvitys arvioi vuotuiseksi kävijämääräksi puolta miljoonaa maksavaa museovierasta. (Vertailun vuoksi: Ateneumin kaikkien aikojen huippuvuosi on kerännyt 400 000 kävijää ja Kiasman 350 000.)

 

Helsingistä ollaan hurjimmissa suunnitelmissa rakentamassa Itämeren museopääkapunkia, joka kilpailisi Tukholman, Kööpenhaminan ja Pietarin kanssa. Pietarin Eremitaasissa käy vuosittain lähes kolme miljoonaa kävijää. Kilpailu on siis äärimmäisen kovaa.

 

*

 

Mitä Guggenheim-hanke sitten oikein sisältää?

 

Talon toimintaa ohjaavat lukuisat ulkoiset paineet. Huhut kertovat, että Bilbaon Guggenheim-museolla olisi veto-oikeus kaikkeen Euroopassa tapahtuvaan Guggenheim-toimintaan. Se tarkoittaisi, että huippukuvataidetta Helsinkiin ei välttämättä tulisi.

 

Helsinki-Guggenheimin painotus olisi tällöin design ja arkkitehtuuri, joita on mahdotonta ajatella turistirysän vetonauloiksi. Rakennusten pienoismallit ja lasimuotoilu eivät ikimaailmassa tule keräämään vajaata miljoonaa kävijää vuodessa.

 

Myös rakennusbudjetti vaikuttaa verrattain vaatimattomalta. Guggenheim on Musiikkitalon kokoinen ponnistus, jonka kuitenkin tulisi olla niin houkutteleva kokonaisuus, että se toimisi kaupungin päänähtävyytenä.

 

Kansainväliset taidemuseohankkeet ovat viime vuosina asettuneet 200M$ huitteille. Turistivetonaulojen kustannukset lasketaan kuitenkin aivan eri kertoimella. Abu Dhabiin rakenteilla oleva Guggenheim nousee kokonaan omalle kulttuuriin keskittyneelle saarelleen, jonne pystytetään myös Louvren haarakonttori. Hankkeen kokonaisbudjetti on 27 miljardia dollaria. Arizonan  Bentovilleen avattiin pari vuotta sitten taidemuseo Crystal Bridges Museum of American Art, jonka kustannukset olivat miljardi dollaria.

 

*

 

Iso kysymys on myös hankkeeseen mahdollisesti liittyvä korruptio. Virkamiehet eivät oikeusvaltiossa saa valmistella julkisia hankkeita salassa. Yksityisen säätiön suunnitelmiin osallistuminen virkamiehen roolissa täyttäisi siten lukuisia korruption tunnusmerkkejä. Jos on käynyt niin kuin käytävillä huhutaan, koko G-hanke on leivottu kaikessa hiljaisuudessa poliittisessa eliitissä nuijanlyöntejä vaille valmiiksi.

 

 *

 

Guggenheim II ehdotus julkistetaan tiistaina 24.9. kello 15.15.

Kulttuuriosaston Guggenheim-lähetys alkaa samana päivänä 19.06.

 

4 kommenttia

Fantastinen risteilijä reitille Pietari-Tallinna-Helsinki-Tukholma---

- Guggenheimiin miljoonia käviöitä vuosittain

- museoristeilijä seisoo päivän tai viikon ajan satamassa turistisesongin mukaan

- autokannen jättimäisessä tilassa ja auloissa on näyttelyosasto

- risteilyasiakkaita sekä vierailukaupunkien asukkaista että tänne saapuvista turisteista

- toimii siis myös normaalina kulkuvälineenä "slow travel"-matkoista kiinnostuneille, eri hintaisia risteilyjä ja hyttejä sekä suitteja

- voidaan kysynnän hiipuessa ajaa maailman muille merille tai satamiin

- laivaa voidaan kopioida samalla sapluunalla telakalla ja myytäväksi eri puolille maailmaa

- ei vie tilaa nykyisiä Siljaa ja Vikingiä enempää ja poistuu useinmiten yöksi

- tontti on halpa eli Helsingin perimä satamamaksu

- laiva on rakenteeltaan ongelmaton - ei vuoda kellarista eikä katosta

- mahdollistaa meriarkkitehtuurin osaston tai ainakin professuurin perustamisen teknilliseen korkeakouluun tai yliopistoihin

- kiinnostuksen lopullisesti hiipuessa laiva voidaan hinata etelän merille, purkaa haitalliset materiaalit ja upottaa riutaksi maailman kalakannan elvyttämiseen

- museolaiva voidaan myös muuntaa nykyisistä risteilyaluksista, joilla on ylitarjontaa maailman merillä, siihenkin Suomen telakat pystyvät ja tuottavat työtä sekä pitävät ammattitaitotasetta yllä

http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2012/05/04/kelluva-guggenheim-se-toisi-toita-suomeen/201228752/135

Risteilijäidean esitti myös Jussi Lähde Aamulehden sivuilla. Risteilijäturistien houkuttelu Helsinkiin risteilylle taitaa tosin olla vähän torta på torta. Kieltämättä Itämeren alueen taidemuseotoimintaan museoristeilijä voisi olla hauska ratkaisu - tosin luulen että tällaisen aluksen hinta olisi satumainen. Taiteen kuljettaminen yleensäkin on vakuutusmaksujen suhteen aivan poskettoman hintaista hommaa.

Olen parasta aikaa Lume-keskuksessa odottamassa tiedotustilaisuuden alkua. Ilmassa on yllättävän vähän suuren urheilujuhlan tuntua. Ensi tiedot tulevasta pressitiedotteesta ovat jo vuotaneet uutisiksi. Kovin suuria muutoksia tai ihmeellisiä kaavailuja ei ainakaan vielä ole tullut esiin. Liennytyspolitiikkaa siis parhaimmillaan.

TV-kuvaysryhmiä on neljä kappaletta paikalla, mediaa ja virkamiesten edustajia noin pari sataa kappaletta. Tilaisuus on hiljentymässä alkusanoihinsa. Jännää.

No niin, olen saapunut tiedotustilaisuuden hypestä pasilan toimituksen loisteputkilamppujen turvalliseen kajoon. Pääkohdat uudesta hankkeesta löytyvät täältä:

http://view.emails.guggenheim.org/?j=fef916747c6106&m=fe9f12717165057e75&ls=fe3815717764017b771270

Mutta olennaisinta on tietenkin mielikuvapeli. Guggenheim-säätiö käytti pääpaukkunsa suomalaisen kansalaiskeskustelun synnyttämiseen. Tiedotustilaisuus alkoi videolla, jossa ydinkeskustan ammatinharjoittajat, kuten torimyyjä ja kampaaja, kertoivat näkemyksiään elinkeinonsa parantamiseen suositun museon myötä. Viesti on selvä: pienyrittäjät ja turismi elinkeinona tarvitsee Guggenheimia. Se luo kivan Helsinki-kuvan ja toimii kadunmiesten keskuudessa positiivesan nähtävyytenä.

Pläjäys jatkui Richard Armstrongin jalat maassa -puheella säätiön toiminnasta ja pienimuotoisuudestaja sivistysarvoihin uskomisesta. Kyseessä ei siis ole yritystoimintaan verrattava rahamylly, vaan korkean kulttuurin etuvartio, joka haluaa osallistaa Helsingin.

Enää puuttuu kansalaisten hyväksyntä projektille.

Kulttuuriosasto

Yle Radio Suomen Kulttuuriosasto pureutuu taiteen ja kulttuurin ajankohtaisaiheisiin. Ohjelmassa käsitellään kiistoja ja puheenaiheita yhdessä kuuntelijoiden kanssa. Studioraati taustoittaa ja selittää kulttuurin uudet ilmiöt.

Ohjelma kuullaan Radio Suomen kanavalla kerran kuussa ja sitä toimittavat Aleksis Salusjärvi ja Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman toimittajat.

Kuuntele Kulttuuriosasto Yle Areenassa