YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 26.5.2005 klo 21.30

  • Onko öljyhanke tuhoamassa Alaskan luonnonsuojelualueen?
  • Mitä Venäjän öljypeli merkitsee Kauko-Idän luonnolle?
  • Indonesian Aceh viisi kuukautta tsunamin jälkeen.
  • Kaataako Gallia EU:n perustuslain?

ALASKAN LUONTO UHATTUNA

Yhdysvalloissa öljyteollisuus havittelee pääsyä Alaskan luonnonsuojelualueelle, jonka maaperässä on noin miljardi tynnyriä öljyä. Vuosikymmenien porausurakka tuottaisi öljymäärän, joka vastaisi Yhdysvaltain puolen vuoden kulutusta. Kirjeenvaihtaja Petri Sarvamaa raportoi, että öljynporausta voimakkaasti kannattava nykyinen hallinto on lähempänä kuin koskaan muuttaa peruuttamattomasti ekosysteemiä yhdellä Amerikan viimeisistä, ja varmasti kaikkein merkittävimmistä koskemattoman luonnon alueista.

Alaskan Arktisen luonnonsuojelualueen ainoa asutus on sen rannalla. Vuorten ja meren välissä elää omaa elämäänsä 230 asukkaan eskimokylä Kaktovik. Valkoinen mies tuli tänne vasta kylmän sodan puhjettua vuonna 1947, kun Yhdysvaltain ilmavoimat suuntasi tutkapeilinsä silloiseen Neuvostoliittoon.

Vuonna 1968 eskimojen elämä muuttui lopullisesti, kun Prudhoe Baysta löytyi öljyä. Arviolta 95 prosenttia öljyesiintymistä on Arktisen luonnosuojelualueen länsipuolella, mutta nyt Yhdysvaltain kongressi suunnittelee öljynporauksen sallimista myös luonnosuojelualueella. Jos öljynporaus menee syyskuussa läpi kongressissa, sen myös varmasti allekirjoittaa laiksi entinen öljymies, presidentti George W. Bush.

Kaktovikin eskimoille kohu öljynporauksesta on ollut kova paikka. Kylän vanhin Isaac Akootchook yrittää luovia ristipaineessa. Eskimoille luonto on enemmän kuin ravinnon lähde - he ovat sen kanssa yhtä. Öljynporauslauttojen tulo valaanpyyntivesille ja porojen laidunalueille huolestuttaa, mutta toisaalta uuden ajan eskimot haluavat öljyalan kovapalkkaisiin töihin.

Eskimokylän perinteinen harmonia on jo rikkoutunut. Öljynporausta vastustamaan on noussut metsästäjä kylän sisältä. Vaikka öljyluvista päätetään tuhansien kilometrien päässä, liittovaltion pääkaupungissa Washingtonissa, on kaktovikilaisten mielipiteellä suuri merkitys. Tähän asti öljynporauksen aloittamista täälläkin on perusteltu juuri sillä, että paikalliset eskimot itse haluavat sitä.

LEOPARDIT ÖLJYPUTKEEN VENÄJÄN KAUKO-IDÄSSÄ

Kirjeenvaihtaja Kari Ahlberg raportoi Atlaksessa Venäjän Kauko-Idästä, jossa öljyputken linjaus uhkaa koskematonta rannikkoa. Alaskan eskimoiden tavoin myös Venäjällä paikallinen väestö on kahta mieltä öljysavotasta. Luontoa arvostetaan, mutta jollakin pitäisi elääkin.

Paikallinen asukas Jelena Gerasimova toivoi öljyputken tuovan työpaikkoja, jotta ihmiset voisivat käydä töissä ja nuoret eivät ryyppäisi ja varastaisi. He pelkäävät että öljyputki aiheuttaa päästöjä tapahtuu joka tapauksessa.

Maailman luonnonsäätiön koordinaattori Pavel Lebedev oudoksui suunnitelmaa rakentaan öljyputki Perevoznajan lahdelle. Hänen mukaansa se merkitsee kuolemantuomiota ainutlaatuiselle leopardipopulaatiolle, joka elää vain kahden kilometrin päässä suunnitellusta terminaalista.

Primorjen alueen varakuvernööri Viktor Gortshakov puolusti raportissa kuitenkin hanketta. Hänen mukaansa paikallisia kansanedustajia oli käynyt Primorskissa ottamassa oppia öljyputken suunnittelusta. Gortshakovin mielestä riskit ovat äärimmäisen pienet, jos kaikkia sääntöjä noudatetaan rakentamisen ja käytön aikana.

TSUNAMIN TUHOAMA ACEH TOIPUU HITAASTI

Atlaksessa nähtiin kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntisen reportaasi Indonesiaan kuuluvasta Acehiasta, joka kärsi pahoin tsunamista viisi kuukautta sitten. Ensimmäinen tunne Acehiin saavuttaessa on suuri hiljaisuus silmänkantamattomiin yltävillä tuhoalueilla, kuvailee Pöntinen raportissaan.

Acehilaiset ovat odottaneet kärsivällisesti tietoja pysyvän asuinrakentamisen aloittamisesta. Moni leiriasukas on jo kestokykynsä äärirajoilla ja valittaa, että tuhoalueilla käy asiantuntijoita ja avustusjärjestöjen väkeä kyselemässä kaikenlaista, mutta sitten he vain katoavat eivätkä kerro suunnitelmistaan.

Moskeijat kestivät parhaiten veden paineen, niistä haetaan turvaa nytkin. Ne toimivat myös avustusjärjestöjen jakelupisteinä. Ennen tsunamia puhdas juomavesi virtasi kaupungin vesijohdoissa - nyt vesi on haettava Punaisen Ristin jakelupisteestä. Se toimii vuorokaudet ympäriinsä vapaaehtoisvoimin.

Indonesian hallitukselta kului neljä kuukautta ennen kuin se nimitti Acehin jälleenrakennuksesta vastaavan johtajan. Jälleentrakennusviraston johtajalla Kuntoro Mangkusubrotolla on nyt lähes diktatorinen valta. Pakolaisleireillä asuu yli puoli miljoonaa ihmistä, mutta Mangkusubroto on jo antanut heille luvan alkaa suunnitella kotiseuduille paluuta.

Jälleenrakennusjohtaja rakentaa suunitelmansa kansainvälisen avun varaan. Indonesialle on luvassa avustusvaroja 5-6 miljardia dollaria. Se kutkuttaa monen korruptoituneen poliitikon mieltä. Jälleenrakennusjohtaja on julkistanut suunnitelman, jonka mukaan kansainväliset valvontaneuvostot seuraavat varojen käyttöä.


Sivun yläreunaan