Tähän aikaan vuodesta morsiamet kaasoineen laukkaavat etsimässä jotakin valkoista. On paljon tehtävää; kutsut on painatettava ja hääjuhlan ohjelma suunniteltava.

Iloista odotuksen tunnelmaa häiritsee toteamus: puolet avioliitoista päättyy eroon. Entäs jos mekin eroamme, miettii morsmaikku huntua sovittaessaan.

"Mistä tämä kupla on syntynyt? Ja mikä on se lumo, joka saa suomalaiset uskomaan tähän väittämään", kysyy Kirkkohallituksen perheasiain toimiston johtaja Martti Esko. "Eniten eronneita on vuonna 1975 avioituneiden vuosikerrassa. Heistäkin 2/3 on edelleen naimisissa!"

Martti Esko puhkaisee kuplan torstaina 19.3. klo 12.15.
Toimittajana Eve Mantu.

Johtajia aina haukutaan, se kuuluu työntekijöiden peruskäyttäytymiseen. Mutta onko siihen aihetta? Viime aikoina on kuultu useampi kannanotto kehnosta johtamisesta. Taantuman aikana johtamistaidot luonnollisesti korostuvat. Hyvä johtaja saatta pystyä luovimaan huonoistakin ajoista huonoa paremmin. Silläkin on iso merkitys miten ihminen irtisanotaan, jos sellaiseen tilanteeseen joudutaan.

Hyvien johtajien esimerkkeinä nostetaan esiin vaikkapa Yhdysvaltain tuore presidentti, joka loistavana esiintyjänä valloitti äänestäjät puolelleen. Täällä kotimaassa uudenlaista esiintymistä kokeili Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kuuluisalla "fantastista" puheellaan. Onko johtaminen loppujen lopuksi vain karismaattista tyhjän puhumista? Vai mikä meidät saa pitämään toisia parempina johtajina kuin toisia? Napoleonkin voitti monta taistelua mutta hävisi sodan.

Johtamisesta ja johtajuudesta on keskustelemassa kolme kovaa asiantuntijaa:
kehittämispäällikkö Veijo Nivala Johtamistaidon opistosta, professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja toimitusjohtaja, konsultti ja kouluttaja Riitta Hyppänen.

(YLE Radio 1 torstaina 19.3.2009 klo 9.05 - 10.00)

Lauantaina 21.3.2009 klo 12.15 - 13.57
Vieraana Aarno "Loka" Laitinen.

Jälleen on lauantaina tulossa Tulta munille! - suoraa puhetta feminismistä. Satakaksiminuuttinen suora lähetys Pasilasta alkaa klo 12.15. Moilanen, studioisäntä Jussi ja tuottaja Kurviska toivottavat kuuntelijat tervetulleiksi soittamaan numeroon (09)144 800 tai kommentoimaan täällä netissä. Lauantain 21.3. ajankohtainen vieras on kolumnisti Aarno "Loka" Laitinen - ja puheenaiheena mies.

Voiko tavallinen suomalainen ostoksillaan vaikuttaa laman selätykseen? Onko yritysten Älä ruoki lamaa -kampanjassa järkeä?

Napit vastakkain laman torjunnan keinoista väittelemässä Älä ruoki lamaa -kampanjan nokkamies, mainostoimisto Bob Helsingin hallituksen puheenjohtaja Jukka Kurttila ja kansainvälisen politiikan opiskelija, Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen Joonas Lepistö.

Väittelyn erotuomari on Terttu Lensu.

(YLE Radio 1:ssä keskiviikkona 18.3.2009 klo 17.20 - 17.50 ja torstaina 19.3. klo 11.00 - 11.30)

Pakina: Annukka Hirvasvuopio-Laiti

Kun kevät täällä Saamenmaassa etenee ja pääsiäinen lähestyy, alkavat monella saamelaisartistilla myös keikkavalmistelut. Etenkin Norjan puolella pääsiäinen on suuri juhla ja esimerkiksi koulujen pääsiäisloma kestää siellä koko viikon. Pohjois-Norjan saamelaisalueella pääsiäinen on saamelaisartistien kiireisintä aikaa. Koutokeinossa järjestetään vuosittain Sámi Beassášfestivála, pääsiäisfestivaali, jonka monipäiväisessä ohjelmassa on muun tarjonnan ohella myös runsaasti saamelaismusiikin konsertteja. Pääsiäisfestivaalin yhteydessä järjestetään myös yksi vuoden merkkitapahtumista, Sámi Grand Prix -laulukilpailu, johon osallistuu saamelaisia artisteja neljästä eri maasta: Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä. Laulukilpailussa on kaksi eri sarjaa; toinen säestyksettömälle perinnemusiikille, toinen muulle musiikille.

Tämän päivän modernista saamelaisesta musiikista löytyy tyylilajia jokaiseen makuun. On rokkia, poppia, discoa, etnoa, heviä, tanssimusiikkia, teknoa, lastenlauluja, hengellistä musiikkia ja räppiä. 60-luvun käännösiskelmistä alkaen uusi saamenkielinen musiikki on seurannut ajan trendejä siinä missä muidenkin kulttuurien musiikkityylit. Saamelaismusiikin festivaaleja järjestetään Norjassa ja Ruotsissa lukuisia, Suomen puolellakin saamelaismusiikkia kuulee eri tapahtumissa ympäri maata, pohjoisessa muun muassa Hetan Marianpäivillä sekä Inarissa Ijahis Idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtumassa.. Sámi Idols -kilpailijat (kyllä, myös saamelaisilla on omat Idolsinsa) kisaavat Grand Prix -kilpailun tavoin perinnemusiikin ja modernin musiikin sarjoissa.

Mielestäni on erittäin hyvä asia, että näissä kilpailuissa säestyksetön perinnemusiikki on saanut oman sarjansa. Näin kunnioitetaan perinnemusiikin erityislaatuisuutta ja uskon, että siten halutaan myös korostaa perinnemusiikin tärkeyttä saamelaiskulttuurissa. On vanha totuus, että hyvä laulaja ei välttämättä osaa joikata, eikä puolestaan taitava joikaaja ole useinkaan kuuluisa kauniista lauluäänestään. Laulaminen ja joikaaminen ovat jo äänenkäytön puolesta kaksi aivan eri asiaa. Lisäksi kaikkiin saamelaisiin perinnemusiikin lajeihin pätee sama sääntö; ne eivät ole ainoastaan vokaalimusiikkia, vaan pitävät sisällään runsaasti kulttuurillisia koodeja, ovat hyvin tärkeä osa saamelaiskulttuuria ja yksi sen tärkeimpiä tunnuksia ja ilmenemismuotoja. Suomen puolen kolmella saamelaisheimolla on jokaisella oma perinnemusiikkityylinsä. Pohjoissaamelaisen joiun eli luohti:n lisäksi inarinsaamelaisilla on livđe ja kolttasaamelaisilla leudd´ .

Kevät Saamenmaassa tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tutustua monipuolisesti saamelaiskulttuuriin musiikkitarjonnan lisäksi. Kevät on poroajokilpailujen, suopunginheittokilpailujen ja muiden perinnetapahtumien aikaa. Useimmissa tapahtumissa on myös konsertteja. Saamelaisartistien sesonkiaikana on aika ottaa esiin saamenpuvut, huivisilkit, nutukkaat ja peskit, pukeutua parhaimpiinsa ja suunnata kohti pääsiäisfestivaalia. Sámi Grand Prix -kilpailussa jos missä pitää näyttäytyä! Yhteinen kieli, kulttuuri ja musiikkiperinne yhdistävät neljän maan saamelaisia. Pääsiäisjuhlien värikylläisessä saamenpukujen meressä oktavuohta, yhteenkuuluvaisuuden tunne, korostuu, tuntuu läheiseltä ja omalta. Mii leat. Me olemme.

Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Utsjoki
FM, muusikko

Jos kiihkottomasti ja tosiasioita vertaillen asiaa tarkastellaan, on nainen miestä parempi, toteaa Kirsi Virtanen.

Vaikka mies on historiassa ollut hallitseva sukupuoli, näin ei ole enää kauaa. Miksi?

No siksi, että nainen on empaattisempi, parempi liikenteessä, hoitaa kodin, pukeutuu huolitellusti.

Siksi, että naiset valtaavat korkeakoulut ja ovat tulevaisuuden suhteen luottavaisempia kuin miehet.

Jo koulussa pojat ovat jäämässä tyttöjen jalkoihin. Isät räpläävät aina jotain releitä, pojat tekevät tätä perässä. Paitsi että pian he tähyilevät tyttöjä, eivätkä harrasta mitään kehittävää.

Vaikka naisten aivot ovat miesten aivoja pienemmät, naisten voittokulun taustalla on geneettisiä tosiasioita.

Naisten aivoissa on paljon miesten aivoja tiuhemmassa neuroneja. Jos miesten aivot ovat kuin Pohjois-Korea pimennyksen aikaan, ovat naisten aivot kuin suurkaupungin valot.

(YLE Radio 1 keskiviikkona 18.3.2009 klo 9.05 - 10.00. Ohjelma on uusinta lokakuulta 2008.)

Keskiviikkona 18.3. klo 13.25. ja uusintana 19.3. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa sivun oikealta palstalta.

Sergei Rahmaninov oli armoitettu melodikko. Niin tässäkin venäläisessä romanssissa juuri melodia lumoaa kuulijan. Kun sen on kerran kuullut sitä ei voi unohtaa. Rahaminnovin tyyliin kuuluu keskittää tunteet sävellyksen huippukohtaan ja niin tapahtuu tämänkin laulun orgastisessa huipennuksessa.

Aleksandr Pushkin on käyttänyt runossaan gruusialaisia vaikutteita ja runosta on tullut niin suosittu, että sen ovat useat säveltäjät ottaneet ohjelmistoonsa. Tästä runon eksoottisesta taustasta tulevat Rahmaninovin orientalistiset aiheet, jotka hän liittää venäläisen melankolian henkevään ilmaisuun.

Asiantuntijoina laulaja-näyttelijä Johanna Bister ja pianotaiteilija Eero Manninen.

Sirkka-Liisa Anttila, Tuija Brax, Tanja Cronberg, Anne Holmlund, Liisa Hyssälä, Mari Kiviniemi, Paula Lehtomäki, Suvi Lindén, Astrid Thors, Paula Risikko, Anu Vehviläinen, Henna Virkkunen.

Suomen hallituksen 20 ministeristä 12 on naisia. Naisilla on 57,9 prosenttia hallituspaikoista, eli enemmän kuin missään muualla maailmassa. Myöskään Suomen itsenäisyyden aikana hallitus ei ole milloinkaan ollut näin naisvaltainen kuin nyt.

Ja miten tämä näkyy hallituksen politiikassa?

Vastaus: ei mitenkään.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan:

”Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasa-arvoa määrätietoisesti kaikessa
päätöksenteossa. Miehillä ja naisilla on oltava yhtäläiset edellytykset kaikilla
elämänalueilla.”

Käytännön politiikassaan hallitus on kuitenkin unohtanut tasa-arvon. Toistaiseksi hallitus on kunnostautunut lähinnä nuorten naisten ajamisessa kotiin työelämästä. Hallitus on korottanut päivähoitomaksuja, mikä on tehnyt useissa etenkin monilapsisissa perheissä päivähoidosta jo liian kalliin vaihtoehdon. Lisäksi hallitus ei edelleenkään puolla sitä, että osa vanhempainvapaasta korvamerkittäisiin vain isän käytettäväksi. Nykytilanne, jossa naiset pitävät ylivoimaisesti suurimman osan perhevapaista, saa hallituksen puolesta siis jatkua. Näin siitä huolimatta, että perhevapaiden epätasainen jakaantuminen naisille ja miehille aiheuttaa naisten syrjintää työelämässä sekä vaikeuttaa vakavasti naisvaltaisten alojen kannattavuutta.

Nuorten naisten suurin ongelma tässä maassa on pätkätyöläisyys ja masennus. Mitä hallitus on tehnyt näiden ongelmien poistamiseksi? Ei mitään. Keski-ikäisten naisten ongelma on, että he eivät etene työelämässä, ja heillä on liian pienet palkat suhteessa työn vaatimaan koulutukseen ja rasittavuuteen. Naiset ovat myös juuri niitä, joiden kontolle omien sairaiden vanhempien hoito romahtaa – samaan aikaan kun hallitus puhuu valtiosta ”mahdollistajana” ja vapaaehtoistyön lisäämisestä hoivapalveluissa. Miksi hallitus ei sano suoraan sitä, että kyse on siitä, että Suomen naisten halutaan jatkossa hoitavan yhä enemmän lapsia ja vanhuksia ilmaiseksi?

Entä millä tavalla hallitus on pyrkinyt lisäämään nimenomaan maahanmuuttajanaisten ja Suomeen jo pysyvästi asettuneiden erilaisten etnisten ryhmien naisten tasa-arvoa? Puhutaanko meillä esimerkiksi kunniaväkivallasta? Vai oliko sekin semmoinen juttu, kuten ihmiskauppa pitkään oli, että Suomessa sitä ei ole?

Vaikka naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä, ei tämäkään hallitus ole ryhtynyt toimin hakattujen naisten tarvitsemien palveluiden järjestämiseksi. Veroeuroja ei riitä edes naisten hengen suojelemiseen: harvaan asutussa Suomessa on vain noin 100 turvakotipaikkaa, kun Euroopan Unionin mukaan turvakotipaikkoja tarvittaisiin yli 600.

Se, että hallituksessa on naisenemmistö, ei hämää enää ketään. Ministerien naiseus sinänsä ei näytä tuottavan sukupuolten tasa-arvoa edistävää politiikkaa – jos sellaista halutaan, niin sitä on jokaisen hallituksessa istuvan nais- ja myös miesministerin ryhdyttävä itse aktiivisesti toteuttamaan!

Huippu-urheilussa tietotekniikkaa käytetään valmennettavien ja valmentajien apuna suoraan tai välillisesti. Mäkihypyssä tietotekniikka on astunut, tai pitäisikö sanoa ponnistanut, kuvaan jo varhaisessa vaiheessa. Miten ja millaisia ohjelmistoja sekä soveltavia anturitekniikoita käytetään, jotta päästäisiin ihailemaan Eldoradon kultamaahan liitelevien suomalaisten terässiipien täydellistä hallintaa? Mäkihypyn ja tietotekniikan lumisen hämärältä rajapinnalta kysymyksiin vastaavat Puijon hiihtoseuran päävalmentaja Jarkko Saapunki, Suomen mäkihyppyjoukkueen päävalmentaja Janne Väätäinen ja Norjan mäkihyppyjoukkueen päävalmentaja Mika Kojonkoski.
Radioterveisin: Heikki Niskanen

(YLE Radio 1 maanantaina 16.3.2009 klo 9.05 - 10.00)

Alkuun varoituksen sana: tällä kertaa saattaa tulla radiota kuunnellessa nälkä. Ainakin jos pitää makkarasta ja sianpääsyltystä, jotka ovat tänäkin päivänä tuttuja ruokia, mutta mitähän olikaan kruppana? Sekin selviää Niilo Ihamäen vuonna 1969 tekemässä porilaisen Elsa Mäkisen haastattelussa.

Rovasti Toivo Koskikallio työskenteli aikoinaan vuosikymmeniä lähetyssaarnaajana Kiinassa. Vuonna 1967 tehdyssä haastattelussa rovasti muistelee Kiinan vuosiaan jotka veivät hänet vallankumouksen pyörteisiin ja oopiumiluoliin. Kovin oli vaiketa Kiinan kielen oppiminen, sama merkki kun tarkoittaa sekä Herraa että sikaa..

Euron tulon myötä on ryhdytty puhumaan mummonmarkoista, kun joku muistelee hintoja ennen uudistusta. Mutta kyllä rahauudistuksia on tehty ennenkin, vuoden 1963 uudistuksen jälkeen Suomessa vanhempi väki puhui useita vuosia hinnoista vanhoina markkoina, mikä suunnattomasti ärsytti silloista pikkupoika Markusta. Nyt isona Markuskin kestää kuunnella tunnelmia pankista tammikuun alussa vuonna 1963.