YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 12.05.2005 klo 21.30

  • Avaruussukkulan lähtölaskenta alkaa - mihin matkaa USA:n avaruusohjelma?
  • EU:n perustuslailla riittää vastustajia - miten äänestävät hollantilaiset?
  • Yrittäjän elämää talouspakotteiden alla Pohjois-Kyproksella.
  • Talousuudistus Georgian malliin - yksi mies yksityistää kaiken.

Amerikan avaruudenvalloitus uuteen nousuun

Amerikkalaiset avaruussukkulat ovat pysytelleet maan kamaralla parin vuoden ajan - edellinen lento kun päättyi Columbia-sukkulan ja samalla sen miehistön tuhoon. Nyt Nasa on jälleen ryhtymässä tositoimiin. Discovery ja sen miehistö odottavat enää lähtökäskyä. Kirjeenvaihtajamme Olli-Pekka Sulasma seurasi lähdön kenraalihrajoituksia Floridan Kennedy-avaruskeskuksessa ja otti selvää, millaisissa tunnelmissa astronautit valmistautuvat matkaan ja mihin Yhdysvallat pyrkii avaruusohjelmallaan.
Jotta Columbian tragedia ei toistuisi, on NASA käyttänyt paljon aikaa ja rahaa uudistuksiin - uudelleenlaukaisua on myös siirretty useaan otteeseen. Columbia-sukkula tuhoutui, koska jättiläismäisestä polttoainetankista oli lähdössä irronnut tiivistettä, joka oli iskeytynyt sukkulan siipeen ja tehnyt siihen reiän. Sukkulan palatessa ilmakehän paineeseen koko alus pistoutui kappaleiksi. Japanilaissyntyisen astronautin Soichi Noguchin tehtävä on nimenomaan tarkkailla ja kuvata tankkia lähdön aikana irtoavien eristeiden varalta. Noguchi on varma, että Discovery kestää: "Me pystymme matkan aikana tekemään korjauksia ja voimme evakuoituakin väliaikaisesti kansainväliselle avaruusasemalle odottamaan pelastusalusta. Pääasia kuitenkin on, että olemme vakuuttuneita siitä, polttoainetankin parannukset estävät vahingoittumisen irtoavasta eristeestä toisin kuin Columbialle kävi."
Discoveryn lennon sanotaan aloittavan uuden aikakauden avaruuden tutkimisessa. Kun sukkulalennot auttavat viimeistelemään kansainvälisen avaruusaseman valmiiksi, NASA kurkoittaa jo Maan kiertorataa kauemmaksi. Discoveryn komentaja Eileen Collins näkee lennon jatkavan tutkimusmatkailijoiden satoja vuosia vanhaa perinnettä: "Otamme hyvin pieniä askelia. Nyt lennämme sukkulalla, rakennamme kansainvälistä avaruusasemaa ja jatkamme siitä takaisin Kuuhun ja edelleen Marsiin. Minusta on tärkeää, että ihminen tekee avaruudessa näitä asioita. Koska uskon tähän lujasti, tunnustan avaruusmatkailun riskit. Olen valmis ottamaan riskin, koska mielestäni se on tarpeeksi turvallista. Tämä on paljon turvallisempaa meille kuin Atlantin ylittäminen oli esi-isillemme vanhoilla laivoilla." Collins sanoo.

Georgian talousuudistus on yksityistämistä yksilön kustannuksella

Yhdysvaltain presidentti George Bush vieraili alkuviikolla Georgiassa kehumassa maan vapauden kehitystä. Georgiankin kohdalla presidentti Bushin ylistämä vapaus tarkoittaa paitsi poliittista vapautta myös talouden jopa rajatonta vapautta. Maan talousuudistuksen takana on yksi mies ja yksinkertainen resepti. Ministeri Kaha Bendukidze yksityistää kaiken minkä voi - ja joku jää aina jalkoihin. Kirjeenvaihtajamme Vesa Kekäle tapasi Bendukidzen Tbilisissä. Bendukidze kuvailee uudistuksia näin: "Haluamme rakentaa mahdollisimman avoimen talouden, jossa valtio puuttuu mahdollisimman vähän liiketoimintaan. Verot ovat alhaiset. Kaiken perusta on yksityinen omistusoikeus." Käytännössä uudistukset tarkoittavat esimerkiksi sitä, että 80% poliiseista irtisanottiin ja jäljelle jääneiden palkat kominkertaistettiin. Bendukidzen myöntää, että vihamiehiä on paljon: "Äärikansalliset vihaavat siksi, että ulkomaalaiset voivat ostaa omaisuutta ja sijoittaa tänne. Vasemmistolaiset vihaavat siksi, että ovat vasemmiostolaisia. Etuoikeutensa menettäneet vihaavat siksi, että ovat menttäneet etuoikutensa. Työttömät vihaavat siksi, että ovat menettäneet työnsä ja palkkansa. Tilanne on tukala."

Kestävätkö Pohjois-Kyproksen talouspakotteet?

Taloutensa kanssa tuskailee myös Pohjois-Kypros. Saaren turkkilaisosan vuosikymmeniä kestänyt taloussaarto karkottaa sijoittajat ja pakottaa yrittäjät kuskaamaan tuotteensa ulkomaille Turkin kautta. Toimittajamme Kirsi Crowley keskusteli yksityisyrittäjän ongelmistavaatehtailija Bülent Canin kanssa. Hän syyttää tilanteesta saaren kreikkalaisosaa ja vaatii Euroopan Unionia apuun. Canin omistama Nalken Group -tekstiilitehdas Nicosiassa Pohjois-Kyproksella ompelee viisi tuhatta jakkupukua viikossa Britannian muotitietoisten virkanaisten suosimiin laatuliikkeisiin. Pikkupoikana Pohjois-Kyprokselta Lontooseen muuttanut Bülent Can palasi kotiin antamaan työtä kolmelle sadalle. Hän ei voi vakuuttaa pankkilainojaan tehtaallaan, koska pohjoisesta paenneet kreikkalaiset voivat vaatia sen alla olevaa maata takaisin. Can kiroaa taloussaartoa, mutta sanoo isänmaallisyuuden saavan hänet jatkamaan: " Viemme rekoilla. Niiden täytyy kulkea Turkin kautta. Laivat eivät saa lähteä satamista, joista ne voisivat mennä suoraan Englantiin. Turkin kauttakulku kestää kauemmin ja on kalliimpaa. Etelä-Kyprokselta laivat saavat kulkea suoraan Englantiin. Tällaisilla esteillä meiltä evätään kaupankäynti. Siksi haluamme, että kaikki pakotteet puretaan. Olemme täällä ja aiomme selviytyä." EU haluaa aloittaa suoran kaupan ja talousavun pohjoiselle, joka äänesti kansanäänestyksessä saaren yhdistymisen puolesta, mutta YKn ehdottamaa ratkaisua vastustanut etelä estää tämän. "Kyproksen kreikkalaiset pääsivät EU:hun todistamatta hyviä aikeita. Mielestäni se palkittiin EU-pokaalilla ennen ennen kuin se pelasi ottelun. Mikä heitä nyt saisi aikomaan, kannustaisi yhteyteen turkkilaisten kanssa.", sanoo Can. Pohjois-Kyproksen taloutta pönkittää Turkki, joka maksaa puolet alueen budjetista. Pohjoisen kansantulo on pieni etelään verrattuna noin 5700 euroa, mutta jyrkässä nousussa sen sovinnon halun myötä ja saarta jakavan vihreän linjan avauduttua. Pohjoinen odottaa tänä vuonna puoli miljoonaa päiväturistia etelästä. Kymmenisen tuhatta Kyproksen turkkilaista käy työssä etelässä tuoden palkkansa kotiin ja vihreän linjan yli käydään pientä kauppaa. Ulkomaalaiset tekevät riskisijoituksia kreikkalaisten ja turkkilaisten kiistelemään maahan. Elämä on helpottunut mutta talouselämä on huolissaan, että turismin ja kesäasukkaiden tuoma nousu ei ole kestävää.

EU:n perustuslain kohtalon kevät

Euroopan Unioni saa nyt kesän kynnyksellä jännittää kansalaistensa toimia. Ranskalaiset ja hollantilaiset äänestävät EU:n perustuslaista, eikä läpimeno ole ollenkaan selvää - päinvastoin. Kirjeenvaihtajamme Jussi Seppälä kävi Amsterdamissa kysymässä, mikä on saanut EU-myönteisinä tunnetut hollantilaistekin epäilemään perustuslakia. Kanavan rannalla tavatun naisen arvio lienee totta: "En oikein tunne perustuslain sisältöä. Tiedän, että monien suhtautuminen siihen riippuu siitä, ovatko he EU:n puolesta ai sitä vastaan. Minä kannatan EU:ta, mutta en tunne perustuslakia." Sosiologian professorin Paul Kapteynillä on akateemisempi arvio: Monen mielestä etenemme liian nopeasti. EU laajenee ja eurokin otettiin käyttöön monen mielestä liian pian. Ihmisiä pelottaa ja siksi he ovat alkaneet vastustaa EU:ta. EU:hun liittymistä kannattivat etupäässä poliitikot eikä asiasta huonosti perillä ollut kansa vastustanut sitä. Integraatio vain jatkuu, EU laajenee ja mukaan tulee uusia asioita. Nyt ihmiset ovat tajunneet, että jotain todella tapahtuu ja kyselevät hätääntyneenä, ovatko antaneet kaikelle hyväksyntänsä. He haluavat tietää, mitä tapahtuu." Britannian, Hollannin ja Ranskan vaa'ankieliäänestykset ovat kohtalonhetkiä koko perustuslaille, sillä kaikkien 25 jäsenmaan on hyväksyttävä se, jotta laki astuisi voimaan. Aikaa on tämän vuoden loppuun asti - tähän mennessä perustuslain on hyväksynyt kahdeksan maata. Mutta yksikään kansa ei ole vielä puhunut, vaan päätökset on tehty parlamenteissa.


Sivun yläreunaan