Vetävä kieli on urheilujournalismissakin arvossa pidetty asia. Vauhdikkaat ilmaukset ja elävä kieli ovat toimittajan suosimia keinoja, kun urheilumaailman ripeitä toimintatilanteita koetetaan välittää uutisvälineen seuraajalle.

Samalla tavalla kuin Kalle Palander tuiskaisee ajoittain rinteen penkkaan, urheilutoimittajakin voi tehdä arviointivirheen kesken suorituksen ja lipsauttaa niin sanotusti sektorin ulkopuolelle. Näin kävi Ilta-Sanomien toimittajalle, joka taannoin raportoi Joonas Kolkan pelimenestystä Hollannissa. Kolkan joukkue ADO Den Haagin piti hävitä menestyksekkäälle Feyenoordin joukkueelle, mutta yllättäen voittikin ottelun Kolkan kahden maalin avulla. Tästä innostuneena toimittaja innostuu mukailemaan vanhaa testamenttia:

Kirjoittanut: Tarleena Sammalkorpi

Mitä Bob Dylan oikein sähköttää minulle? Mitä mies oikein morsettaa?

Hän tulee vastaan joka kulmassa ja vielä kotonakin.

Se alkoi Joulupäivänä. Jätin iltamyöhäiselle siivouksen joka oli tarpeen kun Tapaninpäivänä oli tulossa matkustavaisia vieraita. Toki piti raivata heidän soppensa kuntoon. Aloitin myöhään. Liian myöhään.

Avasin nimittäin taustamusiikiksi television josta piti lähetettämän ensimmäinen jakso Martin Scorsesen Dylandokkaria. Hyvin myöhään. Ajattelin että se voi soitella siinä jotain Tambourine Mania rivakan ruumiillisen työn tahdittajana. Siis yön myöhäisinä hetkinä.

Koska vanhemmat tietävät miten hankala mukuloita on saada syömään terveellisemmin kuin heidän vanhempansa, Sodankylän sydänyhdistys ojentaa auttavan kätensä ja jakaa päiväkodeille ja neuvolaan sydänterveydestä kertovaa materiaalia. Sodankyläläinen Sompio –lehti otsikoi sydänterveellisen viestin seuraavasti:

”Älä kasvata mukuloistasi sohvaperunoita!”

Koska Aristoteleen kantapääkin tietää miten vaikea mukuloita on ylipäätään kasvattaa saati saada syömään terveellisesti, se palkitsee Älä kasvata mukuloistasi sohvaperunoita! –otsikon Viikon sitaattina.

Perjantain Kyllä kansa muistaa-lähetys luotaa suomalaista muuttoliikettä. Aamupäivällä esitettyyn kysymykseen,voi vastata tunnin ajan klo 10-11 numeroon 09-144800.Oikea vastaus paljastuu alkuillasta puhelinkontaktilähetyksessä klo 17.30 alkaen!

Suomalaiset ovat olleet kautta aikojen innokkaita muuttajia. Pohjois-Amerikkaan suuntautui voimakkain siirtolaisuus 1900-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Railakas maastamuutto Ruotsiin 1960-luvulla synnytti pohjoiselle Itämerelle jopa ainutkertaisen risteilylaivaston maailmassa.

Maassamuutto taas Suomenmaassa on jo vuosikymmenien ajan suuntautunut syrjäseuduilta taajamiin. Työ ja rakkaus ovat suomalaista liikuttaneet. Niinpä perjantain Kyllä kansa muistaa-lähetys lähtee kuulijoiden kanssa unohtumattomille muuttomatkoille!

Aristoteleen kantapään sitaattivihjeitä tutkiva toimitus on saanut postia! Herra Anttonen kirjoittaa seuraavasti:

”Kunnioitettavaa iltapäivää toimittajalle. Suuren osan elämässäni on saanut hiljattain journalistipalkinnon saaneen ajattelija Pekka Seppäsen viisaus, joka ensimmäisen kerran esiintyi hänen käsikirjoittamassaan Me Muut-sarjakuvassa.

Viisaus kuuluu seuraavasti:
"Vain puudutuspiikki sattui — jos ei olisi puudutettu, ei olisi sattunut sekään."

Tämä lääketieteen maailmasta kumpuava sanonta on löytänyt tiensä
lähes päivittäiseen käyttööni. Se nimittäin voidaan irrottaa alkuperäisestä kontekstistaan, ja sillä voidaan ilmentää kaikenlaisia arjen tuoksinassa tapahtuvia elämän epäloogisuuksia. Näitä tilanteita arkielämä on täynnä, joka lisää sanonnan käyttömahdollisuuksia ja -ikää.”

Fraasirikollisuutta on monta lajia. Toiset fraasirikokset syntyvät kiireessä, kun ei ole aikaa ajatella. Toiset fraasirikokset syntyvät tietämättömyyden vallassa, kun fraasin käyttöön tarvittavista taustatiedoista ei ole huolehdittu ennen fraasin käyttöä.

Mutta tietenkin keskuudessamme esiintyy myös tietoista fraasirikollisuutta. Tahallisen fraasirikollisen motiivit ovat monenlaisia. Hassuttelunhalu, irvailuinnokkuus ja oman älykkyyden esilletuomisen halu ovat tyypillisiä fraasirikollisuuden kasvualustoja.

Oma lukunsa on kirjallisena tehokeinona käytetyt fraasirikokset, jotka on viritetty tekstiin pysäyttämään lukija tai kuulija. Tällaisen kekseliään fraasirikoksen saivat eteensä äskettäin Raahessa ilmestyvän paikallislehti Raahen Seudun lukijakunta, kun lehden nuori pakinoija kirjoitti otsikolla Kiehtova ja karmiva Kiinanmaa, miten Kiinan punaisen lohikäärmeen puuhkutus on Pohjanmaalta katseltuna ollut varsin tulenkatkuista. ”Yksi jos toinenkin palkka on siirtynyt aasialaisten ansaittavaksi, tällaisesta Jaakobin postistahan saimme vihiä myös uuden vuoden alla.”

Lähetetty Radio 1:ssä 5.4.2006.)

Paranisiko korkeimman opetuksen ja tutkimuksen taso Suomessa, jos korkeakouluja niputettaisiin yhteen ja joitakin yliopistoja lopetettaisiin tykkänään?

Johtaja Pekka Pokela Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta sanoo, että yliopistot eivät ole Suomessa riittävästi erikoistuneet elinkeinoelämää hyödyttäville aloille. "Korkeakouluverkostoa tiivistämällä nostetaan opetuksen ja tutkimuksen laatua", väittää Pekka Pokela.

Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula uskoo, että suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot ovat jo nyt tasoltaan maailman huippua. "Elinkeinoelämän edustajien sekaantuminen yliopistojen kehittämiseen on vaarallista. Yliopistoissa on huolehdittava siitä, että kehitystä tapahtuu kaikilla yhteiskunnan alueilla", sanoo Esko Riepula.

Napit vastakkain -väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.

Kirjoittanut: Riikka Lampinen

Vein sanomalehtiä taloyhtiön paperinkeräysastiaan ja huomasin, että joku oli viskannut sinne vinon pinon vanhoja kirjoja. Ongin parempaan talteen mm. 1940-luvun taskupainokset Herttuatar Huimapää, Drama i Hollywood ja Filmisankarit silmukassa.

Kun muutamaa kuukautta myöhemmin makasin flunssassa, tulin hamunneeksi hyllystä teoksen Drama i Hollywood. Ajattelin näet yhdistää huvin ja hyödyn eli verestää ruotsiani uppoutumalla tähän vauhdikkaanoloiseen salapoliisiromaaniin.

Mutta kirjan välistä tipahtikin kaksi koneella kirjoitettua arkkia. Haa, rakkauskirje?! Mutta ei - vuonna 1956 päivätyn kirjeen otsikko kuului rehdin asiallisesti: "Arvoisa opettajani, rehtori herra X". Kirjeluonnoksen oli laatinut nuorukainen, jota kutsun tässä vaikkapa nimellä Jyrki. Hän aloitti kirjeensä jotakuinkin näin:

Ennen olut maksoi ihmisten mielestä Suomessa liikaa ja sitä haettiin kärrylasteittain Virosta. Nyt olutta ja varsinkin kahdentoista kappaleen olutpakkauksia eli mäyräkoiria saa hallituksen mielestä Suomesta liian halvalla. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä on herännyt taistelemaan ihmisten oluthimoa vastaan ja ehdottanut paljousalennusten poistamista.

Talouselämän Mikko Laitila tietää, että mäyräkoira voi olla vaikea luonne koulutettavaksi ja otsikoi: "Mäyräkoira ei tottele Hyssälää. Olutpakkaukset pitävät puolensa."