(YLE Radio 1 tiistaina 8.4.2008 klo 9.06 - 10.00)

Tänäänkin tehdään Suomessa yli 10 milj. kulutuspäätöstä, ja ihmiset vastaavat galluptutkijoille, että ympäristöasiat ovat tärkeitä. EU-komission julkaiseman Eurobarometri-kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista asettaisi ympäristönsuojelun talouden kilpailukyvyn edelle. Kolme neljästä suomalaisesta pitää ympäristönsuojelua kilpailukykyä tärkeämpänä.

Missä se näkyy, kysyy Markku Heikkinen?

Vaihtoehtoista strategiaa jatkuvan elintason kasvun ideologialle ei kuulu eikä näy. Käytännössä kuluttava kansalainen on hyvä kansalainen.

Viimeksi PTT arvioi, että kotitalouksien luottamus omaan talouteensa on pysynyt korkealla tasolla eikä näköpiirissä ole tekijöitä, jotka heikentäisivät kulutuskysyntää nopeasti.

"Tulevien uhkakuvien maalailun sijaan on tärkeää huolehtia siitä, että kuluttajien ja muiden talouden toimijoiden luottamus säilyy korkealla."

Näin se homma kulkee. Kaikille lisää ja koko ajan paitsi köyhille, joilla ei ole varaa. Ideaparkin rakentaminen näyttää lyhyellä tähtäimellä lisäävän taloudellista hyvinvointia ja liikkuvuutta esim. kaupanalan työpaikkojen muodossa.

Timo Hämäläinen, Sitran tutkija kirjoitti raportissaan, että ihmisten omaan hyvinvointiin liittyvät päätökset ovat usein lyhytnäköisiä "mulle-kaikki-heti"-kulttuurissa. "Tämä tulee korostamaan henkilökohtaisen vastuun merkitystä kansalaisten hyvinvoinnissa."

Miten voin arvioida elintasoa tai kilpilukykyä elämämässäni? Koska Suomen poliittiset puolueet ovat jatkuvan talodellisen kasvun ja kilpilukyvyn puolueita jää elintason käsitteen uudelleen arvioiminen aktiivisten kansalaisten valintojen ja elämäntavan muutosten varaan. Sopisko vähemmän palkkaa ja roinaa ja enemmän aikaa?

Vaihtoehtoisen elintason mahdollisuudesta kansalaisten arjessa ovat Markku Heikkisen seurassa keskustelemassa projektikoordinaattori Eija Koski Kierrätyskeskuksesta, Suomen Luonnonsuojeluliitosta Leo Stranius, vegaani, jolle televisio on aikasyöppö, Helsingin kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta Mikko Jalas, joka on miettinyt kuluttamisen ja ajan suhdetta sekä Tuuli Hirvilammi, joka on tehnyt gradun "kulutuskarkuruudesta".

Linkkejä:
www.fiksu.net
www.ilmasto.org
www.ilmastonmuutos.fi
www.uusi-elama.info

(YLE Radio 1 tiistaina 1.4.2008 klo 9.06 - 10.00)

Keskustapuolueen edeltäjä Maalaisliitto profiloitui aiemmin maaseudun äänenä. Korpikommunistit puolustivat syrjäseutujen pienviljelijöitä. Molemmissa tunnettiin herravihaa.

Nyt Suomen syrjäseudut autioituvat ja ukkoutuvat. Suuret puolueet on stailattu kalastelamaan kasvukeskusten ääniä. Korven harmaantuva kansa passivoituu eikä äänestä. Vain 40 % suomalaisista katsoo, että äänestäminen kunnallisvaaleissa on tehokasta toimintaa.

Onko syrjäseutujen poliittinen toivo sitten Kemijärven tapaisissa kansanliikkeissä?

Kunnallisvaalien alla maaseudun palveluista kantavat huolta kaikki puolueet. Puolueet haluavat pitää yksityistiet ja peruskoulut kylissä lähellä lapsia. Susien asemaakin ymmärretään. Kuka tähän uskoo?

Mitä Helsingin herrojen pitäisi nyt tehdä Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan hyväksi?

Suomen syrjäseutujen polittista tulevaisuutta peilaavat Markku Heikkisen seurassa Anja Alanko, kunnanvaltuutettu Kuhmosta, Antti Rantakangas, Keskustan varapuheenjohtaja Haapavedeltä, ja Markus Mustajärvi, kansanedustaja Kemijärveltä.

Maanantaina 17.3. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan ja Masku Kiinteistöt Oy:n sopimuksen Ideaparkin sijoituspaikasta Huhmarin alueelle.

Sopimusta pidettiiin onnenpotkuna ja se saateltiin kohti lainvoimaa vahvan kiitoksen hengessä.

Pääkaupunkiseudulle on tarjolla 15 hehtaaria lisää lämmitettyä tilaa shoppaamiseen. Syntyy lisää jätteitä ja yksityisautoilua - onko tämä kestävää kehitystä?

Markku Heikkinen vieraineen paneutuu 2000-luvun kauppakeskusten rakentamiseen. Kiinnostavien vieraiden kanssa hän pohtii maa-alueiden lunastamista, työllistämistä, erikoiskauppiaiden kohtaloa, ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia sekä tietysti elämyksien tuottamista. Kuinka kestävä idea Ideapark oikein on?

Mukana keskustelussa tiistaina 25.3.2008 ovat Vihdin kunnanjohtaja Petri Härkönen, vihreiden kunnanvaltuutettu Sikke Leinikki, kaupunkitutkija Kaarin Taipale ja
kansanedustaja Oras Tynkkynen.

Markku Heikkisen kokoaman seurueen pohdinnassa on hiljaisen viikon tiistaiaamuna uskon, tiedon ja toiminnan kolmiyhteys.

Suomesta katsottaessa järjen hylkäävä hurmoksellisuus voi tuntua etäiseltä asialta. Mutta hengellisyys ei ole aina sisäsiistiä.

"Lada vaihtui Opel Kadettiin - kiitos Jumalalle", totesi mies karismaattisessa kirkossa Tampereella.

Maallistuneesta kansalaisesta tai monesta valtionkirkon piirissä toimivasta tällainen uskonkortilla pelaaminen tuntuu vieraalta, ei ollenkaan järkevältä.

Mutta mistä tiedämme että jumala toimii järkevästi kirkon hallinnoiman uskonkäsityksen sisällä, eikä sen ulkopuolella? Ja millä sen tiedämme, järjellä vai ilmoituksella?

Ja eihän edes taloudellinen järkevyyskään tyhjiössä toimi, kirjoitti jo Max Weber protestantismin etiikasta.

Toinen asia on toiminnan ja sosiaalisen vastuun näkökulma. Vapautuksen teologia on ottanut vahvan sosiaalisen eetoksen roolin.

Myös Suomessa 90-luvulla luterilainen kirkko puolusti köyhiä diakoniatyössään ja auttoi laman uhreja.

Nyt ihmiset jättävät kirkon.

Pääsiäisviikon tiistaina 18.3.2008 Markku Heikkisen seurassa olivat tutkija Mika Vähäkangas, pastori Jukka Raunu ja saarnaaja Seppo Pehkonen.

Markku Heikkinen vieraineen puhuu tiistaiaamuna 11.3. sairaasti asiaa. Keskustellaan sairaudesta, sairastamisesta, sairauden leimaavuudesta, kanssaihmisistä ja yksilönvapaudesta.

Sairaana eläminen toisten ihmisten kanssa ei ole samanlaista kuin terveenä. Sairaus on paitsi diagnosoitu tapaus myös leima, ja erityisesti kroonisesti sairastavan ja hänen läheistensä on mietittävä sairautta roolina.

Sairas on myös vallankäytön kohde. Häneltä voi mennä itsemääräämisoikeus, vaikka kokeekin olevansa työkuntoinen ja yhteiskuntakelpoinen.

Markku Heikkisen tiistaisessa ohjelmassa ääneen pääsevät epileptikot ja hiv-positiiviset.

Mukana keskustelussa ovat neurologian erikoislääkäri Reetta Kälviäinen Positiiviset ry:n järjestöpäällikkö Sini Pasanen, terveydenhoitaja Marjukka Koivisto Turun Aids-tukikeskuksesta ja yrittäjä Mika Lokkila, joka on nelikymppisenä aivoleikkauksen jälkeen terveempi kuin koskaan.

Linkkejä ohjelmaan:
www.epilepsia.fi/
www.positiiviset.fi/
www.miestenkesken.fi/mkt
www.aidstukikeskus.fi/sivut/

Kirkon valtaa käyttävät eri tasoilla monet eri orgaanit. On seurakuntaneuvosto, kirkkovaltuusto, hiippakuntaneuvosto, kirkolliskokous, kirkkohallitus, arkkipiista, ja niin edelleen.

Tiistaina 4.3. Markku Heikkinen vieraineen puhuu kirkollisesta demokratiasta.

Miten kirkon hallinnosta on muodostunut monipäinen kotka? Kenen politiikkaa ja arvoja kirkon jähmeä hallinto edustaa - seurakuntalaisten enemmistön vai äänekkään vähemmistön? Papiston, muttei diakonien?

Herää kysymys, miksei kirkon sekavaa hallintokulttuuria muuteta. Onko kirkko edes vallankäyttäjänä oikeutettu edustamaan Kristuksen valtakuntaa?

Markku Heikkisen seurassa ovat keskustelemassa kirkkohistorian dosentti Mikko Malkavaara, kirkkohallituksen ja kirkon strategiatyöryhmän jäsen Leena Huima, diakoniatyöntekijöiden puheenjohtaja Kaisa Rauma, ja Kuopion hiippakunnan pappi Markku Suokonautio.

Markku Heikkinen vieraineen kysyi tiistai-aamuna 26.2.2008, miten saa ja sopii puhua syrjäytyvistä nuorista miehistä?

Epäilemättä Suomen nuoret miehet ovat viime aikoina olleet selkeämmässä syrjäytymisvaarassa kuin tytöt. Lapsiperheiden köyhyys, yksinhuoltajuus, lastensuojelun resurssipula ja monet muut seikat eivät ainakaan tue poikien kasvamista aikuisiksi, vastuullisiksi miehiksi, vaan uhkaa syrjäyttää monen miehentaimen.

Asia on huolestuttava, samoin syyt. Mutta syrjäyttääkö myös huolestunut sosiaalipuhe nuoria? Miten puhua yksinhuoltaja-äitien pojista leimaamatta äitiä tai poikia? Onko vähäosaisuudesta tulossa osalle nuoria elämänura?

Mitä tekee koulu, sosiaalitoimi lastasuojeluineen? Miten miehet kokevat miesten asian?

Jorma Ollila on ainakin huolissaan...

Markku Heikkisen seurassa keskustelemassa ovat erityissosiaalityöntekijä Alpo Heikkinen, tutkija Tapio Kuure ja koulukuraattori Juhani Marttinen.

(YLE Radio 1 tiistaina 19.2. klo 9.06 - 10.00.)

Perhe ja vallan draama. Markku Heikkinen vieraineen kysyy tiistaiaamuna, kuinka seuraava sukupolvi kohtaa vanhempiensa salaisuudet.

Nelikymppisten "terapiasukupolvi" selvittää suhdettaan perheeseen, edellisiin sukupolviin, menneisyyden salattuun elämiin erilaisten ryhmien ja metodien kautta.

Miten hahmoterapia, perhekonstellaatio sekä psykodraama toimivat? Mitä se hyödyttää taiteilijaa? Mihin perheen salaisuuksien ruotiminen johtaa terapia-asiakkaan ja hänen läheisensä? Miten vanhempamme ja heidän vanhempansa oikein selviytyivät ilman terapiaa?

Markku Heikkisen seurassa keskustelemassa ovat näyttelijä ja hahmoterapeutti Jukka Keinonen, Perhekonstellaatio-ohjaaja Amita Lehti sekä perheterapeutti ja psykodraamaohjaaja Sanna Aavaluoma.

Sanotaan, että 1970-80 -luvuilla Suomeen saatiin rakennettua edistyksellinen terveyskeskusjärjestelmä. Miten se pääsi rapautumaan nykyiseen jamaan, jossa rikkaat eivät sitä enää tarvitse vaan saavat apunsa työterveyshuollon yrittäjiltä?

Miten nyt käy kuntien vastuulla olevan terveydenhoitojärjestelmän? Kuka enää puolustaa yhteisen hyvän periaatetta terveydenhuollossa?

Oliko Tehyn työtaistelun takana jälkeen jääneen palkkauksen lisäksi myös vakava huoli perusterveydenhuoltomme vallanneesta syvästä turhautumisesta, rikotusta lupauksista ja väsymyksestä?

Vastikään Vantaa siirsi Peijaksen terveyskeskuspäivystyksen vetovastuun MedOnelle. Espoo on ostanut helmikuun alusta lähtien Jorvin terveyskeskuspäivystyksen kaiken lääkärityövoiman Mediverkolta. Helsinki sinnittelee vielä pitkälti oman työvoiman varassa.

Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan viime vuonna koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella oli ostopalveluina täytetty 75 terveyskeskuslääkärin virkaa. Miksi näin tehdään, jos julkinen terveydenhuolto on sekä laadukasta että edullista?

OECD:n mukaan Suomessa terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta (bkt) on 7,4 %. Tämä on alle OECD-maiden 8,8 prosentin keskiarvon ja selvästi pienempi kuin muiden pohjoismaiden keskiarvo 9,8. Yhdysvalloissa vastaava prosenttiluku on 15,0.

Mikä meillä mättää? Kuinka terveyspalveluja kilpailutetaan oikein? Miksi todellisen tehokkuuden arvioiminen terveydenhuollossa on näin monimutkaista? Entäpä laadun ja vaikuttavuuden?

Markku Heikkisen seurassa keskustelemassa tiistaina 5.2. olivat ylilääkäri Kati Myllymäki, joka vastaa Sosiaali ja terveysministeriössä perusterveydenhuollon kehittämisestä, hallinnollinen ylilääkäri Vesa Perhoniemi Hus:ista, tutkimuspäällikkö Tarja Honkalampi Tehyn toimistosta sekä Suomen yleislääkäreitten puheenjohtaja, Itäkeskuksen terveysaseman ylilääkäri Mikko Valkonen.

Julkishallinnossa ja yksityisissä organisaatioissa on parina viime vuosikymmenenenä sovellettu yritysmaailman oppeja.

Uuden julkisjohtamisen oppi pohjaa yksityisten markkinoiden ihailuun. Julkista sektoria yksityistetään ja ulkoistetaan. Yliopistoissa tehottomuudesta rangaistaan ja menestyksellisiä yksiköitä palkitaan.

Tänään Markku Heikkinen vieraineen kysyy, tehostaako markkinoiden matkiminen kunnan palveluja ja yliopiston toimintaa? Vai ovatko managerialismi ja kilpailuttaminen lopulta uhka kunnalliselle demokratialle ja tutkimuksen vapaudelle?

Markku Heikkisen seurassa ti 29.1 klo 09.06 uutta ja uljasta julkisjohtamisen ideologiaa ruotivat professorit Markku Temmes ja Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta, Jyväskylän kehitysjohtaja Sakari Möttönen sekä projektijohtaja Jaakko Kuusela Valtiovarainministeriöstä.