YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 18.5.2005 klo 21.30

  • Laillisia bordelleja vai tyttöjen ihmiskauppaa? Jalkapallon MM-kisojen prostituutiosta kohistaan maailmalla - mutta saksalaisten mielestä naiskaupan epäkohdat ovat toisaalla. Kirjeenvaihtaja Elina Ravantti raportoi Berliinistä.
  • Montenegro äänestää itsenäisyydestä - Atlas välittää tunnelmia vuoristomaan syrjäkylistä.
  • Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyys yskii - millä tolalla ovat vähemmistoasiat?

JALKAPALLOKISOJEN EI USKOTA
TUOVAN NAISKAUPPA-AALTOA

Jalkapallon MM-turnaus alkaa ensi kuussa Saksassa, jossa prostituutio on laillista. Etukäteen on kannettu huolta kisojen myötä mahdollisesti koittavasta seksiturismin ja naiskaupan aallosta. Kirjeenvaihtaja Elina Ravantti selvitti asiaa, ja havaitsi että saksalaiset itse eivät kuitenkaan usko että kisojen alla maahan rahdattaisiin naisia kymmenin tuhansin kaupattavaksi.

Berliiniläisen bordellin johtaja Egbert Krumeich odottaa jalkapalloilun MM-kisoja toiveikkaana. Hän odottaa asiakkaaksi tavallisia jalkapallofanejakin:

- Jalkapallon MM-kisat tuovat lisää asiakkaita, siitä olen täysin varma. Hyvänä vertailukohteena pidän Berliinissä pidettyä jalkapallon loppuottelua kaksi viikkoa sitten. Silloin meillä oli 270 asiakasta. MM-kisavieraiden joukossa on paljon enemmän ulkomaalaisia, joten päivän asiakasmäärä on varmaan 300 - 400.

Alaa tuntevat painottavat kuitenkin, että urheilukisojen aikaan tällaisissa paikoissa tapaavat pistäytyä pikemminkin miehet, jotka tulevat yritysten kutsuvieraina jalkapallostadionin VIP-aitioihin.

Saksan vanhimmassa prostituoitujen yhdistyksessä Hydrassa ei uskota, että jalkapallokisoista tulee seksityöläisille kultakaivos. Yhdistyksen edustaja Katharina Cetin sanoo, että totta kai Saksaan tulee naisia, jotka yrittävät hyötyä taloudellisesti. Niinhän tapahtuu muillakin aloilla. Naapurimaista tänne on helppo tulla - Puolaan on vain 70 kilometriä. Mutta ei täällä kuitenkaan pääse isoihin tienesteihin, arvioi Cetin.

Suurin huoli on ollut, että jalkapallon MM-kisojen pitäminen prostituutioon vapaamielisesti suhtautuvassa Saksassa lisäisi naiskauppaa. Ihmiskaupan uhrien Ban Yingin edustaja Nivenita Prasad pitää tätä kuitenkin hölynpölynä:

- MM-kisat kestävät neljä viikkoa. Naisten kuljettaminen, laitonkin, Saksaan maksaa niin paljon, ettei siitä tule kannattavaa neljässä viikossa. Lisäksi kisojen aikaan pelipaikkakunnilla on paljon poliiseja. Olisi uhkarohkeaa lähettää laittomia prostituoituja kadulle, kun liikkeellä on niin paljon poliiseja.

Prasadin mukaan naiskaupan lisääntymistä pelättiin Ateenan olympialaistenkin alla, mutta pelko osoittautui turhaksi. Silti ongelma on olemassa, naisia kaupataan seksiorjiksi Saksaankin. Nivedita Prasad sanoo pitävänsä tärkeänä sitä, ettei prostituutio ole kielletty Saksassa: - Kokemuksemme mukaan asiakkaat uskaltavat soittaa meille, koska tietävät ettei heidän tarvitse pelätä rangaistusta.

Saksassa prostituutio laillistettiin neljä vuotta sitten. Paritus on edelleen laitonta. Seksityöläiset maksavat veroa ansioistaan, saavat sairasvakuutuksen ja eläketurvan. Ravantin haastattelema prostituoitu Lolette kertoo, että verotuksessa hänen työnsä on määritelty seuralaispalveluksi:

- Verovirasto kyllä tietää mistä on kysymys. Minusta työni on kaikin puolin mukavaa. Kaikki eivät suinkaan voi sanoa omastaan samaa, arvelee Lolette.

VÄHEMMISTÖJEN ASEMA
KOHENTUU ROMANIASSA

Bulgarian ja Romanian jäsenyystien arveltiin vaikeutuneen, mutta käytännössä EU ottaa nämä maat huomaansa ilmeisesti jo vuoden sisällä. Romaniassa ainakin kansallisten vähemmistöjen asiat näyttävätkin kohentuneen.

Toimittaja Susanna Turunen raportoi, että Itävalta-Unkarin jäljiltä jäi Romanian vuoristoon, erityisesti Transylvaniaan jäi puolentoista miljoonan unkarilaisvähemmistö. He ovat usein taitavia rakentajia, puuseppiä ja käsityöläisiä. Ceausescun kaaduttua unkarilaisten asema on nopeasti kohentunut.

Tiheimmillä unkarilaisalueilla voi jo asioida virastoissa omalla kielellä. Unkarinkielen opetuksen lisääminen kaikilla tasoilla ja kirkolta anastetun omaisuuden palauttaminen ovat kuitenkin edelleen asialistalla. Kulttuuriautonomian takaavan vähemmistölain sisällöstä kiistellään myös paraikaa hallituksessa.

Romanikysymys on mutkikkaampi. Yli 80 % romaneista on työttömänä, kun muun väestön työttömyysprosentti on 12. Romanit ovat levittäytyneet ympäri maata, lähinnä kaupunkien laitamille. He elättävät itsensä keräämällä ympäristöstä kaiken millä on myyntiarvoa, käyttävät ne itse tai myyvät kylissä ja kaupungeissa.

Victor Neblea pyytää rapuja Balta Mosistea- järvestä. Sieltä, sadan kilometrin päästä hän matkaa pääkaupunkiin Bukarestiin pari-kolme kertaa viikossa myymään saaliinsa. Kuussa kukkaroon kertyy alle 100 euroa. Victor Nebleakin toivoo EU-jäsenyyden tuovan muutoksen elämäänsä:

- Toisilla menee nyt hyvin, mutta minulla on käynyt huono tuuri, kun ei ole kunnon toimeentuloa. Minulla ei ole rahaa ruokaan, siksi on pakko lähteä järvelle. Olisi mukava, jos elämä tästä pikkuisen paranisi ettei tarvitsisi lähteä järvelle pyytämään rapuja paljain käsin. Minäkin haluaisin elää vähän mukavammin, kuuluu Neblean vaatimaton toive.

MONTENEGRO ÄÄNESTÄÄ
ITSENÄISYYDESTÄ

Serbian kanssa valtioliitossa olevassa Montenegrossa on kyllästytty siihen, että Serbialle tarkoitetut EU:n rankaisutoimet kohdistuvat myös Montenegroon. Sunnuntaina vuorivaltion asukkaat äänestävät Serbiasta irrottautumisesta. Toimittaja Ahti Kaario löysi maaseudulta vankkaa kannatusta Montenegron itsenäisyydelle.

Montenegron puolesta liputtava Zivko Backovic sanoo haluavansa itsenäisen Montenegron, koska Montenegro on vanha valtio:

- Haluamme olla omia isäntiämme. Ei meillä ole mitään Serbiaa vastaan. Meillä on Serbiassa ystäviä ja sukua, mutta haluamme oman valtion.

Montenegrolaisia ei huoleta se, että itsenäistymisen jälkeen joskus ehkä koittava EU-jäsenyys ja direktiivit kenties uhkaisivat kotipolttoisen viinan valmistusta: - Me kyllä löydämme laista porsaanreiän, jotta voimme juoda lasillisen ystävien kanssa, sanoo Ranko Backovic.

Kaikki eivät kannata itsenäisyyttä. Veselin Backovic sanoo, että valtioliittoa ei pitäisi hajottaa. - Nyt pääsee kulkemaan vapaasti pohjoisesta etelään koko maan läpi.

Myös oppositiojohtaja Predrag Bulatovicin mielestä kansanäänestyksessä ei ole kyse siitä, onko Montenegron puolesta vai vastaan, vaan siitä saako pääministeri lähipiireineen pitää Montenegroa yksityisenä valtionaan.


Sivun yläreunaan