noora loves eko,reilu ja luomu
Superfood tarkoittaa erityisen terveellisiä ruoka-aineita
Kommentoi 42 Lue kommentitSanat superfood tai superfruit kuulostavat elintarviketeollisuuden uusimmalta rahastuskeinolta, mutta sanat eivät tarkoita uusia ja eksoottisia ruoka-aineita, vaan niitä kaikista vanhimpia. Kyse on tavallaan pyörän keksimisestä uudelleen, perinteisen asian paketoimista uuteen lahjapaperiin.
Esimerkiksi karpalo, mustaherukka tai mustikka ovat superruokaa. Superruoka tarkoittaa ruoka-ainetta, jolla on erityisen hyvä ravitsemusarvo. Lue laajempi superfood-sanan määritelmäKuningaskuluttajan jutustani. Voit katsoa insertin myös YLE Areenasta. Kuningaskuluttajan juttuni avaa siis itse superfood-termin, tässä blogauksessa menen hieman syvemmälle itse superruoka-aineisiin.
Näin tunnistat superruoka-aineet
Sana superfood ei ole virallinen termi, se on markkinointisana. Virallista määritelmää ei siis ole, ja siksi kuluttajan kannattaakin olla tarkkana, mitä superfoodina oikein kaupataan.
Kaikki vihannekset ja hedelmät eivät suinkaan ole superruokaa, vaikka ne toki eineksiä terveellisempää ravintoa ovatkin. Superruoka tarkoittaa jotakin erityistä: suurta ravinnetiheyttä pienessä määrässä ruoka-ainetta. Miten superruoan tunnistaa?
1. Einekset eivät voi olla superruokaa. Superruoka on aina yksi ruoka-aine, joka on mahdollisimman luonnollisessa olomuodossaan ja mielellään sertifioitua luomua tai niin villiä, kuin mahdollista. Esimerkiksi suomalaiset mustikat ovat harvoin luomusertifioidusta metsästä, mutta ne voi silti laskea superfoodiksi, koska ne kasvat villeinä luonnossa.2. Superruoassa ei voi olla tuoteselostetta. Superruoka on aina sitä itseään, siinä ei voi olla E-koodeja, lisäaineita tai muita ruoka-aineita.
3. Superruokia on maailman kaikilla mantereilla ja ne ovat sellaisia ruoka-aineita, joita on käytetty ravintona vuosituhansia.
4. Superruoan tunnistaa usein luontaisesta tummasta ja syvästä väristä. Tosin esimerkiksi maca-juuri on väriltään vaaleaa, samoin pakurikääpä. Poikkeuksia siis on. Suuri osa superruoista on kuitenkin vahvan väristä ja etenkin vihanneksissa pätee sääntö: mitä tummempi väri, sen enemmän terveysvaikutteisia ainesosia.
5. Superruoasta tulee hyvä olo. Kun alat maistella superruokia, pääset nopeasti jyvälle siitä, mikä ruoka-aine sisältää paljon ravintoaineita ja mikä ei. Vaikka se hullulta kuulostaakin, ei superruokia voi syödä paljoa kerralla. Kokeilepa, kuinka paljon pystyt syömään mustikoita. Elimistö kertoo nopeasti, koska se on saanut tarpeeksi ravintoaineita, eikä ruokaa yksinkertaisesti tee mieli syödä yli tarpeen.
Kotimaisia superruoka-aineita löytyy metsästä
Yhdysvalloissa superfoodeiksi on lanseerattu esimerkiksi pensasmustikka ja karpalo. Suomessa luonnon superruokia ei vielä osata brändätä, mutta tulevaisuus muttanee asian ison maailman suuntaan. Vaikka me suomalaiset tiedämmekin marjamme terveellisiksi, popsivat monet yhä vitamiininsa kapseleina, pillereinä tai jauheina marjojen nauttimisen sijaan. Olen patistanut teitä syksyn mittaan metsään ja toreille, teen sen taas! Kuten aikaisemmin blogasin,sisältää esimerkiksi kotimainen nokkonen C-vitamiinia viisinkertaisen määrän appelsiiniin verrattuna! Ja kuten Kuningaskuluttajan superruoka jutussani käy ilmi, on mustaherukka todellinen suomalaisen metsän superruoka-aine.
Kotoisista metsistämme löytyy mustaherukan lisäksi monia muitakin potentiaalisia superfood-raaka-aineita, joista esimerkiksi mustikka, puolukka, karpalo, vadelma, tyrni, aronia, ruusunmarja, variksenmarja, ja nokkonen lienevät useimmille tuttuja nimeltä, mutta kuinka usein syöt edellämainittuja? Kotimaisia marjoja olisi hyvä nauttia kaksi desilitraa päivässä. Superfood-potentiaalia on myös pakurikäävässä, josta löydät lisää tietoa Kuningaskuluttajan jutustani.
Edellämainittujen lisäksi on varmasti muitakin superruoan määritelmän täyttäviä ruoka-aineita. Jos esimerkiksi kysyt isovanhemmiltasi, mitä luonnon antimia he ovat nuoruudessaan käyttänet, saatat törmätä superfood-potentiaaliseen ruoka-aineeseen. Lääketieteen näkökulmasta tämän hetken tutkituimmat superfoodit lienevät mustikka ja karpalo, mutta se ei kuitenkaan vähennä muiden mahdollisten superruoka-aineiden arvoa, niistä ei vain ole tehty vielä yhtä paljon tutkimusta.
Mitä ne "ravintoaineet" sitten ovat? Kurkataanpa esimerkiksi metsiemme "sinisen kullan" sisuksiin.
Mustikka on tutkitusti superruokaa
Mustikassa on enemmän sairauksia torjuvia antioksidantteja kuin missään hedelmässä tai vihanneksessa ja juuri antioksidanttien määrä on syynä mustikan "superfood-vaikutuksiin". Antioksidantit suojaavat meitä erilaisilta vapailta radikaaleilta ja sitä kautta sairauksilta.
Mustikka sisältää siis monia ravintoaineita ja fytoravintoaineita sekä polyfenoleja (antosyaaneja, ellagihappoa, kversetiiniä, katekiinia). Myös salisyylihappoa, karotenoideja, kuitua, folaattia, C-vitamiinia, E-vitamiinia löytyy mustikasta. Lisäksi mustikoissa on potassiumia, magneesiumia, rautaa, riboflaviinia, niasiinia, kasviestrogeeneja ja kaiken lisäksi vain vähän kaloreita!
Mustikat alentavat sydän ja verisuonitautiriskiä (aivan kuten esimerkiksi punaiset viinirypäleetkin) ja on jopa esitetty, että mustikat kumoaisivat monia vanheneviin aivoihin liittyviä rappeumasairauksia. Tuftsin yliopistossa Yhdysvalloissa on saatu aikaan alustavia tutkimustuloksia, joiden mukaan 2 1/2 dl mustikoita päivässä syövät ihmiset suoriutuvat motorisia taitoja vaativista tehtävistä 5-6% paremmin kuin vertailuryhmä. Tiedetään myös, että mustikat ovat vaikuttaneet positiivisesti MS-tautia sairastaviin.
Mustikat parantavat myös ulkoisesti. Ne hidastavat vanhenemisen merkkejä ihossa (mustikat silottavat esimerkiksi ryppyjä).
"Mustikka sisältää runsaasti aineita, jotka todennäköisesti ovat hyväksi ikääntyville ja näyttöpäätetyön rasittamille silmille. Eläinkokeista on saatu lupaavaa näyttöä myös siitä, että mustikka voisi helpottaa muistiongelmia eli siitä voisi olla apua myös Alzheimerin tautiin, marjatutkija Riitta Törrönen Kuopion yliopistosta kertoo".
-lähde: Mustikalla ja puolukalla mahdollisuuksia menestystuotteiksi maailmalle / Sitra
Etenkin amerikkalaiset ovat vieneet mustikan superfood-brändäyksen huippuunsa. Sekä pensasmustikkaa että karpaloa myydään terveysruokana Koreaa myöden. Vaikka ei heti uskoisikaani, on Amerikassa mustikkaperinnettä ihan yhtälailla kuin meilläkin. Tiesitkö, että Amerikan intiaanit käyttivät mustikkaa muun muassa säilömiseen. Mustikat toimivat tehokkaana säilöntämenetelmänä, kun niitä murskattiin kuivatetun lihan sekaan. Säilönminen perustui mustikoiden suureen antioksidanttipitoisuuteen.
Lue lisää mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista Sitran sivuilta.
Eksootiikkaa kotimaisten marjojen rinnalle
Vaikka Suomen metsät tursuavat supermarjoja, myydään superfood-termillä luontaistuote- ja ekokaupoissa lähinnä eksoottisen kuuloisia ruoka-aineita. Yleisimpiä ovat gojimarjat, macajuuri, incamarjat ja raakakaakao. Ne ovat kaukomaiden kulttuurien vastineita suomalaisille marjoille ja juurille, ja tuovat vaihtelua kotimaiseen ruokavalioon. Ekologisinta on tietenkin suosia kotimaisia superruokia, mutta jos haluat kokeilla superfoodien eksoottisia versioita, tässä muutama tietämisen arvoinen fakta. Todettakoon tässä välissä, että palaan kotimaisiin superruokiin yksitellen tulevissa postauksissani, joten älä ihmettele niiden suhteessa pienempää osuutta tämän postauksen osalta!
Gojimarja, englanninkieliseltä nimeltään Wolfberry, on kotoisin Tiibetistä. Tätä pientä, punaista marjaa voi kutsua todelliseksi superfoodiksi, sillä siinä on - aivan kuten mustikassakin - enemmän antioksidantteja kuin yhdessäkään hedelmässä.
Gojia on käytetty kauan kiinalaisessa lääketieteessä ja sen uskotaan parantavan immuniteettiä ja näköä, suojaavan maksaa ja edistävän spermantuotantoa sekä verenkiertoa. Gojin hyötyjä ovat esimerkiksi seuraavat:
- Gojissa on 21 eri mineraalia,muun muassa rautaa, kalsiumia, kaliumia, kromia, kuparia, mangaania, magnesiumia, natriumia, seleeniä, fosforia ja sinkkiä. Gojissa on lisäksi runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita.
- Gojit sisältävät 18 aminohappoa sekä vitamiineja A, B1, B2, B6 ja E betakaroteenia niissä on enemmän kuin porkkanoissa.
- On saatu viitteitä gojimarjojen kasvuhormonia stimuloivasta vaikutuksesta.
Useissa lähteissä mainitaan gojien erinomainen C-vitamiinipitoisuus, mutta esimerkiksi kotimaisissa ruusunmarjoissa on C-vitamiinia huomattavasti enemmän. C-vitamiinilähteenä goji ei siis ole merkittävä. On myös hyvä muistaa, että tavallisissa gojimarjoissa voi olla paljonkin torjunta-ainejäämiä. Luomugojeissa kemikaalijäämiä ei ole.
Gogimarjaa myydään Suomessa vain kuivatussa muodossa (kuten yläpuolen kuvassa), mutta luonnossa se näyttää tältä.
Macajuuri puolestaan, on kotoisin Perun Andeilta, jossa se kasvaa yli 4000 metrin korkeudessa, karuissa olosuhteissa. Macajuuri on juureskasvi, jota voisi hyvin viljellä Suomessakin. Kasvi sisältää erityisen paljon proteiineja, vitamiineja ja mineraaleja, ja tuoreessa macassa on muun muassa paljon jodia ja rautaa. Maca säilyy erinomaisesti kuivattunakin ja juurta käytetään myös jauheena (kuvassa).
Teollisuusmaita maca alkoi alunperin kiinnostaa sen lääkinnällisten vaikutusten vuoksi.
"Maca on voimakas adaptogeeni. Tämä on termi, joka annetaan lääkinnällisille kasveille joiden avulla keho kykenee mukautumaan (adaptoitumaan) haastaviin olosuhteisiin - esimerkiksi stressiin. Yleensä jatkuva stressi alkaa heikentää immunijärjestelmää sekä heikentää ruuansulatusta ja hormonitoimintaa. Tämä johtaa ihmisen elinvoiman ja energisyyden hiipumiseen. Adaptogeenit ehkäisevät kehoamme tällaisilta vaikutuksilta, parantaen immunijärjestelmämme toimintaa ja piristäen niin kehoamme kuin mieltämmekin. Kaikki adaptogeenit tekevät tämän eri tavoilla. Maca tekee tämän vaikuttamalla kateenkorvan kautta. Tämä johtuu pitkälti macan mineraalikoostumuksesta, joka mahdollistaa ravinteiden oikeanlaisen toimimisen kateenkorvassa. Maca kehittää suorituskykyä ja kestävyyttä. Maca sisältää 18 aminohappoa sekä erilaisia kasvisteroleja".
-lähde: Luomuttajat.fi
Maca tasoittaa niin naisten kuin miestenkin hormonitoimintaa. Se stimuloi hypotalamusta ja lisää seksuaalisen halukkuutta. Kuulkaapa tätä:
"Espanjalaiset innostuivat aikoinaan macasta aivan yhtä paljon kuin perunasta. He löysivät vuoristosta tervettä ja kookasta inkaväestöä, jonka ravinto pohjautui macaan. Inkat lähettivät soturinsa taistoon syöttämällä heille macaa energisyyden ja elinvoiman lisäämiseksi. Voiton jälkeen macan nauttiminen kiellettiin, jotta valloitetun kaupungin naiset välttyivät ahdistelulta. Sittemmin maca jäi maailmalla unohduksiin ja oli yhdessä vaiheessa kuolemassa jo sukupuuttoon".
-lähde: Ess.fi
Raakakaakaota myydään Suomessa sekä kaakaonibseinä (kuvan hippuset) että kokonaisina kaakaopapuina. Molemmat ovat siis samaa tavaraa, nibsit ovat murskattuja papuja.
Kaikki kaupan suklaatuotteet tehdään juuri tällaisista pavuista, mutta pavut käyvät lävitse pitkän teollisen prosessin, ennen kuin ne päätyvät osaksi tavallista markettisuklaata, joka sisältää paitsi kaakaota, paljon sokeria ja yleensä myös maitoa. Raakakaakao on - päinvastoin kuin perus maitosuklaa - erinomaisen terveellistä. raakakaakao sisältää 367% enemmän antioksidantteja kuin kypsennetty kaakao ja yli 700% enemmän antioksidantteja kuin normaali tumma suklaa. Lisäksi pavussa on runsaast ihmiselle tärkeitä mineraaleja kuten magnesiumia, rautaa, kromia, mangaania, sinkkiä, kuparia, C-vitamiinia sekä proteiineja. Raakakaaota saa Suomesta sekä kuvan papuina että nibseinä, mutta myös jauheena ja kaakaorasvana. Tuotteita myyvät terveys- ja nettikaupat.
Inca-marjat ovat macan tavoin, kotoisin Perusta.
Inka-marjat sisältävät monia keholle tärkeitä ravintoaineita, esimerkiksi bioflovonoideja, joita joskus kutsutaan myös P-vitamiineiksi.
"Nämä 29 yhdistettä toimivat antioksidantteina, mutta omaavat myös monia uniikkeja ominaisuuksia. Ne auttavat kehoa pilkkomaan ja hyödyntämään C-vitamiinia sekä ehkäisevät virusten toimintaa kehossamme. Inka-marjat ehkäisevät myös tulehdusten syntymistä (tämä tosin antioksidanttien kautta). Sadat bioflavonoideja koskevat tutkimukset ovat todenneet antiviruksiset, anti-karsinogeeniset ja tulehdusta estävät vaikutukset. Inka-marjat sisältävät merkittäviä pitoisuuksia C-vitamiinia, beta-karoteenia ja ne peittoavat proteiinipitoisuudessaan (16%) jopa goji-marjat (13-14%)! Inka-marjoissa on lisäksi paljon pektiiniä, fosforia, A-, C-, B1-, B2-, B6-, ja B12-vitamiinia".
-lähde: Puhdistamo
Superruoka on laaja käsite
Steven Prattin kirja Super ruokaa luettelee superruoka-aineiksi seuraavat: pinaatti, kalkkuna (nahaton rintafilee), kaura, appelsiini, pavut, mustikat, parsakaali, lohi, kurpitsa, soija, saksanpähkinät, jogurtti, tee ja tomaatti. Kirja havainnollistaa hyvin sen, kuinka häilyvästi superfood-sanaa käytetään.
Pitääpä itse superruokana mitä tahansa, on erittäin tärkeää huomata ero tavanomaisen ja luomun/villin välillä: vapaana kasvanut merilohi ja kasvatettu kassilohi tai tavallinen, kemiallisilla torjunta-aineilla kyllästetty tomaatti versus luomutomaatti edustavat kemikaalikuormituksen osalta kahta ääripäätä. Luomutomaattia ehkä voisikin kutsua superfoodiksi, mutta kemiallisesti kasvatettu tehotomaatti on superruoan määritelmästä kaukana. Sama pätee muihinkin ruoka-aineisiin: luomu ja villi on aina ravintoainetäydempi vaihtoehto kuin tehotuotettu.
Superruoka-käsite saattaa ärsyttää niitä, jotka jo ovat perillä esimerkiksi marjojen terveysvaikutuksista. Totuus on kuitenkin se, että nykymaailmassa jopa marjat on brändättävä, jotta luonnosta vieraantuneet nykyihmiset saadaan takaisin perusasioiden äärelle. Siinä missä hektistä elämää suorittavat kaupunkilaiset yhä enemmän harrastavat joogaa ja vetäytyvät lomalle askeesiin, täytyy marjojen suosio saada palautumaan nykyisen markkinointikoneiston säännöillä: brändäämällä ne seksikkäiksi. Aivan kuten muussakin elintarvikemainonnassa, myydään terveellisiä superruokia eri kohderyhmille eri tavoin. Superfood-termi uppoaa tiettyyn kuluttajaryhmään ja sana mustikka toisiin. Itse kuulun mustikka-ryhmään.
Onneksi omat superruoat saa metsästä ilmaiseksi, sen kummempia brändejä ajattelematta. Ämpäri mukaan ja suunta kohti tuntematonta, siellä ne superruoat odottavat!
Katso kuvat
Taistelu pimeyttä vastaan
Kommentoi 8 Lue kommentitBlogini nimi Eko, reilu ja luomu ei ehkä kata tämänkertaista blogausaihettani, mutta en silti malta olla linkkaamatta Kuningaskuluttajaan tekemääni kirkasvalojuttuun. Vaikka teksti on parin vuoden takaa, ei jutun sisältö vanhene (valaisinten hintatiedot tosin saattavat olla vahnentuneita). Meillä täällä Suomessa on valitettavasti ihan yhtä pimeää vuodesta toiseen, ja ilmastonmuutoksen myötä etenkin etelä-Suomen syksyt ja talvet pimenevät kuulemma entisestään. Voiko tämän pimeämmäksi muka mennä?!
Kaamosmasennuksen torjumisessa on tietenkin erittäin tärkeä muistaa terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, sekä säännöllisen liikunnan harrastaminen, kirkasvalo yksin ei mieltä piristä. Kirkasvalosta voi silti olla apua kaamosmasennuksen torjunnassa - yhdessä ruoan ja liikunnan rinnalla. Ainakin minulle valo on korvaamaton apu syksyn ja talven sysimustina aamuhetkinä, jolloin tekisi mieli ennemminkin jäädä peiton alle nukkumaan, kuin raahautua töihin. En liene ainoa?
Onko sinulla kokemuksia kirkasvalolampun tehosta - tai tehottomuudesta? Laita kommenttisi juttuni perään!
Tamppooneja ja tahtotilaa
Kommentoi 6 Lue kommentit
Toimituksen naisia kiinnosti tietää, miten ja mistä aineista terveyssiteet valmistetaan, osa kun oli kuullut niiden aiheuttavat joillekin naisille pahoja allergisia reaktioita. Tajusin nopeasti, että arkemme on täynnä aineita, joista me emme tiedä mitään!
En todellakaan osannut arvata, että naisten limakalvot altistuvat kuukausittain muoveille ja formaldehydille, tai että osa naisista saa polviin saakka ulottuvia allergiareaktioita. Tiesitkö, että siteitä ja tamponeita valkaistaan vetyperoksidilla? Kummallisinta on, ettei näiden tuotteiden myyntipakkauksissa tarvitse mainita aineita, joista tuotteet on tehty.
Olemme tottuneet siihen, että ruokapakkauksista näkee rasvaprosentin ja lisäaineet, kosmetiikkatuotteissa on INCI-listat, tekstiileistä löytyvät valmistusmateriaali- ja pesutiedot jne. Terveyssiteet sen sijaan ovat joku kummallinen väliinputoaja, jonka koostumusta naisille ei muka tarvitse kertoa.
Käytin terveysside-casea tässä havainnollistavana esimerkkinä siitä, kuinka helppoa kuluttajaa on olla informoimatta, vain jättämällä olennainen tuotetieto pois. Tieto, jota kuluttaja ei osaa kaivata. Terveyssiteen kohdalla kuluttaja ei välttämättä ymmärrä, että tietoa tarvittaisiin, naiset ehkä ajattelevat: ”Tässä on varmaan vaan pumpulia kun tässä ei lue mitään, tää on varmaan niin luonnontuote, ettei tässä tarvii mainita raaka-aineita…” Näin ajattelisin itse – ellen tietäisi toisin.
On monia näkymättömiä asioita, joita kaupassa kannattaa huomioida. Kotimaisuus on tietenkin yksi asia. Minä suosin kotimaista luomua, joka on 100% kemikaalivapaata ja puhdasta ruokaa, jonka tuottaminen ja kuljettaminen on ekologista ja kestävää. Kuvitelma suomalaisen ruoan puhtaudesta on auttamattoman vanhentunut. Kuukausi takaperin kotimainen, maan johtaviin tomaatin tuottajiin kuuluva toimija jäi kiinni laittoman torjunta-aineen käytöstä. Juttu on menossa oikeuteen. Nämä tomaatit päätyivät kauppaan ja ihmisten suihin. Kyseessä olivat ihan tavalliset suomalaiset tomaatit, jotka helposti kuvitellaan jotenkin puhtaammiksi kuin vaikkapa espanjalaiset vastaavat. Suomalainen puhtaus on myytti.
Me emme elä jossain pohjoisessa lintukodossa: Suomi on EU-maa ja suomalainen ruoka on EU:ssa tuotettua ruokaa siinä missä saksalainen, ranskalainen, tanskalainen tai espanjalainenkin. Kotimaisen suosiminen kannattaa tietenkin työllistävyyden näkökulmasta aina – olen iso Suomi-fani – omat mielikuvat puhtaudesta kannattaa silti päivittää 2000-luvulle. Sana suomalainen ei tarkoita samaa kuin kemikaalivapaa, se ei tarkoita puhtaampaa kuin naapurimaan tuote tai sen terveellisempää kuin ulkomainen vastaava elintarvike. Sana luomu tarkoittaa niitä asioita, joiksi sana suomalainen usein mielletään. Kun siis suomalainen haluaa tukea kotimaista, ekologista ja kemikaalivapaata maataloutta, kannattaa kaupassa suunnata luomutuotteiden äärelle, jos niitä on tarjolla. Esimerkiksi luomuliha saattaa kuulua kaupan valikoimiin, vaikkei se olekaan esillä lihatiskissä, aina kannattaa kysyä.
Se, antaako kuluttaja arvoa luomutuotannolle, lapsityövoimavapaalle tekstiiliteollisuudelle, reilulle kahvin viljelylle tai kestäville tuotteille on jokaisen oma valinta. Toiselle merkkaa ei eläimillä testattu ja toiselle kotimaisuus. Kolmas valitsee reilun tuotteen ja neljäs haluaa vaan halvimman. Ekologiseen tai eettiseen ostopäätökseen voi pyrkiä kaikessa teipistä autoon, kunhan muistaa puntaroida vaihtoehtoja edes joskus. Kukaan ei voi pelastaa maapalloa yksin, mutta kaikki voivat tehdä jotakin. Hinnan ei tulisi enää olla ainoa kriteeri ostamiselle ja laatu, se on saanut uusia, näkymättömiä, ulottuvuuksia – eettiset ja ekologiset sellaiset.
Psst…
Katso Kuningaskuluttajan kiinnostava juttu Kackerlacka-liikkeestä
Juttu terveyssiteiden kemikaaleista KuningaskuluttajassaLue luonnonkosmetiikkasuosikeistani Metro-lehdessä
Tantasta trendikkääksi
Kommentoi 3 Lue kommentitKierrän paljon kirpputoreilla ja teen aika paljon löytöjäkin. Läheskään kaikkea ei tarvitse tuunata, mutta toisinaan tulee ostettua jotakin, joka vaatii "ihan vaan pientä fiksaamista". Vaikka lyhennän, kavennan ja fiksailen kirppislöytöjä ihan onnistuneesti (kiitos megatuunaaja-äitini), jää osa löydöistä lojumaan to do - kasaan, koskaan valmistumatta. Kun viime toukokuussa bongasin mustan Dixie Coat - merkkisen trenssini kirppiksen tangolta päätin heti, että tämän aarteen annan ammatti-ihmisen lyhennettäväksi.
Liimaa saumassa, huh! Tämä kyllä murtaa myytin siitä, että ennen olisi kaikki tehty paremmin kuin nykyään! Mutta puolustukseksi: takki on muutoin kyllä hyvää ja huolellista tekoa. Pidän erityisesti kevyistä olkatoppauksista ja metallilenkki-yksityiskohdista. Palaan yksityiskohtiin postauksen toisessa osassa, jossa takki valmistuu.
Ompelija Tiina Sydänvaara lupasi takin parissa viikossa ja arvioi lyhennyksen kustantavan noin 30 euroa. Katsopa kuvagalleriasta, kuinka paljon takin olemus tulee muuttumaan vaivaisella 15 sentin lyhennyksellä. Tantta-look muuttui hetkessä linjakkaaksi ja nuorekkaaksi. Odotan innolla lopputulosta, kuvassa takki on siis lyhennetty nuppineuloin.
Vanhoja vaatteita ja asusteita kannattaa ehdottomasti huollattaa ja korjauttaa. Se paitsi työllistää suutareita ja ompelijoita (joita ilman ihminen ei vaan tule toimeen: esimerkiksi uusiin kenkiin kannattaa laitattaa uudet korkolaput ennen ensimmäistäkään käyttökertaa), se säästää myös pitkässä juoksussa rahaa ja ympäristöä. Sen sijaan että ostaa joka syksy uuden takin ja heivaa vanhan, voi vanhaa takkia esimerkiksi juuri lyhentää tai tuunata muilla tavoilla. Ammattiopmelija osaa antaa hyviä vinkkejä vaatteiden uudelleenmuokkaamiseen.
Omassa tapauksessani kirppistakin korjauttaminen maksaa yhtä paljon kuin halpisketjusta ostettu takki uutena, mutta ainakin minulle on tärkeää, ettei joka toisella vastaantulijalla ole samaa rotsia ja tiedän, että 60-luvulla Suomessa tehty takki kestää kauemmin kuin halpisketjujen nykyiset tekeleet.
Lisäksi: takin yksityiskohdat tekevät siitä selvästi arvokkaamman ja laadukkaamman näköisen, juuri yksityiskohdat puuttuvat usein halvoista massatuotantovaatteista. Ja takin leikkaus, se on kauniimpi kuin yhdenkään halpaketjuretkun, väitän. Takkini on iätön ja klassinen, ja lyhennettynä silti moderni.
Palaan trenssiin parin viikon kuluttua, kunhan saan sen Tiinan käsittelystä takaisin itselleni. En malta odottaa!
Katso kuvat
Tekoeko ärsyttää!
Kommentoi 9 Lue kommentitUsein epäekologiset valinnat ja ostospäätökset tehdään vanhasta tottumuksesta välttämättä edes ymmärtämättä, että oma valinta voisi olla vihreämpi. Maailma kuitenkin muuttuu ja niin pitäisi tapahtua myös kulutustottumuksille ja elämäntavoille. Luksuksesta ja tyylistä ei silti tarvitse tinkiä!
Eettiset valinnat eivät välttämättä ole helppoja tehdä. Mistä tietää, mikä tuote on ekologinen ja mikä ei? Miten vaatteen valmistusmaan olosuhteista voi olla varma? Saako mitä tahansa tuotetta mainostaa sanalla luonnollinen?
Olen superärsyyntynyt näkemään kaupassa tuotteita, joilla ei ole mitään tekemistä ekologisuuden kanssa, mutta jota kuitenkin ratsastavat vihreällä imagolla. Aivan tavalliset tuotteet saadaan näyttämään ympäristöystävällisiltä kun ne pakataan pahviin tai rusehtavaan pakkaukseen tai kun kylkeen lätkäistään sanat luonnollinen, luonnollisempi vaihtoehto, eko tai vihreä. Niin tekoekoa! Tekoekoissa tuotteissa käytetään usein maanläheisiä fontteja ja mainoksissa puhutaan Itämerestä, eläimistä, lapsista ja luonnosta. On vaikea erottaa mikä on totta ja mikä ei. Juuri näissä asioissa autan sinua ja kerron niksit oikeasti eettisten ja ekologisten valintojen helpottamiseksi. Sinun täytyy vain muistaa lukea blogia ja jakaa myös omat vinkkisi keskustelualueelle!
Aikaisemmin ekoilua on pidetty hamppuhousuihin pukeutuvien rastapäiden touhuna, mutta ne ajat ovat takanapäin. Luomutuotteita saa jo jokaisesta ruokakaupasta, kestovaippabuumi kasvaa kasvamistaan, muovikassit ovat paheksuttavia eikä kukaan kehtaa enää ajaa citymaasturilla. Iso auto on yhtä junttia kuin paita Nykästyyliin farkkujen sisällä tai sukat sandaaleissa. Julkinen liikenne, työmatkapyöräily, kimppakyydit ja kävelypalaverit ovat monille ihan tavallista arkea. Joko sinä olet tehnyt voitavasi pienemmän ekologisen jalanjäljen jättämiseksi?
Tulen antamaan sinulle monia vinkkejä edellä mainittuihin liittyen ja ehkä sinäkin voit antaa omia vinkkejäsi minulle ja muille lukijoille?
Saatat olla Olotilassa parhaillaan ensimmäistä kertaa, ja haluankin vinkata sinulle viimekertaisesta jutustani, joka käsitteli luonnonmukaisia hoitoja tekeviä kosmetologeja. Luulin heitä olevan Suomessa vaan muutamia, mutta olin väärässä! Täältä löydät kokoamani listan paikoista, jotka käyttävät sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Huomaa kuitenkin, että lista täydentyy vielä.
Jos tiedät kosmetologin, jonka pitäisi olla kyseisellä listalla, ilmoitathan minulle osoitteeseen: noora.vanhanen(a)yle.fi. Listalle pääsevät kosmetologit ja hoitolat, jotka käyttävät sertifioitua luonnonkosmetiikkaa.
Terveydelle vaarallisia kemikaaleja löytyy kotinurkista
Kommentoi 7 Lue kommentitOma kiinnostukseni kosmetiikan, ruoan, tekstiilien ja ympäristön kemikaaleihin alkoi muutamia vuosia sitten työskennellessäni Kuningaskuluttajassa, kun jouduin selvittämään terveyssiteen anatomiaa (lue juttu täältä). Jo toimittajaurani ensimmäinen juttukeikka paljasti, että tuoteselosteissa ei välttämättä kerrota koko totuutta ja kuluttajien on lähes mahdotonta olla täysin selvillä siitä, mitä aineita tuotteet sisältävät.
Puutteellisten tuoteselosteiden lisäksi on olemassa toinenkin ongelma. Vaikka tuotteesta löytyisikin tuoteseloste, sitä voi olla vaikea ymmärtää. Heprealta kuulostavat koodit saattavat hämmentää ja pelottaa - joskus aivan turhaan - ja toisaalta, niiden suhteen ei osata olla tarpeeksi kriittisiäkään. Kaikki E-koodit eivät ole pahasta, mutta toisaalta on vaikean tuntuista selvittää, mitkä ovat. Eikö se olisi viranomaisten tehtävä?
Moni osaa jo syynätä elintarvikkeiden tuoteselosteita ja etenkin mainitsemiani E-koodeja. Kosmetiikan INCI-listojen tulkinta puolestaan saattaakin tuntua melkein mahdottomalta. Mistä voi tietää, mitä kannattaa välttää ja mitä ei? Ja miksi mitään kosmetiikan ainesosia ylipäänsä tulisi välttää? Eivätkö ne ole tutkitusti turvallisia, jos ne kerran ovat päätyneet kaupan hyllylle asti? Entäpä vaatteet ja kulutushyödykkeet, koskeeko epäselvä kemikaalivyyhti myös niitä? Vastaus: terveydelle vaarallisia kemikaaleja voi olla niin ruoassa kuin kosmetiikassa ja yhtä hyvin leluissa kuin tekstiileissäkin. Muistatko myrkkytuolitapaukset? Lue täältä.
Jokapäiväisessä käytössämme on noin 800 kemikaalia, jotka tiedetään syöpää aiheuttaviksi ja 27 aineen tiedetään kertyvän elimistöön pysyvästi. Ja tämä on tutkittua, totta, painettua sanaa, mustaa valkoisella jne. FAKTAA.
Joulukuussa 2006 hyväksyttiin onneksi EUn uusi kemikaalilaki nimeltä REACH. Ennen REACHin olemassaoloa tuottajien ei nimittäin tarvinnut testauttaa käyttämiään kemikaaleja, elleivät ne olleet aivan uusia, vastikään kehitettyjä kemikaaleja. Käytössämme oli ja on siis kymmeniätuhansia kemikaaleja, joita on käytetty jopa 20 vuotta ilman, että niiden vaikutuksia ihmiseen on tutkittu. Ei juuri tarvitse ihmetellä, miksi syövät ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.
Nämä perimää vahingoittavat, elimistöön (ja ympäristöön) kertyvät sekä syöpää aiheuttavat aineet ovat REACHistä huolimatta yhä markkinoilla, eikä niiden esiintyminen rajoitu kaupan tuotteisiin, vaarallisia kemikaaleja löytyy jopa kotinurkista, pölyhiukkasiin kertyneenä. Imurien pölypusseja tutkittaessa on havaittu, että tavallisten kotien (ei siis teollisuushallien jne.) pölypusseihin kertyy tavallisen arjen yhteydessä edellämainittuja aineita. Näissä kotinurkissa hyörivät niin kotieläimemme, pienet lapsemme kuin me itsekin. Kemikaalikeskustelun käyminen on erittäin tarpeellista ja kemikaalien aiheuttamat terveysvaarat ovat todellisia.
Et ehkä tiennyt, mutta sinulla on kuluttajana oikeus kysyä ja saada vastaus kysymykseen: sisältääkö ostamasi tuote aineita, jotka tiedetään terveydelle vaarallisiksi. Näitä aineita on siis noin 800, mutta viralliseen vaarallisten aineiden luetteloon niitä on otettu vasta 16 (listan kemikaalimäärä kasvaa vähitellen). 16 ainetta on silti alku! Ei tietenkään ole sanottu, että kaupan kassahenkilö osaa vastata kysymykseesi, mutta hänen velvollisuutensa on viedä kysymys esimiehelleen, joka puolestaan on velvollinen selvittämään asian sinulle. Näin on määrätty REACH-laissa. Vetoa siis EUn kemikaalilainsäädäntöön ja kuluttajan oikeuteesi vaatia tietoa lelujen, tekstiilien, kulutustavaroiden ja kosmetiikan kemikaaleista.
Kaikkien kemikaalien pelkääminen on tarpeetonta, mutta tiettyjen aineiden kohdalla kriittisyys todella on tarpeen. Näiden linkkien takaa löydät lisätietoa:
Terveys ja ekologisuus ovat eri asioita
Kommentoi 2 Lue kommentitOlen selittämättömien vatsaongelmieni takia joutunut viime vuosina tarkkailemaan syömisiäni keskivertosuomalaista enemmän. Olenkin vuosien mittaan ja erinäisten tutkimusten ja testien kautta päässyt jyvälle siitä, että vatsani turpoaa ja mouruaa huomattavasti vähemmän, kun vältän vehnää, hiivaa, lisättyä sokeria ja lehmänmaitoa. En koske nykyään juurikaan eineksiin ja suosin aina mahdollisimman tuoreita raaka-aineita.
Olen jo vuosia aloittanut aamuni tuunatulla kaurapuurolla ja nykyään tuunaaminen ylettyy myös mysli- ja hedelmäannoksiin saakka. Heitän sekä kaurapuuron että hedelmäannoksen sekaan goji-marjoja, kurpitsan- tai auringonkukansiemeniä, rusinoita, banaania, marjoja, hunajaa, viikunaa, taatelia - mitä milloinkin. Päästyäni terveellisen ja epäprosessoidun ruoan makuun olen kuitenkin alkanut tuskailla seuraavaa asiaa: terveellisyys ja ekologisuus ovat toistsaan riippumattomia eri asioita. Ekologinen voi yhtä hyvin olla terveellistä kuin epäterveellistäkin, eikä terveellisyys ole mittari sille, kuinka kaukana ja millä menetelmillä ruoka on tuotettu.
.jpg)
Kuva:Noora Shingler
Kuvan aamupala-annos sisältää muun muassa mansikkaa, banaania ja goji-marjoja. Hyvää ja terveellistä. Mutta gojit ovat kiinalaisia, banaani etelä-Amerikasta (onneksi edes Reilua) ja mansikat ovat ties mistä (pakastealtaan uumenista). Manteleidenkaan alkuperä ei ole tiedossa (luomuja ovat), onneksi hunaja on kotimaista.
Toki on olemassa ekologisia ja terveellisiä vaihtoehtoja, kuten jokatoinen aamu keittämäni kotimainen luomukaurapuuro ja erilaiset siemenet ja marjat, mutta hedelmien osalta suomalainen joutuu suurimman osan vuodesta turvautumaan tuontikamaan, ellei sitten mielummin ole ilman.
Puhun paljon vuodenaikaruokailun puolesta, mutta hedelmistä on silti vaikea luopua, niiden syömiseen kun on niin tottunut. Muistan lapsuudessani, kuinka mandariineja sai vain joulunaikaan ja kuinka mansikoilla herkuteltiin vain kesällä. Nyt kaikkea saa melkein vuoden ympäri ja se tuntuu ihan normaalilta.
Ruokakassin sisällön erilaisten eettisten ja terveydellisten arvojen täyttyminen vaatii todellista asiaan perehtymistä ja tutkimusta, jota harva meistä ehtii/jaksaa/osaa/haluaa/viitsii tehdä. Ja nekin meistä, jotka jaksavat vaivautua, haluavat kaiken tiedon puitteissakin syödä joskus banaania, appelsiinia ja mangoa, vaikka se onkin epäekologista. Kuinka syyllinen koenkaan olevani! Tärkeintä on tiedostaa ruokavalintojen vaikutus niin ympäristön kuin terveydenkin kannalta ja yrittää taiteilla siinä välissä. Itse esimerkiksi syön omatekoista mysliä (kotimaiset raaka-aineet) tai kotimaista kaurapuuroa lähes päivittäin, taaten näin oman kuidunsaantini ja tukien samalla kotimaista kaurantuotantoa. Onneksi kesä lähestyy ja kohta me suomalaisetkin saamme ekologisia ja terveellisiä herkkuja torikojujen täydeltä! Tuoreita mansikoita odotellessa...
Lue myös juttuni: Kemikaalivapaata kausiruokaa
Tuoreen määritteleminen ei ole ihan helppo juttu
Kommentoi 10 Lue kommentitLähetin maanantaina Atrian Fresh-tuoteperheen tuoteryhmäpäällikölle, Johanna Hyytiselle kysymyksiä liittyen Fresh-tuotesarjan tuoreusväitteisiin. Tässä vielä uudestaan puheluni Atriaan, vastaukset alla.
1. Miten määrittelette sanan tuore?
Atria: Tuore tarkoittaa vasta valmistettua ja vanhentumatonta, pakatun elintarvikkeen kohdalla tarkoittaa ruokaa, joka maistuu, tuoksuu ja näyttää samalta kuin valmistushetkellä. Kuluttajatutkimusten mukaan pakatun valmiin ruuan kohdalla (esim. valmismikroateria) tuoreus tarkoittaa mm. valmistuspäivän läheisyyttä, vähäistä suolan määrää, kasvisten aitoja värejä ja rapeutta, tuotteen ehjää rakennetta ja aitojen raaka-aineiden tuoksua.2. Onko 6 tai jopa 10 päivää muoveissa ollut elintarvike tuore?
Atria: 6-10 vrk säilyvä pakattu elintarvike on tuore, mikäli verrataan yleensä valmisruokahyllyn tarjontaan, eli esimerkiksi Atria Fresh kartonkipakkaukseen pakattu mikroateria säilyy 10 vrk, kun yleisesti pakattujen valmisruokamikroaterioiden säilyvyys on noin 20 vrk. Säilyvyydellä tarkoitetaan maksimisäilyvyyttä eli kaupan hyllyssä tuotteet ovat toki tätä tuoreempanakin tarjolla.3. Miten sitten tulisi kutsua torilla myytäviä vihanneksia tai liha- sekä kalatiskin antimia?
Atria: Torilla myytävät vihannekset ja liha- ja kalatiskin tuotteet ovat tuoreita pakkaamattomia elintarvikkeita.4. Atria Fresh-sarjan sandwicheissä on useampia E-koodeja. Tässä Atria Fresh Kana-Caesarsandwichin tuoteseloste:
Aineosat: tomaatti- ja tummavuokaleipä (vehnäjauho, kaurahiutale, tomaatti, pellavan-,auringonkukan- ja seesaminsiemen, paprika, kasviöljy, hiiva, mallasjauho,osittain kovetettu kasvirasva, suola, vehnälese, herne, gluteeni, emulgointiaineet ( E 471, E 472e, E 481), happamuudensäätöaineet (E 170,E 270, E 341), broilerinliha 16% (broilerin filee, maltodekstriini, mausteet (mm. korianteri, kurkuma, inkivääri), arominvahvenne E 621, aromit), vesi, kaaliraaste, rypsiöljy, parmesanjuusto, etikka, sokeri, sakeuttamisaineet (E 1442 E 1450), porkkana, kukkakaali, hillosipuli, sinappi, aromit (mm. anjovis), mausteet (mm. sipuli, valkosipuli,chili, cayenne), hiivauute, happamuudensäätöaineet E 330, suola, väriaine E 171, rasvajauhe, säilöntäaineet (E 202, E 211),
... Ja tässä selitys sille, mihin kaikkia säilöntäaineita ynnä muita tarvitaan:
Leipä:
• emulgointiaineet (lisäävät leivän sisuksen pehmeyttä ja parantavat säilymistä)
• E 471 Rasvahappojen mono- ja diglyseridit (Valmistetaan syötävistä rasvoista ja öljyistä tai glyserolista (E 422) ja rasvahapoista (E 570). Rasvat voivat olla eläinperäisiä.)
• E 472e Rasvahappojen mono- ja diglyseridien mono- ja diasetyyliviinihappoesterit (Valmistetaan rasvahappojen mono- ja diglyserideistä (E471) ja etikka-, maito-, sitruuna- ja viinihapoista (E 260, 270, 330 ja 334). Glyseridien valmistuksessa käytetty rasva voi olla eläinperäistä.)
• E 481 Natriumstearoyyli-2-laktylaatti (Valmistetaan kemiallisesti maitohaposta (E 270) ja steariinihaposta (E 570). Steariinihappo voi olla eläinperäistä.)
• happamuudensäätöaineet (säätelevät elintarvikkeen happamuutta tai emäksisyyttä eli pH:ta ja antavat sille makua. Parantaa leivän säilyvyyttä ja vähentää muiden lisäaineiden käyttötarvetta.)
• E 170 Kalsiumkarbonaatti (Esiintyy luonnossa kalkkikivessä ja liidussa. Käytetään myös paakkuuntumisenesto-, stabilointi- ja nostatusaineina)
• E 270 Maitohappo (Orgaaninen happo, jota muodostuu maitosokerista maitohappobakteerien vaikutuksesta. Happo on tavallinen luonnossa ja sitä muodostuu luontaisesti myös ihmisessä. Valmistetaan maitohappobakteerien avulla hiilihydraateista tai kemiallisesti. Käytetään myös happamuudensäätöaineena ja maun vuoksi. Maitohapon suolat ovat laktaatteja (E 325 - 327). Säilövä vaikutus perustuu lähinnä pH:n alenemiseen.)
• E 341 Monokalsiumfosfaatti, dikalsiumfosfaatti ja trikalsiumfosfaatti (Valmistetaan luonnossa esiintyvistä mineraaleista. Aineita esiintyy kehon normaalissa aineenvaihdunnassa ja kalsiumfosfaattia on mm. luustossa. Fosfaateilla on monia käyttötarkoituksia esimerkiksi happamuudensäätö- ja stabilointiaineina sekä sulatesuoloina, ne myös sitovat metalleja ja vahvistavat siten hapettumisenestoaineiden vaikutusta.)Broilerinliha:
• arominvahvenne ( vahvistavat broilerin omaa makua)
• E 621 Mononatriumglutamaatti (MSG) (Glutamiinihappo on luontaisesti eläimissä, kasveissa ja monissa elintarvikkeissa esiintyvä aminohappo. Valmistetaan yleensä mikrobiologisen käymisen avulla. Happoa ja sen suoloja käytetään arominvahventeina.)Täyte:
• sakeuttamisaineet (lisäävät elintarvikkeen jähmeyttä)
• E 1442 Hydroksipropyyliditärkkelysfosfaatti
• E 1450 Natriumoktenyylisukkinaattitärkkelys
• Muunnettuja tärkkelyksiä käytetään stabilointi- ja sakeuttamisaineina tavallisen tärkkelyksen asemesta, koska ne kestävät sekä kuumennusta että pakastusta paremmin. Muunnetutkin tärkkelykset hajoavat ja imeytyvät ruoansulatuksessa.
• happamuudensäätöaine (säätelevät elintarvikkeen happamuutta tai emäksisyyttä eli pH:ta ja antavat sille makua.)
• E 330 Sitruunahappo (Sitruunahappoa ja sen suoloja esiintyy luontaisesti monissa elintarvikkeissa, erityisesti sitrushedelmissä. Sitruunahappoa valmistetaan bioteknisesti esimerkiksi melassista tai glukoosista homesienten avulla. Sitruunahapon suoloihin kuuluu myös triammoniumsitraatti (E 380). Happamuudensäätöaineita, jotka vahvistavat hapettumisenestoaineiden vaikutusta sitomalla metalleja. Sitruunahapolla ja sen suoloilla on myös muita käyttötarkoituksia.)
• väriaine (muuttaa tuotteen väriä tai säilyttää sen omaa väriä)
• E 171 Titaanidioksidi (valkoinen)
• säilöntäaineet (hidastavat tai estävät pieneliöiden eli mikrobien (hiivat, homeet, bakteerit) kasvua ja pidentävät elintarvikkeen säilyvyyttä erityisesti sen jälkeen, kun pakkaus on avattu)
• E 202 Kaliumsorbaatti (Valmistetaan kemiallisesti. Sorbiinihappoa esiintyy luontaisesti pihlajanmarjoissa. Happo ja sen suolat ovat tehokkaita hiivoja, homeita ja eräitä bakteereja vastaan erityisesti happamissa ja lievästi happamissa elintarvikkeissa.)
• E 211 Natriumbentsoaatti (Valmistetaan usein kemiallisesti, mutta bentsoehappoa esiintyy luontaisesti marjoissa, erityisesti puolukoissa, karpaloissa ja lakoissa. Happo ja sen suolat ovat tehokkaita hiivoja, homeita ja eräitä bakteereja vastaan happamissa elintarvikkeissa. Natriumbentsoaattia käytetään yleisesti säilöntäaineena myös kotisäilönnässä.)Atria: Tehtäessä ruokaa kotona se yleensä syödään heti, mutta teollisten tuotteiden maun tulee säilyä viimeisen käyttöajankohtaan asti. Luonnonmausteet eivät yleensä säilytä makua kovin hyvin, joten maun voimistajia tarvitaan. Pyrimme niitä koko ajan kuitenkin välttämään.
5. Jos laitan ruoan lautaselle klo 12 ja tarjoilen sen sinulle 8 tunnin kuluttua tai seuraavana päivänä, onko ruoka mielestäsi tuoretta?
Atria: On, mikäli ruoka on samanlaista kuin klo 12 - eli riippuu siitä miten ruoka on säilytetty.Tuoreus todellakin on suhteellista. Sekä torien marjat ja vihannekset tai vastapaistettu, lämmin leipä että kauppojen muoveissa myytävät, E-koodeilla täytetyt sandwichit ovat kaikki "tuoreita".
Olkaahan valppaina!
Tuoreus on suhteellista
Kommentoi 8 Lue kommentitKuluttajaa johdetaan harhaan jatkuvasti. Joskus tuntuu, ikään kuin firmat suurennuslasilla etsisivät porsaanreikiä, joita käyttää mainonnassa hyväkseen. Etenkin elintarvikemainonta tulvii toinen toistaan kyseenalaisempia mainoslauseita.
Atrian uusi Fresh-tuotesarja on mielestäni erinomainen esimerkki mainonnasta, jossa liikutaan erittäin kyseenalaisilla vesillä. Ruokajätti on nimittäin löytänyt mainion markkinointikikan, sanan tuore. Tässä lainaus Atrian sivuilta:
" Atria Fresh -tuoremikroateriat säilyvät vain kymmenen vuorokautta tavanomaisen 20 vuorokauden asemesta. Salaatit säilyvät 6 ja sandwichit 10 vuorokauden ajan".
Onko kuusi päivää muoveissa maannut salaatti todella Fresh, niin kuin myyntipakkaus mainostaa? Mikä määrittelee tuoreen ruoan? Päätin soittaa Atrialle ja kysyä asiaa!
En saanut Atria Fresh-sarjan tuoteryhmäpäälliköltä, Johanna Hyytiseltä puhelimitse tuoreen määritelmää, mutta sähköposti on lähetetty ja vastauksia odotellaan. Palaan asiaan!
Uusi Musta
Kommentoi 1 Lue kommentitHei kaverit. Kuten olen kertonut, on tämä viimeinen blogitekstini YLE Olotilassa. Tässä koko syksyn jatkuneen suunnittelutyön tulos:
YLE JA TARINATALO VERKKOYHTEISTYÖHÖN
YLE ja tuotantoyhtiö Tarinatalo aloittavat yhteistyön verkkopalveluissa. Ensimmäinen yhteinen verkkotuotanto, Uusi Musta käynnistyy tammikuussa.
Palvelu perustuu suositun terveysväittämiä käsittelevän blogaajan Noora Shinglerin Kemikaalicocktail-blogin teemoihin.
Uusi Musta tarjoaa verkossa kiinnostavasti toimitettuja juttuja ja videoita, kokoaa yhteen blogeja ja tarjoaa kontaktipinnan kaikille, joilla on tarve muuttaa elämäntyyliään kestävämpään suuntaan. Uusi Musta kyseenalaistaa naisille suunnattuja terveysväittämiä,
kauneusihanteita ja tabuja ja paljastaa kaupallisuuden näiden taustalta. Uusi Musta aloittaa toimintansa netissä, mutta keväällä sisältöjä laajennetaan myös radioon 15-osaiseksi ohjelmasarjaksi. Käyttäjät osallistuvat voimakkaasti sivuston sisällöntuotantoon.Nooran tuottajaparina aloittaa digimediassa pitkän uran tehnyt Katja Lahti. Vastaavana tuottajana toimii Tarinatalon toimitusjohtaja Kari Tervo. YLEssä tilaajana toimii Jari Lahti ja Tarinatalon vastinparina Reetta Ranta.
Lisätiedot:
Jari Lahti, YLE, 0405444326
Kari Tervo, Tarinatalo Oy, 0500-456978
www.tarinatalo.fiKatsopa videoterveiseni Kemikaalicocktailista!
Minä sanon siis nyt Olotilalle heipat, nähdään ensi vuoden puolella Uusi Musta -sivuilla. Löydät sivulle joko Kemikaalicocktail-blogin tai YLEn etusivujen kautta. Tarkkaa julkaisupäivää en vielä kerro, mutta huomaatte kyllä kun alkaa tapahtua!
Hyvää joulunodotusta kaikille ja jännittävää vuotta 2010,
xoxo Noora
- ‹ edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- seuraava ›
kirjoittajasta
Toimittaja Noora Shingler seikkaili trendien näkymättömien arvojen maailmassa vuonna 2009. Blogi paljastaa helppoja vinkkejä eettisen, ekologisen, terveellisen ja tyylikkään elämän kulutusvalintoihin.
kommentoiduimmat