YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 03.03.2005 klo 21.30

  • Saunatietoa, rasismivaroituksia ja Mikkelin maisemia - miten sudanilaisia kiintiöpakolaisia valmennetaan Egyptissä Suomen oloihin.
  • Pakolaisjärjestöt ihmettelevät tulijoiden leimaamista "turvapaikkashoppailijoiksi". Atlaksen studiovieraana Suomen Pakolaisavun puheenjohtaja Tarja Kantola.
  • Darfurin pakolaisleireillä avustusjärjestöt jakavat niukkuutta - mutta Afrikan unionin tarkkailjoiden kuvat kertovat alueen olevan kuoleman kenttä.
  • Sierra Leonen veriset timantit. Maaperän rikkaus voi koitua afrikkalaisen maan kiroukseksi.

SUDANILAISET SAUNAAN
Atlaksen 3.3. aiheena oli pakolaisuus - pakolaisten tulo Suomeen ja syyt, jotka pakottavat väen lähtemään. Toimittaja Sanna Negus raportoi ohjelmassa eteläisen Sudanin sota-alueelta paenneiden valmennuksesta Kairossa. Ryhmä kiintiöpakolaisia saapuu myöhemmin keväällä Suomeen, ja asutetaan eri puolille maata.

Koal Mobil kertoi, ettei tiennyt itse asiassa mitään Suomesta. Mutta jotkut tuttavat sanoivat: miksi suostuit menemään Suomeen, ehkä kuolet siellä kylmyyteen!

Hän vakuutti yrittävänsä ensin oppia suomen kielen, jotta pääsee sisään yhteisöön. Sudanista paennut Mobil sanoi nähneensä Mikkelin videolta, ja piti kaupunkia puhtaana ja mukavana.

Somalialainen, itse Suomessa asunut kulttuuriorientaatiokouluttaja Saed Guled kertoi tulijoille saunasta ja varoitti kulttuurishokista: - Kun menette yleiseen saunaan, kaikki ovat siellä tietenkin alasti? Naiset ja miehet ovat totta kai erillään, he eivät mene samaan saunaan tai suihkuun.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n paikallisedustaja Damtew Dessalenge sanoi suomalaisten pakolaisten valitsijoiden suosivan 3-5 -henkisiä perheitä, sekä ihmisiä joilla on jonkin tasoinen koulutus sopeutumisen helpottamiseksi.

Atlaksen studiovieraana oli Suomen pakolaisavun puheenjohtaja Tarja Kantola. Pakolaisjärjestöt ovat viime aikoina arvostelleet turvapaikanhakijoiden kutsumista "turvapaikkashoppailijoiksi". Ne vastustavat sitä, että vastuuta turvapaikanhakijoiden vastaanotosta siirretään työministeriöstä sisäministeriön alaisuuteen.

DARFUR: KUVIA PAHASTA MAASTA
Atlaksen Katri Makkonen oli koonnut raportin tilanteesta Darfurin alueella Sudanissa. Darfurin lapset kasvavat telttakylissä. Pakolaisleireillä asuu kaksi miljoonaa ihmistä, mikä on kolmannes alueen asukkaista.

Ulkomaailmalle Darfurin kriisi näyttäytyy pakolaisleirien arkena, mutta olennaisempaa olisi tietää, mitä ihmiset pakenevat. Viime viikolla The New York Times -lehti julkaisi Afrikan Unionin tarkkailijoiden ottamia valokuvia alueelta. Yhderssä niistä makaa makaa arabitaistelijoiden - Janjaweedien - tappama pikkupoika, yksi Hamadan kylän 107 uhrista.

Amerikkalaislehden mukaan ne joita ei tapeta raiskataan, ne jotka tapetaan raiskataan ensin, miehet kastroidaan. Darfurin kansanmurha on vaatinut ainakin 70 000 ihmisen hengen. Laajaa aluetta vartioi alle kaksi tuhatta Afrikan Unionin rauhaturvaajaa.

Pakolaisleireissaä maanviljelijöiden peltotilkut ovat vaihtuneet avustussäkkeihin - kuukausiannos on tarkka. Jokainen saa 13 ja puoli kiloa jauhoa, papuja, herneitä tai linssejä tulee puolitoista kiloa. Päälle vielä suolaa ja öljyä. Kalman pakolaisleirillä tyttökoulun oppilaat laulavat laulua "Sudanimme on kaunis, Sudanimme on rikas".

ONKO VERITIMANTTIEN AIKA OHI?
Sierra Leonessa on taistelu timanteista ajanut väkeä pakolaisuuteen. Vaikka konfliktialueilla kaivetut ns. veritimantit ovat nyt pannassa, varoittaa Amnesty International ettei timanttialan itsesäätely ole tehokasta - ja joka tapauksessa kalleuksien kaivajat asuvat raunioissa.

Kono on Sierra Leonen timanttikaivoskeskus. 90-luvulla siitä tuli timanttien takia verisen sisällissodan näyttämö. Ainakin 50 000 ihmistä kuoli, satoja tuhansia joutui pakolaisiksi. Sissiliike RUF, Vallankumousrintamien liitto, piti valvonnassaan timanttikenttiä ja ansaitsi 400 miljoonaa dollaria kymmenessä vuodessa raakatimanttien salakuljetuksella. Näillä "veritimanteilla" ostettiin aseita sisällissotaan.

Ulkomaat ryhtyivät pysäyttämään "veritimanttien" kauppaa sellaisista kriisimaista kuten Angolasta, Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Sierra Leonesta. Kimberley-prosessin takuujärjestelmä tuli voimaan tammikuussa 2003. Takuutodistusta varten vientitimanttien täytyy kulkea hallituksen kulta- ja timanttiviraston kautta pääkaupungissa Freetownissa.

Neljässä vuodessa Sierra Leonen timanttien vuosivienti on kasvanut puolestatoista miljoonasta dollarista noin sataan miljoonaan dollariin. Timanteista maksettava kolmen prosentin vientivero kannustaa hallitusta hillitsemään salakuljetusta.

Maahantuonnin yhteydessä takuutodistukset ja pakkaukset tarkistetaan. Jos väärinkäytöksiä epäillään, timantit takavarikoidaan, kunnes asia on tutkittu. Timanttiteollisuudessa tiedetään, että miljoonien dollarien tuottoja ei ole varaa vaarantaa verentahrimilla kivillä.


Sivun yläreunaan