Äkkinäinen saattaa ajatella, että jos puukko on lähellä sydäntä, niin silloin henkilö on joko kirurgin pöydällä tai keskellä katutappelua. Puukkoja valmistava jyväskyläläinen Laatupuukko laittaa kuitenkin moiset käsitykset romukoppaan. Laatupuukko on nimittäin terävästi mukana jääkiekkoseura JypHT:n tukemisessa ja mainostaa:

"Laatupuukko - lähellä keskisuomalaisen urheilun ystävän sydäntä"

Aristoteleen kantapää ilahtuu sydämen lähellä olevasta puukosta. Puukon täytyy todella olla laatutavaraa, sillä kyllä huonompi ja tylsempi puukko lipsahtaisi helposti suoraan sydämeen.

Maria Jotunin suuri nuoruudenrakkaus oli hänen koulutoverinsa Kuopiosta Joel Lehtonen.Kahden tulevan kirjailijan välille syntyi jonkinlainen romanssikin: ainakin Joel Lehtonen on kirjoittanut tunteiden myrskystä, vaikka mitään syvempää suhdetta ei tiettävästi myöhemminkään syntynyt.

Kirjailija Maria Jotuni oli vuodesta 1911 naimisissa tohtori Viljo Tarkiaisen kanssa, mutta yhteys suureen nuoruudenrakkauteen säilyi avioliiton jälkeenkin. Kuka hän oli, vastauksia voi soittaa klo 10 jälkeen numeroon 09-144800 puolen tunnin ajan. Nuoruudenrakkaus paljastetaan puhelinkontaktilähetyksessä , joka alkaa 17.30

Sydän hakkaa, ja veri kohisee suonissa. Koko tietoisuus keskittyy yhteen ainoaan asiaan maailmassa:siihen ihanaan olentoon, joka hurmaa pelkällä läsnäolollaan ja saa muut ihmiset tuntuman mitättömiltä. Kun hän on poissa, mielen valtaa outo tyhjyys ja kaipuu.Sanotaan, että se tapahtuu ihmiselle yhtä palavasti vain kerran.

Kyllä kansa muistaa -lähetys hurmioitui ensirakkauden muistoista ajalta, jolloin salarakkaat olivat niitä ainoita oikeita.

Lataa/kuuntele(mp3)

Niina Mäkeläinen:

Viime aikoina elämääni on järisyttänyt kaksi asiaa. Toinen niistä on teatteriesitys, toinen eräs tunnettu tulipalo.

Helsingin makasiinien palo ei ollut teatteria vaan totta, mutta joskus nämä asiat sekoittuvat. Kun tuli nuoli tiiliseinien kylkiä, olo oli epätodellinen. Seurasin liekkien kasvamista, sysimustan savunpaaden nousemista ja pikkiriikkisiltä näyttävien paloautojen saapumista aitiopaikalta. Kesäisen perjantai-illan kunniaksi olin parkkeerannut pussikaljalle Kiasman nurmikolle.

Näistä asemista seurasin tulipaloa täydellisen keskittyneenä, kuin jännittävää performanssia.

Kesän juhlien, lakkiaisten, kesähäiden ja niiden kuuluisien kaikenlaisten kissanristiäisten puheita kannattaa alkaa suunnitella jo ajoissa. Näin toukokuun loppupuolella on hyvä virittäytyä tulevaan puhetehtävään ja miettiä omia lähtökohtiaan haasteellisessa suorituksessa.

Hyvä puhe ei ole liian pitkä. Hyvä puhe herättää tunteita ja panee ajatukset liikkeelle. Joskus hyvä puhe on myös hauska. Hyvää puhetta kannattaa laatia hartaudella eikä ole noloa kääntyä ammattiauttajienkaan puoleen: kirjastoista löytyy paljon apua hyvää puhetta suunnittelevalle.

Vaikka retoriikka on yhtä vanha keksintö kuin helleeninen maailmankuva, tänäkin vuonna on ilmestynyt oppaita puheen laatijalle. Juhana Torkki esimerkiksi erittelee kirjassaan Puhevalta, että Ciceron neuvojen mukaan puhetta suunnitellessa kannattaa selkiyttää itselleen kolme asiaa: Mitä sanon? Missä järjestyksessä sanon? Millä tavalla sanon? Siitä se lähtee niin kuin ruoanlaittokin parhaimmillaan: selkeistä konstailemattomista perusasioista.

Maalla ryömivät maakravut ovat aina ihailleet meriä kyntäviä merikarhuja. Veneeseen tai laivaan nouseminen edellyttää kuitenkin niin suurta elämänmuutosta, että maakravut pyrkivät jäljittelemään merikarhuja muilla tavoilla. Toiset valitsevat itselleen raitapaidan. Toiset kasvattavat parran ja alkavat polttaa maissipiippua. Toiset taas alkavat käyttää purjehdustermejä arkisessa puheessaan.

Suurin osa suomalaisista on joskus yrittänyt antaa itsestään seitsemän meren sankarin vaikutelman käyttämällä ilmausta reivata kurssia. Niin kuin seuraavassa korkeimman hallinto-oikeuden tekstissä nimeltään Tuomioistuimen rooli hoitoonpääsykiistoissa:

Suuret ikäluokat ovat tottuneet kutsumaan nuorempiaan pullamössösukupolveksi, koska nuorison elämähän on pelkkää pullamössön mussuttamista päivästä toiseen. Termin ongelma on kuitenkin siinä, että monet 60- ja 70 -luvuilla syntyneet eivät edes tiedä mitä sana tarkoittaa, koska he eivät ole koskaan maistaneet aitoa pullamössöä. Terho Puustinen rientää Talouselämän Kirjat -palstalla hätiin. Keskustellessaan Esko Rantasen kanssa Osku Pajamäen Ahne sukupolvi -kirjasta hän toteaa, että 'Ahne sukupolvi' on kiltin puudelisukupolven yllättävä provokaatio.

Koska Aristoteleen kantapääkin tietää miten mukava ja kiltti hauveli puudeli on, se ilahtuu Puustisen uudesta pullamössösukupolven korvaavasta termistä ja käyttää mielellään puudelisukupolvi –termiä aina sopivan tilaisuuden tullen.

Suurin osa vastaajista tiesikin, että rauhantanssien villitys oli conga. Muutamat muistelivat, että congan tahtiin tapailtiin vanhan renkutuksen, Kerenskin, sanoja.

8. toukokuuta 1945 kansa tungeksi Helsingin rautatientorille rauhantansseihin. Mikä oli muotitanssi, joka oli suosiossa tuossa juhlassa?

Vastaus paljastetaan klo 17.30 alkavassa suorassa puhelinkontaktilähetyksessä. Oman ehdotuksensa voi jättää kommenttina tämän viestin perään tai lähettää sähköpostitse osoitteeseen kylla@yle.fi.