Runsaan puolen vuoden tauon jälkeen Yle Areenan kuukausiraportti tekee paluun. Viimeisin julkaistu raportti julkaistiin viime vuoden kesäkuussa, jonka jälkeen emme teknisten haasteiden ja ajanpuutteen vuoksi ole raportteja tuottaneet. Nyt ongelmat on selätetty ja tarkoitus on, että Areenan käyttölukuja julkaistaan vastedes kerran kuussa.

Toukokuun jälkeen Areenan tukemaan laitevalikoimaan on saatu Samsungin äly-tv-laitteet. Tämän ja muiden ns. big screen -laitteiden Areena-käyttö on tästä raportista eteenpäin mukana katsauksissa. Kovin suuresta käyttömäärästä ei vielä ole kysymys: stream-käynnistyksiä on noin miljoona kappaletta kuukaudessa.

Mobiilikäytössä näkyy selkeä muutos vuoden takaiseen tilanteeseen. Viime vuoden tammikuussa iPad-laitteilla tehtiin yli puolet kaikista Areenan mobiilikäynnistyksistä. Nyt määrä on kutistunut runsaaseen 40:een prosenttiin. Osuuttaan mobiilissa ovat kasvattaneet Android-laitteet ja erityisesti Android-tabletit. Windows-mobiililaitteetkin ovat kasvattaneet osuuttaan, sillä ne erottuvat jo omana siivunaan kuvaajassa: runsaat kaksi prosenttia Areenan mobiilikäynnistyksistä tehdään nyt Windowsia käyttävillä mobiililaitteilla. Mobiili-Areenan käyttö kokonaisuudessaan on kasvanut huimasti: vuodessa mobiililaitteilla tehtyjen videokäynnistysten määrä on hypännyt runsaasta kahdeksasta miljoonasta noin 18 miljoonaan käynnistykseen kuukaudessa.

Areenan kuukausiraportti 1/2015

Raportin lähdetiedot Google Drive -dokumenttina

Areenaan tulevat ohjelmat julkaistaan tv- ja radiojulkaisemisen järjestelmillä. Tv-ohjelmien sijoittelu ohjelmakaavioon, ohjelmien tietojen kuvailu ja ohjelmien julkaisu tehdään työkalulla, joka Ylen sisällä kulkee nimellä Plasma ja radiossa vastaavat toimet tehdään Radioman-työkalulla. Näistä järjestelmistä tulevat siis kaikki Areenan sisällöt, poislukien lyhyet ns. klipit eli esimerkiksi ohjelmien markkinoinnissa käytettävät videot ja uutisvideot, joita varten on oma työkalunsa. Julkaisutyön tekevät Ylen toimittajat ja tuottajat, jotka julkaisevat ohjelmat myös radioon ja televisioon.

Varsinaisesti ohjelmasisällöt ja -tiedot tallentuvat mediatietokantaan. Mediatietokannan tietojen mukaan määräytyvät esimerkiksi ohjelmien julkaisuajat ja ohjelmien poistuminen Areena-palvelusta. Julkaisu- ja poistumisajankohdat määritellään Plasmassa ja Radiomanissa ja nämä tiedot taas määräytyvät ohjelmien esitysoikeuksien mukaan.

Varsin usein verkkoesitysoikeudet on määritelty ohjelman broadcast-esitykseen linkittyviksi: ohjelmalla on esimerkiksi 30 päivän verkko-oikeudet alkaen ohjelman tv-esityksestä. Verkko-oikeuksien kesto riippuu kuitenkin kustakin ohjelmasta ja sen esittämistä koskevasta sopimuksesta.

Hajautettu jakelu

Kun ohjelma on julkaistu ja saatavilla mediatietokannassa, alkaa ohjelman matka kohti kuluttajaa. Ohjelmia voi selailla ja katsoa Areenan web-palvelussa sekä tietyille päätelaitteille tehdyillä sovelluksilla. Omat sovelluksensa on tällä hetkellä olemassa iOS-,  Android- ja Windows 8 -mobiililaitteille ja Samsungin älytelevisioille.

Areenan ohjelmia ei esitetä yhdeltä palvelimelta tai yhdestä pisteestä Pasilassa. Sisällön jakelu on hajautettu ja siitä huolehtii erityinen jakeluverkko, CDN (content delivery network). Yle ostaa jakeluverkkopalvelut Akamai-nimiseltä, maailmanlaajuisesti toimivalta yritykseltä. Akamai hoitaa myös monien muiden tunnettujen tahojen CDN-palveluja.

Kun käyttäjä siis alkaa Areenassa toistamaan mediaa (joko suoraa lähetystä tai tallennetta), toistopyyntö välittyy Areenan taustajärjestelmiin, joissa luodaan käyttäjän pyytämän median väliaikaisesti toimiva osoite. Osoite osoittaa Akamain ns. edge-palvelimille, joita Akamailla on ympäri maailman. Akamain edge-palvelimia on esimerkiksi Suomessa useissa paikoissa eri puolilla maata. Mikäli käyttäjän haluama media löytyy kyseisen edge-palvelimen välimuistista, media toistetaan sieltä. Muussa tapauksessa edge-palvelin hakee median Ylen origin-palvelimilta ja käynnistää streamauksen sitten.

Edge-palvelimet siis hoitavat varsinaisen streamauksen ja origin-palvelimet toimivat medioiden varastona edge-palvelimille. Akamai pyrkii löytämään käyttäjälle häntä lähinnä olevan palvelimen, jonka kuorma on sellainen, että sinne voi osoittaa uusia pyyntöjä.

Periaatteessa sama käytäntö toimii myös suorana lähetettävien ohjelmien suhteen. Vaikka ohjelmat eivät olekaan tallenteina palvelimilla, ne välittyvät silti edge-palvelinten kautta. Suora lähetys puskuroituu jonkin verran edge-palvelinten välimuisteihin, jotta lähetys ei pätkisi. Edge-palvelinten välimuistit (ja mahdolliset operaattorien välimuistit) aiheuttavat myös sen, että verkon kautta katsottuna suora lähetys on jonkin verran tv:n kautta katsottua lähetystä myöhässä.

Erilaisille yhteyksille erilaista laatua

Saatuaan toistopyynnön Akamain edge-palvelin alkaa streamata haluttua ohjelmaa käyttäjälle. Streamin laatu riippuu palvelimen ja käyttäjän välisen Internet-yhteyden laadusta ja käyttäjän laitteen ominaisuuksista. Parhaimmillaan ohjelma välitetään HD-tasoisena, mutta mikäli yhteyden laadussa tapahtuu vaihtelua (esimerkiksi samaa wlan-yhteyttä ryhtyy käyttämään muita laitteita tai käyttäjän operaattorin verkossa on runsaasti liikennettä), laskee stream-laatu tasolle, joka voidaan ongelmitta toimittaa käyttäjälle.

Toisin kuin esimerkiksi YouTube, joka tallentaa toistettavan videon käyttäjän koneelle, Areenan videot eivät tallennu koneelle, koska Ylen ja oikeuksien omistajien sopimukset mahdollistavat vain sisällön suoratoiston. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Areena vaatii tasalaatuista yhteyttä, jotta hyvälaatuisen videon esittäminen onnistuu. Yhteyden laatu on eri asia kuin operaattorin ilmoittama liittymän nopeus. Liittymän nopeus koskee nopeutta asiakkaan modeemista tai muusta päätelaitteesta operaattorin yhteyspisteeseen: siitä eteenpäin yhteyden nopeus ja esimerkiksi streamatun videon välittyminen on pitkälti kiinni operaattorin verkon toiminnasta.

Kapasiteettia riittää

Akamain edge-palvelinten kapasiteetti on varsin suuri. Esimerkiksi viime joulukuussa Akamain palvelimet eri puolella Suomea ja maailmaa välittävät asiakkaille noin 8,5 petatavua Ylen video- ja audiosisältöjä. Sinä aikana, kun Yle on käyttänyt Akamain palveluja, edge-palvelinten kapasiteetti ei ole loppunut kesken. Ruuhkatilanteet eivät siis ainakaan toistaiseksi ole johtuneet siitä, että Ylen tai Akamain järjestelmät eivät olisi kyenneet vastaamaan käyttäjien kysyntään.

Yleensä toisto-ongelmat johtuvat ongelmista Akamain palvelimen ja käyttäjän koneen välillä. Tähän ketjuun mahtuu monenlaisia verkkokomponentteja operaattorin palvelimista operaattorin sisäverkon kautta käyttäjän omaan verkkoon saakka. Toiston sujuvuuteen saattaa vaikuttaa myös se, miten operaattorin ja Akamain väliset yhteydet on järjestetty.

Kuva on huomattavan yksinkertaistettu kuva CDN:n ja operaattoriverkon toiminnasta. Käyttäjä saattaa katsoa tai kuunnella ohjelmaa mobiililaitteella matkapuhelinverkon kautta, jolloin operaattorin viimeinen piste on tukiasema; tämä ei kuitenkaan muuta yleisperiaatetta.

Ongelmia siis saattaa syntyä verkko-ongelmien vuoksi, mutta niitä saattaa syntyä Ylen puolellakin. Ohjelmien julkaistuminen on automaattinen prosessi, mutta syystä tai toisesta (esimerkiksi bugi mediatietokannassa) yksittäinen ohjelma tai joukko ohjelmia voi jäädä julkaistumatta. Tällöin vaaditaan käsityötä, jotta ohjelma saadaan palveluun. Myös tekstitykset tuottavat silloin tällöin ongelmia: tekstitykset on esimerkiksi voitu ajastaa väärin ja niiden korjaaminen on aikaa vievää työtä.

Joissakin tapauksissa toistettava media ei lähde käyntiin toistuvista yrityksistä huolimatta. Syynä saattaa olla jokin väliaikainen häiriö Akamain palvelussa tai yhteysongelma jossakin kohtaa välitysketjua. Yleensä selaimen välimuistin tyhjentäminen auttaa tähän. Mikäli ongelma tulee vastaan mobiilisovelluksessa tai äly-tv-laitteessa, saattaa sovelluksen lopettaminen ja uudelleenkäynnistys auttaa.

Yle Areenan uusimmassa iPad-sovelluksen päivityksessä on odotettu ominaisuus: sovelluksen avulla voi nyt katsoa Areenan videoita ja kuunnella Areenan radio-ohjelmia Chromecast-laitteen kautta. Mikäli sovellus ei päivity automaattisesti, on se saatavilla Applen sovelluskaupasta.

Mikäli Chromecast ei ole tuttu, kannattaa tutustua Googlen esittelysivuun aiheesta. Lyhyesti kuvattuna kyseessä on television HDMI-liitäntään liitettävä tikku, jonka avulla mobiililaitteella tai tietokoneella käytettävä videopalvelu näkyy myös tv:ssä. Chromecast muistuttaa esimerkiksi AppleTV:tä, jota Areenan iPad-sovellus on tukenut jo jonkin aikaa.

Areenan iPad-sovellukseen nyt rakennettu tuki mahdollistaa siis Areenan sisällön nauttimisen televisioruudulta. iPad-sovelluksessa tv- tai radio-ohjelma tai live-stream käynnistetään normaalisti. Kun ohjelma on käynnissä ja Chromecast on käyttövalmis, iPadin oikeaan alanurkkaan ilmestyy cast-symboli. Napauttamalla symbolia avautuu valintaruutu, jossa tarjotaan verkosta löytyviä Chromecast-laitteita. Valitse haluamasi laite ja ohjelma avautuu tv-ruudulle.

Tämän jälkeen Chromecast hoitaa ohjelman toistamisen tv-ruudulla ja voit halutessasi käyttää iPadia muihin toimiin. Kun haluat lopettaa ohjelman streamauksen, siirry iPadin Areena-sovellukseen ja katkaise Chromecast-yhteys.

Tässä vaiheessa Chromecast toimii siis Areenan uusimmassa iPad-sovelluksessa. Android-laitteille Chromecast-tuki tuodaan syksyn aikana, kun kokonaan uusittu Areenan Android-sovellus saadaan valmiiksi. Joistakin Android-laitteista voi tosin jo tällä hetkellä lähettää Areena-sovelluksen kuvaa televisioon ns. ruutupeilauksen avulla.

Tarkoituksena on tuoda Chromecast-tuki myös tietokoneissa käytettäville Chrome-selaimille jossain vaiheessa. Kerromme tästä ominaisuudesta sitten, kun se on lähempänä toteutusta.

Areenan uusi iPad sovellus on julkaistu! Applen sovelluskaupasta ladattava sovellus on ilmainen ja toimii kaikilla iPad-laitteilla, jotka käyttävät iOS 7 -käyttöjärjestelmää tai uudempaa versiota. Muilla iOS-laitteilla toimii edelleen vanha Areena-sovellus.

iPad-sovelluksen jälkeen luvassa on uusittu versio Android-laitteille tarkoitetusta Areena-sovelluksesta. Luvassa on myös uudistettu versio Areenan verkkopalvelusta. Näihin uudistuksiin palaamme syksyn aikana.

Nyt julkistettu iPad-sovellus on ensimmäinen versio ja sovelluksen kehittäminen jatkuu. Uusia ominaisuuksia on siis luvassa. Toiveita ja kritiikkiä voi lähettää sovelluksessa olevan palautetoiminnon kautta.

Alla lyhyt esittely sovelluksen ominaisuuksista.

Avausnäkymä

Sovelluksen ensimmäinen kokonaisuus on kokoelma toimituksen suosittelemia ohjelmia eli suositukset. Suosituksia voi selata liuttamalla suositusrullaa sivusuunnassa. Painamalla suositusrullassa olevaa ohjelmaa pääset suositellun ohjelman näkymään.

Suositusrullan alla on tv-näkymässä listattu Ylen tv-kanavat ja radionäkymässä radiokanavat ja niillä tällä hetkellä esitettävät ohjelmat sekä seuraavaksi esitettävä ohjelma. Klikkaamalla kanavapainiketta pääset seuraamaan kanavalla tällä hetkellä esitettävää ohjelmaa. Kanavan käynnistyessä ruudun alaosassa näkyy kanavalista, josta voit valita jonkin toisen kanavan. Näkymän yläosassa näkyy äänenvoimakkuuden säädin. Nämä elementit poistuvat kuvasta, kun täppäät ruutua kerran. Kun kosketat ruutua uudestaan, valintaelementit ilmestyvät ruutuun uudestaan.

Seuraavana näkymässä on ryhmä listoja, joihin on koottu Areenan tarjontaa. Kunkin listan sisältöä selataan suosittelunäkymän tavoin sivusuunnassa.

Ohjelmanäkymä

Koskettamalla ohjelmaa pääset yksittäisen ohjelman näkymään. Ohjelmanäkymästä voi käynnistää ohjelman painamalla kolmiokuvaketta. Kuten jo aiemmin, iPad-sovelluksen kuvanlaatu riippuu käytettävän verkkoyhteyden laadusta. Parhaimmillaan kuvanlaatu on 720p-tasoista, mutta verkkoyhteyden laadun vaihdellessa myös kuvanlaatu laskee tasolle, jolla videostreamia voidaan välittää. Ohjelmanäkymässä voit myös lukea ohjelman kuvauksen sekä nähdä, kuinka pitkä ohjelma on, milloin se on julkaistu sekä kuinka pitkään ohjelma on vielä katsottavissa tai kuunneltavissa Areenassa.

Ohjelmanäkymästä voit myös jakaa ohjelman sosiaalisen median palveluihin näkymän oikeassa yläkulmassa olevaa painiketta painamalla. Ohjelmanäkymä sulkeutuu painamalla Sulje-tekstiä. Näytä sarja -tekstiä painamalla siirryt sarjanäkymään.

Sarjanäkymä

Sarjanäkymä sisältää sarjan kaikki Areenassa katsottavat jaksot sekä sarjan lyhyen kuvauksen. Kutakin jaksoa pääsee katsomaan painamalla jakson kuvaa. Mikäli haluat jaksosivulle, paina kuvan alla olevaa i-symbolia.

Sarjasivulla voit katsoa myös sarjaan liittyviä klippejä, mikäli niitä on tarjolla. Takaisin sovelluksen päänäkymään pääset painamalla Sulje tekstiä vasemmassa ylälaidassa.

Valikkonäkymä

Päänäkymän vasemmassa yläkulmassa olevaa Valikko-symbolia painamalla pääset sovelluksen valikkoon. Valikon Suositukset-linkki johtaa sovelluksen päänäkymään.

Tv-opas- ja Radio-opas linkit vievät kanavittain ohjelmia listaavaan näkymään. Ohjelmaoppaasta pääset katselemaan ja kuuntelemaan ohjelmia, joiden vieressä on turkoosilla pohjalla oleva toistosymboli. Mikäli symboli on harmaa, on ohjelma tulossa Areenaan myöhemmin. Ohjelmaopasta voit selata eteen- ja taaksepäin liuttamalla yläreunan päivämääräpalkkia. Ohjelmaoppaasta löytyvät myös suurimpien kaupallisten kanavien ohjelmatiedot sekä linkit Katsomon ja Ruudun ohjelmiin. Näitä ohjelmia voi katsella, mikäli laitteelle on asennettu näiden palveluiden mobiilisovellukset. Yle ei vastaa näiden sovellusten toimivuudesta tai sisällöstä.

Valikon Katso tv:tä ja Kuuntele radiota -tekstistä pääset valitsemaan nyt käynnissä olevien Ylen kanavien tarjonnasta sinulle sopivaa ohjelmaa.

Seuraavana valikon listassa ovat erilaisten ohjelmatyyppien linkit. Esimerkiksi Sarjat ja elokuvat -näkymä listaa kaikki Areenassa tarjolla olevat sarjat ja elokuvat. Voit selata tarjontaa joko julkaisujärjestyksessä tai ohjelmien nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Lajityyppi-valinnan avulla voit tarkentaa selailua vain tiettyyn lajityyppiin, esimerkiksi kotimaisiin sarjoihin.

Haku

Kaikissa selailunäkymissä on myös oikeassa yläkulmassa hakulaatikko, josta voit hakea ohjelmia niiden nimellä. Ennustava haku alkaa listata ohjelmia jo muutaman kirjaimen kirjoituksen jälkeen. Hakutuloksessa on erotettu toisistaan tv- ja radio-ohjelmat. Haku kohdistuu tällä hetkellä ohjelmien nimiin: esimerkiksi ohjelmien kuvauksista ei vielä tällä hetkellä voi hakea. Hakua kuitenkin kehitetään jatkossa.

Käyttö ulkomailla

Sovelluksen käyttö onnistuu myös Suomen ulkopuolella: sovellus tunnistaa automaattisesti, missä sitä käytetään. Ulkomailla käytettäessä sovellus näyttää vain ne sisällöt, jotka ovat katsottavissa ulkomailla. Suorien lähetysten näkymässä ja ohjelmaoppaassa ulkomailla katsottavien ohjelmien yhteydessä näkyy turkoosilla pohjalla esitettävä kolmiosymboli.

Keitä tämän takana on?

Areena-sovelluksen on toteuttanut Yle Areenan kehitystiimi. Tiimin kuuluvat suunnittelija ja projektin tuoteomistajana toiminut Matti Kivinen, AD Egon Randlepp ja graafikko Milla Moisio sekä Ylen ulkopuolelta Saskenilta kehittäjä Simo-Pekka Aalto.

Mitä tämän takana on?

Uusi Areena-sovellus ja kaikki Areena-palvelut tästä eteenpäin käyttävät Ylen uusia ohjelmointirajapintoja, joita nörttikielellä kutsutaan lyhenteellä API. APIen etuna on se, että niiden avulla uusien palveluiden tekeminen on huomattavasti helpompaa kuin aiemmin. Mikäli tarvitaan Areena-sovellus vaikkapa uudelle älyrannekellolle, on sen toteuttaminen yhteisten rajapintojen avulla ketterämpää kuin rakentaa kerros kerrokselta vain älyrannekelloille tehty ratkaisu. API-rakennetta käyttää Areenan lisäksi mm. Yle Uutisten Uutisvahti-sovellus.

Käytännössä APIt välittävät tietoa Ylen lukuisista taustajärjestelmistä sovelluksiin ja muihin esityskerroksiin. Esimerkiksi televisio-ohjelmien kuvaustekstit siirtyvät Areena-sovellukseen tv:n Plasma-nimisestä tuotantojärjestelmästä Programs API -nimisen rajapinnan kautta.

Vaikka APIt helpottavatkin rakennustyötä, ei Ylellä jatkossakaan ole mahdollisuutta tukea kaikkia markkinoilla olevia laitteita. Tämän vuoksi pyrimme avaamaan rajapintoja ulkopuolisille toimijoille, jotta nämä voisivat kehittää ratkaisuja erilaisille laitteille ja alustoille. APIen avaamisesta kerrotaan tarkemmin Ylen Kehitys kehittyy -blogissa ja Ylen yhtiösivuilla aiheesta on kirjoittanut mm. Yle Internetin kehityspäällikkö Sami Kallinen.