YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 27.10.2005 klo 21.30

  • Juna nimeltä peto. Heidi Lipsasen reportaasi Guatemalassa, jossa Yhdysvaltoihin yritetään vaikka hengenmenon uhalla.
  • Ruotsinkurssin kautta ulkomaille työnhakuun. Kirjeenvaihtaja Elina Ravantti tapasi Ahvenanmaalle muuttavan saksalaisen sähkömiehen.
  • Kiinassa myrkyllistä kännykkäromua puretaan käsityönä. Katri Makkosen raportti elektroniikkateollisuuden pimeän puolen työoloista.
  • Atlaksen studiovieraana SAK:n kansainvälisen osaston johtaja Marjaana Valkonen, joka kertoo ammattijärjestön yhteyksistä Kiinan ammattiyhdistysliikkeeseen.

JUNA NIMELTÄ PETO

Toimittaja Heidi Lipsasen Guatemalassa kuvaama reportaasi kertoo väliamerikkalaisten laittomien siirtolaisten epätoivoisista yrityksistä päästä kohden pohjoista ja Yhdysvaltoja. Koska ihmissalakuljettajien palvelukset maksavat tuhansia dollareita, monet nousevat junan katolle ja roikkuvat mukana henkensä kaupalla.

Guatemalan ja Meksikon rajan ylittävää junaa kutsutaan nimellä "bestia" - peto - koska monet rampautuvat pudotessaan alas ja jäädessään junan pyörien alle.

Näin kävi Wilfredolle, joka ei saanut jalansijaa: - En jaksanut kannatella itseäni, kun juna kiisi lujaa vauhtia. En jaksanut pysyä kyydissä, ja päästin otteeni.

Wilfredo menetti molemmat jalkansa. Nyt hän koettaa toipua Jesús el Buen pastorin turvakodin huostassa. Turvakoti avustaa potilaitaan vaikkapa tarjoamalla proteeseja, ja sieltä saa myös moraalista tukea, ravintoa ja lääkitystä.

Lahjoitusvaroin toimivan turvakodin johtaja Olga Sánchez Martinez kertoo, että vähitellen potilaiden kokonaismäärä on kasvanut noin 2500:aan. Kolmen kuluneen vuoden aikana määrä on kaksinkertaistunut. Suurin osa potilaista on Hondurasista, mutta väkeä tulee myös Guatemalasta ja El Salvadorista.

Guatemalassa toimivan turvakodin sähköpostiosoite on:
alberguejesuselbuenpastor@yahoo.com.mx

KÄNNYKKÄBUUMIN
PIMEÄ PUOLI

Atlaksen toimittajan Katri Makkosen raportti näyttää elektroniikkabuumin pimeän puolen. Kiinassa tuotetaan ja ostetaan kaikkea mahdollista elektroniikkaa - pelikonsoleita, kameroita, kännyköitä ja tietokoneita - valtavalla vauhdilla. Pelkästään tietokonemyynti kasvaa Kiinassa yli 15 prosentin vuosivauhtia.

Kännykkään puhuu jo nyt yli 300 miljoonaa kiinalaista ja parin vuoden päästä tietokoneen omistaa lähes 200 miljoonaa. Kiinan asukasluku - 1,3 miljardia - antaa kasvuvaraa. Tämä merkitsee myös valtavia jätemääriä, sillä tietokoneen käyttöikä on enää kaksi vuotta. Lisäksi Kiinaan tuodaan lännestä elektroniikkaromua purettavaksi. Elektroniikkajätteestä on tullut nopeimmin kasvava jäteongelma. Maailmassa kertyy vuosittain 20-50 miljoonaa tonnia tällaista ongelmajätettä.

Guiyu on maailman suurimpia elektroniikkajätteen kierrätykseen erikoistuneita paikkoja. Kiina on kieltänyt jätteen tuonnin, mutta silti lähes satatuhatta ihmistä purkaa ja paloittelee maailmalta tulevaa romua. Joukossa on myös lapsia. Alueen luonto on tuhoutunut ja kaupungissa leijuu myrkyllinen katku.

Pihoilta ja varastoista löytyy kaikenmerkkistä tavaraa. Laitteita tulee erityisesti Yhdysvalloista, joka arvioiden mukaan vie 80 prosenttia jätteestään kehitysmaihin. EU:ssa on elokuun alusta ollut voimassa direktiivi, joka velvoittaa valmistajat huolehtimaan tuotteistaan. Sen toteutumisesta ei ole kuitenkaan takeita.

SAKSASTA TÖIHIN
AHVENANMAALLE

Puolalaisten putkimiesten tavoin ovat liikkeelle ovat lähdössä myös saksalaiset sähkömiehet - aina Ahvenanmaalle asti. Kirjeevaihtaja Elina Ravantti raportoi Itämeren rannikolta ammattimiehistä, jotka opiskelevat ruotsia hakeutuakseen töihin ruotsinkielisille alueille.

Saksasta lähtee ulkomaille vuosittain noin 110 000 ihmistä, osa opiskelemaan mutta monet myös etsimään työtä. Suosituimmat kohteet ovat Itävalta ja Sveitsi, ja paljon saksalaisia työttömiä on myös Hollannissa. Ruotsiin lähteneet lasketaan joissakin tuhansissa.

Enrico Hinz on käymässä tällä erää viimeistä kertaa Pohjolasta työpaikkoja välittävässä yrityksessä. Neljän kuukauden perehdytyskurssi ruotsinkieleen ja pohjoismaiseen työelämään on ohi. Työttömäksi jääneen 33 -vuotiaan sähköasentajan elämässä alkaa kohta uusi jakso: hän lähtee töihin Ahvenanmaalle.

Greifswaldia ympäröivät seudut olivat DDR:n työnjaossa maataloutta ja matkailua varten. Saksojen yhdistyessä kolhoosit lakkautettiin ja ulkomainen ruoka vyöryi kauppoihin. Työttömyys ampaisi pilviin. Täällä asuvan on mietittävä vakavissaan, löytyisikö töitä vieraalta maalta. Moni vastaa myöntävästi, kun työvoimatoimisto ehdottaa paikkaa Pohjolan työmarkkinoille valmentavilla kursseilla.

Lähtijät ovat ammattilaisia: muurareita, kirvesmiehiä, laatoittajia, eri alojen asentajia. Kurssin läpäissyttä odottaa työpaikka. Näin ajatus työvoiman vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa alkaa toimia myös käytännössä. Greifswaldin seudut kuuluivat Ruotsin valtakuntaan melkein kaksisataa vuotta. Niinpä Ruotsi on tuttu ja lähellä - samoin Ahvenanmaa.


Sivun yläreunaan