YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 27.4.2005 klo 21.30

  • Kiista Metsä-Botnian selluloosatehtaasta jakaa Latinalaista Amerikkaa. Uruguayssa rakennusmiehet haluavat urakan jatkuvan.
  • Iranin oppositio syytää tv-lähetyksiä Yhdysvalloista Iraniin. Maasta paenneet ovat suuri mutta riitaisa joukko.
  • Ydinuhkauksia, sotilasparaateja ja mustia kaapuja - Iran uhmaa muuta maailmaa.
  • Iranin kovasanaisen presidentin Mahmud Ahmadinejadin kotikylässä toivotaan rauhan jatkuvan.

SELLUTEHDASKIISTA JAKAA
LATINALAISTA AMERIKKAA

Metsä-Botnian suuri selluloosatehdashanke jakaa Latinalaista Amerikkaa - Argentiinassa etenkin ympäristönsuojelijat protestoivat sitä vastaan, tehtaan sijoitusmaa Uruguay kannattaa. Toimittaja Auli Leskisen raportissa hanketta tarkasteltiin etenkin uruguaylaisten rakentajien kannalta.

Esimerkkinä oli Eduardo Schefferin perhe, johon kuuluu vaimo ja kaksi tytärtä. Rakennusmies Eduardon työmatka alkaa ennen auringonnousua. Fray Bentosin kahdenkymmenen tuhannen asukkaan pikkukaupungissa ei ole julkista liikennettä, joten Botnia on järjestänyt kuljetuksen. Nyt työ on runko- ja elementtiasennusvaiheessa. Sellutehdas muutti Eduardon ja hänen perheensä elämän:

- Paljon on muuttunut, ja onneksi parempaan suuntaan. Nyt töitä on enemmän, teen myös ylitöitä ja viikonloppuja. Siksi rahantulo on alkanut tuntua, kertoo Eduardo joka aiemmin oli työtön tai teki keikkaa pimeästi.

Rahaa perheessä tarvitaankin, sillä Dalia-tyttärellä on todettu vaikea diabetes. Hän saa insuliinia joka päivä ja lastenlääkäreitä on vain pääkaupungissa Montevideossa, jonne vanhemmat joutuvat kuljettamaan tytärtään hoitoon.

Kun sairaus todettiin olin pimeässä työssä josta maksettiin vain 250 euroa kuussa, jolla ei voi maksaa lapsemme lääkkeitä, kertoo rakennusmies Eduardo Scheffer. - Onneksi sain laillisen työpaikan ja pääsin siksi sosiaaliturvan piiriin. Nyt rakennusliiton sosiaalikassa maksaa koulun, lääkärintarkastukset ja suurimman osan lääkkeistä.

Botnialla rakennusmiehen palkka on kaksi kertaa suurempi kuin alueella yleensä, eli noin 500 euroa kuussa. Botnian hanke vaikuttaa koko Uruguayn kansantalouteen. Sen osuus on 1,6 % maan bruttokansantuoteesta.

70 % Botnian sellutehtaan raaka-aineesta tulee Fosa-yhtiön eukalyptusviljelmiltä. Kaikki yhtiön metsäkoneet on valmistettu Suomessa, mm. Joensuussa. Eukalyptusviljelmillä luonnonmetsää tiheämmin istutetut puut mahdollistavat kustannustehokkaan suurtuotannon. Eukalyptus kasvaa neljä kertaa nopeammin kuin koivu. Alueelta viedään jo nyt raaka-ainetta nopeasti kasvavien kansainvälisten paperimarkkinoiden tarpeisiin, Aasiaan, Eurooppaan ja Afrikkaan. Jo ensi vuoden lopulla sellua on tarkoitus kuljettaa laivoilla myös Suomeen UPM:n ja M-realin paperikoneisiin.

Uruguayn ja Argentiinan rajajoella on meneillään myös globalisaation aiheuttama yhteentörmäys. Argentiinassa Gualeguaychun kaupungissa syntynyt kansalaisliike ei hyväksy sellutehdasta rajajoella eikä tällä viikolla Uruguayssa vierailleen ulkomaankauppaministerin Paula Lehtomäen tukea Botnialle.

Sosiologi Alberto Flejasin viesti on selvä: - Me emme halua sellutehdasta. Uruguay ja Argentiina kirjoittivat vuonna 1975 jokisopimuksen, jonka mukaan jokialueen päätökset tehdään ja konsultoidaan molempien maiden kesken. Sen sopimuksen Uruguay on nyt rikkonut.

PRESIDENTIN KOTIKYLÄSSÄ
TOIVOTAAN RAUHAN PITÄVÄN

Atlaksessa tarkasteltiin Iranin tilannetta. Maailma kuuntelee huolissaan maan johtajien kovia puheita ydinvoimaohjelmasta - tai ydinaseohjelmasta, kuten Yhdysvallat väittää. Myös ydinenergiajärjestö IAEA näkee aseohjelman merkkejä. Perjantaina menee umpeen YK:n Iranille asettama määräaika. Iranissa hiljattain vieraillut toimittaja Jukka Niva etsi syytä maan johdon jyrkkyydelle.

Pääkaupungin uhmakkaiden seinämaalaisten myötä väkivalta on esillä Teheranin kaduilla. Mutta miksi Iran ajaa uhkarohkeasti kriisiä näin lähelle sotilaallista konfliktia? Maan oppositioon lukeutuva lehtimies, kustantaja Isa Saharkhiz arvioi että presidentti Mahmud Ahmadinejad haluaa konfliktia, jossa hän voisi elää. Hän ajattelee, että Yhdysvallat ja Bushin hallinto ajautuvat
jonkinlaiseen yhteenottoon Iranin kanssa tulevaisuudessa.

Teheranista kolmen tunnin ajomatkan päässä sijaitseva Aradan on presidentti Mahmud Ahmadinejadin kotikylä. Siellä presidentti on syntynyt - köyhissä oloissa - ja siellä hänen kannatuksensa lienee horjumatonta.

Kylässä elämä on rauhallista - kaksintaistelu Iranin ja Yhdysvaltain välillä ei näytä olevan odotettavissa. Kunnan työntekijä sanoo tietävänsä sotilasiskun mahdollisuudesta, mutta toivoo rauhan säilyvän. Kottikärrryjä työntävä mies kiittää presidenttiä: - Hän on tehnyt todella paljon iranilaisten hyväksi. Nuorille pariskunnille on tullut taloudellisia lievityksiä. Naimisiinmenoa ja asuntolainan saamista on helpotettu.

Presidentin synnyinkylässä ei huudeta kuolemaa lännelle, eikä kansainvälinen konflikti tunnu kiinnostavan. Usein maailmalla kuitenkin arvioidaan, että presidentti Ahmadinejad hakee viimeistä taistelua "hyvän" ja "pahan" välillä. Mutta jos Iranin johto ei aio antaa väkivallan uhatessakaan periksi, paljon riippuu siitä miten kiistan toinen osapuoli - etenkin Yhdysvallat - menettelee.

KALIFORNIAN IRANILAISET
TURVAUTUVAT MEDIAAN

Yhdysvaltojen länsirannikolla elää suuri mutta hajanainen iranilaisten yhteisö. Merentakaisen hajanaisen opposition on tyydyttävä muistuttamaan olemassaolostaan satelliittikanavien kautta, vaikka islamilaisen tasavallan kumoamisesta haaveillaankin. Kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma raportoi Atlaksessa iranilaisen diasporan elämästä.

Raportissa haastateltiin Zia Atabayta, joka oli ennen islamilaista vallankumosta superjulkkis; aikansa pop-tähti ja kansainvälisen levy-yhtiön johtaja. Elämäntyyliin kuului ylellisyys viikonloppumatkoineen Pariisiin, missä silmää räpäyttämättä kymmeniä tuhansia dollareita kerralla hupeni huippuravintoloihin ja design-putiikkeihin. Mutta sitten tuli vuosi 1979 ja valta Iranissa vaihtui. Neljätuhatta dollaria alushousuissaan Zia pakeni Iranista ja päätyi sinne minne moni muukin Iranin yläluokkaan kuulunut suuntasi; Beverly Hillsiin.

Iranin tiedotustoimiston mukaan Kaliforniassa asuu miljoona iranilaista. Se on myös yksi Iranin ulko-opposition tärkeimmistä tukikohdista. Zian perheen ja tukijoiden rahoilla syntyi NITV - televisioasema, joka lähettää ohjelmaa satelliitin välityksellä 24 tuntia vuorokaudessa Iraniin ja muualle maailmaan. Iraniin lähtee uutisia, keskusteluja, ostoskanavaa ja musiikkimiehen kanavalla tietenkin myös Iranissa kiellettyä persialaispoppia.

NITV:n suosituimpiin ohjelmiin kuuluu keskustelu ohjelma nimeltään Yksilön voima. Se on ohjelma ajankohtaisista iranilaiskysymyksistä ja ohjelma ottaa vastaan myös puheluja katsojilta. Välillä myös Iranista pääsee lipsahtamaan puhelu ohjelmaan. Ulko-oppositio on ymmärtänyt median voiman viime vuosina hyvin. Mikään ei tavoita iranilaisia Iranissa paremmin kuin kuin joukkoviestintä internetin, television ja radion välityksellä huolimatta siitä, että opposition lähetysten katselu tai kuuntelu on kiellettyä.

Myös Huomisen Iran niminen oppositioliike lähettää kerran viikossa satelliitissa omaa viestiänsä Iraniin. Mutta Iranin oppositio on eripurainen - kirjo ulottuu kommunisteista tasavaltalaisten kautta monarkisteihin eikä yhteistä säveltä ole helppo löytää kaukana kotoakaan. Jotkut ryhmät yrittävät saada kokoon yhteisen elimen samaan tapaan kuin Irakin oppositiovaoimat aikanaan yhdistettiin Kansalliskogressiksi - paljolti Yhdysvaltain myötävaikutuksella.


Sivun yläreunaan