YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 19.5.2005 klo 21.30

  • Valkea marssi Havannassa - Kuuban vangittujen toisinajattelijoiden vaimot vaativat vapautta miehilleen.
  • Nuorten kokous Udmurtiassa ajoi suomensukuisten kansojen asiaa.
  • urdit pääsevät jo kouluun omalla kielellään - mutta televisio on alkutekijöissään.
  • Kommunistipuolueen Kiinassa saa kuulua kirkkoon - mutta vapaudella on rajansa.

KUUBASSA NAISET VAATIVAT VAPAUTTA

Atlaksessa nähtiin toimittaja Mika Mäkeläisen reportaasi Kuuban toisinajattelijoista. Havannaan on kutsuttu perjantaiksi koolle suuri kokous, jonka on tarkoitus keskustella demokraattisen yhteiskunnan luomisesta. Vastaavaa ei ole Kuubassa yritetty lähes kymmeneen vuoteen. Viranomaiset yrittävät estää kokouksen pidättämällä toisinajattelijoita ja estämällä heitä matkustamasta kokouspaikalle.
Vangittujen toisinajattelijoiden vaimot järjestävät joka viikko kirkonmenojen jälkeen mielenosoituksen miestensä vapauttamisen puolesta. Kerran marssi yritettiin keskeyttää, mutta yleensä "Valkoisiksi naisiksi" kutsuttu ryhmä saa olla rauhassa. Poliittisia vankeja on Kuubassa ainakin 70, Yhdysvaltain mukaan yli 300.

Runsaat kaksi vuotta sitten Kuuba pidätti ja tuomitsi 75 toisinajattelijaa, joista 14 on vapautettu sairauden takia. Yksi vapautetuista on ekonomisti Marta Beatriz Roque. Hänen mielestään nyt on aika herätellä kansaa vaatimaan poliittisia vapauksia. Niinpä hän on järjestämässä opposition suurkokousta. Roque myöntää saaneensa tukea kokousta varten vain yksityisiltä Floridan kuubalaisilta. Mutta juuri tuki ulkomailta jakaa jyrkästi opposition mielipiteitä.

Kilpaileva oppositiojohtaja Oswaldo Payá on viritellyt kansalaiskeskustelua omilla hankkeillaan. Hän aikoo boikotoida kokousta. Hallitus on myös soluttautunut oppositioon, siksi toisinajattelijoiden on vaikea luottaa toisiinsa. Atlaksen raportissa Payá esitteli kodissaan paikkoja, joista hän on löytänyt salakuuntelulaitteita.

SUKUKANSAT KOVILLA

Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisojärjestö "Mafun" ei onnistut Udmurtiassa pitämässään kokouksessa pääsemään yksimielisyyteen marikansan tukemisesta. Marien keskuudessa on nostateltu nostateltu oranssia uudistushenkeä Ukrainan malliin. Se uhkaa kuitenkin tukahtua, kun pelon ilmapiiri leviää Venäjän perukoilla. Kun "Mafunin" Izhevskin kokouksessa suomalaiset vetosivat marien puolesta, vain virolaiset ja unkarilaiset tohtivat antaa tukensa heimokansalle ja asian käsittely keskeytettiin.

Atlaksessa nähtiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavastaavan Maija Jäppisen haastattelu. Hän osallistui 31:n muun suomalaisnuoren ryhmässä Udmurtian kokoukseen. Jäppinen kertoi, että vapaa tiedonvälitys on ahtaalla suomalais-uhrilaisten kansojen asuinseuduilla. Hän arvioi, että Venäjän pelko Tshethshenian esimerkin leviämisestä kiristää tilannetta myös muualla Venäjällä, vaikka esimerkiksi udmurtit on aina tunnettu rauhanomaiseksi kansaksi.

KURDIMIEHET KOULUNPENKILLÄ

Toimittaja Kirsi Crowley raportoi Kaakkois-Turkista, jossa kurdit ovat viimein päässeet äidinkielisen kouluopetuksen piitiin. Turkki on tunnustanut kurdikielen olemassaolon osana EU-uudistuksia ja myöntänyt kulttuurisia oikeuksia kurdeille. Kurdeilla on oikeus lukea ja kirjoittaa kurdin kielellä. Lain mukaan heillä on myös oikeus antaa lapsilleen kurdinkielisiä nimiä. Mutta monet kurdit pitävät oikeuksia yhä näennäisinä. Miljoonat kurdilapset eivät edelleenkäään saa opiskella koulussa äidinkielellään, ja televisiossa kurdinkieltä kuulee vain valtion kontrolloiman puolen tunnin ajan.

Laki salli kielikoulut jo kolme vuotta sitten, mutta viranomaiset jarruttavat yrittäjiä. Turkissa on nyt yli kymmenen yksityiskurssia. Kiziltepessä luvan saanti kesti yli kaksi vuotta. Turkkilaistaminen kouluissa on ollut osa suurta suunnitelmaa estää pelätty kurdialueen ero Turkista. Yli kaksitoista miljoonainen kurdikansa ei saa vieläkään täysipainoisesti opiskella äidinkielellään. Oikeutta vaatineet on passitettu jopa vankilaan.

Kurdipoliitikko Serafettin Elcin puolue kiellettiin kolme vuotta sitten, kun tämä vaati lasten opetusta kurdiksi. Hän on vienyt hallituksen nyt Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimeen. Hän luottaa siihen, että Turkki joutuu EU:n vuoksi lisäämään kurdien oikeuksia.

KIINAN RAJOITETTU USKONNONVAPAUS

Kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen raportoi Kiinan uskonnonvapaustilanteesta. Kulttuurivallankumouksen vuosina Kiinan kirkot suljettiin ja uskonnot kiellettiin. Kun muu yhteiskunta alkoi palata normaaliin elämään 70-luvun puolivälissä, pysyivät kirkkojen ovet kiinni vielä 10 vuotta. Kiinassa on viisi sallittua uskontoa: protestanttisuus, katolilaisuus, islam, taolaisuus ja buddhalaisuus, joka on suurin. Protestantteja on rekisteröitynyt noin 20 miljoonaa ja saman verran heitä arvioidaan olevan seurakuntien ulkopuolella, kotikirkoissa. Katolisia on 10 miljoonaa.

Kiina muutti maaliskuun alussa uskontolakiaan. Nyt viranomaisten olisi tuettava rekisteröityjen uskontojen toimintaa. Kulttuurivallankumouksesta selvinnyt sukupolvi tuntee kuitenkin suurta epäluuloa kommunistipuoluetta kohtaan, jolle sen pitäisi jälleen kertoa henkilökohtaiset näkemyksensä.


Sivun yläreunaan