1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa eräs merkittävä seksuaaliradikaali ehdotti, että kaikilla pitäisi olla Veenuskirja. Millainen kirja se oli ja kuka oli tämän idean isä?

Vastauksen voi lähettää sähköpostilla kylla@yle.fi tai liittää tähän kirjoitukseen kommentoiden. Sukupuolivalistuskeskustelut ja oikea vastaus klo 17.30 alkavassa suorassa puhelinkontaktilähetyksessä.

Sukupuolivalistus rakentui pitkään satujen ja myyttien varaan. Eugen Malmsten muisteli radio-ohjelmassa vuonna -82 sotien välisen ajan tarinointia. "Hon reser till Tyskland" oli selitys, kun naiset katosivat synnyttämään. "Saksasta" sitten tuotiin vauva. Vuotta 1965 kutsuttiin suureksi seksuaalivuodeksi. Silloin radiossakin puhuttiin ehkäisystä ja abortista.

Miten teitä valistettiin sukupuoliasioissa? Miten tyttöjä opastettiin? Entä millaisia neuvoja pojat saivat?

Perjantaina 5.5. muisteltiin sukupuolivalistuksen historiaa Suomessa.

Lataa/kuuntele(mp3)

YLE Radio 1:ssä keskiviikkona 3.5. kello 17.30 ja torstaina 4.5. kello 14.03.

Iltapäivälehtien ulkomainokset eli lööpit, ovatko ne tärkeätä tiedonvälitystä vai toisarvoisten asioitten paisuttelua myynnin edistämiseksi? Napit vastakkain Iltalehden vastaava päätoimittaja Kari Kivelä ja Tampereen yliopiston tiedotusopin professori (ma) Erkki Karvonen.

Kari Kivelän mielestä lööpeissä haukkuu vallan vahtikoira, lööpit nostavat hänen mielestään esiin merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia yksittäistapausten kautta. Erkki Karvonen puolestaan sanoo, että lööpit ovat kuin kaiutinautoja, jotka huutavat pienistä asioista kovalla äänellä, eikä kukaan pääse melua pakoon. Erkki Karvonen haluaisi suojella lapsia lööpeiltä.

Erotuomari on Terttu Lensu.

Liisa Vihmanen:

Keneltäkään jää tuskin huomaamatta, että elämme J.V. Snellmanin juhlavuotta. Samaan aikaan on meneillään myös Mozartin, Shostakovitshin, eduskunnan, naisten äänioikeuden ja Sigmund Freudin syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. Ja listaa voisi jatkaa: On syntymäpäiviä, kuolinvuosia, merkkiteosten ilmestymisvuosia. Tärkeintä on, että vuodet ovat pyöreitä ja että tuotekehittely merkkivuoden ympärillä käynnistyy ajoissa.

Toimittajalle juhlavuosi merkitsee kämmenten hikoamista. On sanottava jotakin omaperäistä Snellmanista ja Freudista, jotakin sellaista jota kukaan muu ei ole tähän mennessä oivaltanut. Tietäen, että kaikki muutkin toimittajat miettivät samaan aikaan samaa kysymystä. Helpottaakseen toimittajien työtä kustantajat työntävät markkinoille kalliita juhlakirjoja juhlahenkilöistä, joita toimittajat sitten lukevat kaikki yhtä aikaa. Nokkelimmat tilaavat ulkomailta muutaman vieraskielisen kirjan ja saavat sieltä uutta multaa. Mutta juhlavuoden käsky kuuluu: Ole omaperäinen, tongi Snellmanin roskakori ja paljasta Freudin ennennäkemättömät unet.

Suomen Euroviisuedustajan, iskelmälaulaja Lordin Dannyakin alkuvoimaisempi habitus lienee saanut Me Naiset –lehden levyarvostelijan, verbaalivirtuoosi Jyrki Lehtolan hullaantumaan. Ainakin hän määrittelee Lordin edustaman uuden musiikkityylin fraasirikosdiplomin arvoisella kielikuvalla, kas näin:

"Ehkä tämä on aivan uusi tyylilaji: raskasta rockia, jota sekä tehdään ja kuunnellaan ironia syvällä poskessa."

Musiikin suhteen kaikkiruokainen Aristoteleen kantapää on tottunut kuuntelemaan kieli poskella tehtyä musiikkia. Toisia musiikintekijöitä taas nolottaa velloa pelkissä tunteissa joten, he tekevät tekeleensä käyttäen tehokeinona ironiaa, jottei heitä pidettäisi säälittävinä pateetikkoina. Mutta ironian pitäminen syvällä poskessa on Aristoteleelle aivan uusi tyylilajin tunnusmerkki. Fraasirikostuomioistuimemme onnitteleekin Me Naisia ja panee diplomin postiin. Ja tästä tuomiosta ei voi valittaa!

Amerikkalainen Howard Rheingold on kirjassaan They Have Word For It koonnut maailman kielistä sanoja ja käsitteitä, joita ei ole käännetty englanniksi. Aristoteleen kantapään on helppo yhtyä Rheingoldin ajatukseen, että tällaisten sanojen ja niiden kautta avautuvien näköalojen tutkiminen on paitsi hauskaa, myös avartaa maailmaamme ja auttaa ymmärtämään vieraita kulttuureja.

Näin kevään juhlan äärellä Aristoteleen kantapään sitaattivihjeosasto kääntääkin katseensa Afrikkaan, ihmisen ja monien ihmisten tapojen syntymäkohtuun.

Vaikka kaikilla afrikkalaisilla ei ole mahdollisuutta nauttia suomalaiseen tapaan keväästä, ylioppilaslakeista ja vappumarsseista, juhliminen ja arjesta irtautuminen on heillekin hyvin tuttua. Ilmeisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tanssimisella ja juhlimisella on syvemmät perinteet kuin muualla, koska bantun kielessä on oma sanansa sille ilmiölle, kun juhlissa on tanssittu jo vähän aikaa ja joku juhlijoista päättää alkaa esiintyä muille juhlijoille ja ravistelee tämän vuoksi vaatteet yltään. Tämähän on meille suomalaisillekin aivan tuttua, joten on aivan loistavaa, että ilmiölle on oma sana. Kyseinen bantun-kielinen sana on mbuki-mvuki.

Eläkkeellä oleva radio- ja televisiotoimittaja Markus Similä muistelee Itäväylän Unohtumattomia ihmisiä -palstallaan näyttelijä Tarmo Mannia seuraavasti: "Joka on saanut olla Tarmo Mannin kanssa samassa tilassa ei unohda sitä koskaan."

Myös monissa Mannin tokaisuissa on unohtumattomien sutkausten ainekset. Hän kutsui edemennyttä Kansallisteatterin pääjohtaja Arvi Kivimaata "kulttuurin läpipieraisemaksi" persoonaksi. Aristoteleen kantapään mielestä Mannin persoonallinen Kivimaan kuvailu, kulttuurin läpipieraisema persoona, ansaitsee Viikon sitaatin arvonimen.

Itsenäisyyden alkuaikoina työpaikoilla lakkoliikkeet velloivat ja työnantajat käyttivät sulkuja ja järeämpiäkin aseita työrauhan ylläpitämiseksi.

Viikon kysymys kuullaan perjantaina 28. päivä aamupäivällä 9.45 alkaen ja oikea vastaus annetaan suorassa puhelinkontaktilähetyksessä 17.30! Puhelinnumero on 09-144 800.

Suomessa työnantajat perustivat 1920 lakonmurtajajärjestön Vientirauhan. Tämä ns. Pihkalan kaarti värväsi työntekijöitä vientialoilla riehuvan lakkoliikehdinnän hillitsemiseksi. Vasta talvisodan kestäessä SAK ja STK löysivät neuvotteluyhteyden työehtosopimusten solmimiseksi. Maaliskuussa 1956 kolme viikkoa kestänyt yleislakko koetteli kuitenkin rajusti kansakunnan yhtenäisyyttä.

Kyllä kansa muistaa -lähetys etsi menneisyyden jälkiä työstä ja taistelusta vappuviikon perjantaina.

Lataa/kuuntele(mp3)

Italian hiljattaiset vaalit olivat tiukat. Berlusconin ja Prodin kampanjointia oli mukava seurata täällä Suomessa, meillä kun pääministerinä ei ole — ainakaan tällä hetkellä — henkilöä, jonka kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon mitä ilmeisimmin kumpuaa oman edun tavoittelusta.

Italian eloisa keskustelukulttuuri näkyi myös kampanjoinnissa. Suomalaistarkkailijan kulmakarva kohosi, kun lehti kertoi Berlusconin kutsuneen äänestäjiä sanalla, joka tarkoittaa ”kiveksiä”. Toinenkin kulmakarva nousi, kun Prodi kuvaili vastustajaansa Bernard Shaw´ta mukaillen: ”hän käyttää numeroita kuin juoppo lyhtypylvästä: ei valaistuakseen vaan pysyäkseen pystyssä”.