YLE

 

YLE A-Ö

YLE24 Sää
Ohjelmaopas Yle etusivu
Etusivulle

Atlas aihearkisto

TV1 Atlas 20.10.2005 kl0 21.30

  • - Saddam tuomiolle - voittaako oikeus vai kosto? Leena Reikon raportti Irakin kurdialueilta.
  • - Romaniassa moni lapsi elää yhä kaduilla. Kai Jaskari tutustui kansalaisjärjestöjen yrityksiin auttaa lapsia Bukarestissa.
  • - Kiinan siirtotyöläisten jälkikasvu kakkosluokan kouluissa. Katri Makkosen raportti Pekingistä.

SADDAMIN TERRORI VEI
KURDIKYLISTÄ MIEHET

Atlaksessa nähtiin toimittaja Leena Reikon ja kuvaaja Carina Appelin raportti Irakin kurdialueilta, joilla muisto Saddam Husseinin terrorihallinnosta elää vahvana. Oikeudenkäynti Irakin syrjäytettyä valtiasta vastaan lykkääntyi, kun todistajat eivät uskaltautuneet paikalle. Todistusaineistoa ei kuitenkaan puutu. Maailman katsoessa muualle Kurdistanin elämä järkkyi 1980-luvun lopulla pysyvästi.

Persin Mohammed Saleh, yksi seudun monista leskistä, kertoi Irakin asevoimien hyökkäyksestä alueelle: - Meidät erotettiin yöllä miehistä, ja heitä hakattiin ja ruoskittiin. Miesten henkilöllisyyspaperit vietiin, ja heidät pantiin käsirautoihin. Sitten heidät vietiin jonnekin kuulusteltaviksi. Sen jälkeen en ole enää nähnyt miestäni.

- Sinä yönä kun miehet vietiin, kuului paljon laukauksia. Ampumista kuului kaukaa kuin sateen ropinaa. Jotkut sanoivat äänten tulevan Irakin ja Iranin välisistä taisteluista, mutta meidän mielestämme he tappoivat silloin miehemme.

Kurdien puolueen PUK:n johdon jäsen Muhammed Towfiq sanoi, että kurdit jätettiin yksin: - Oikeastaan me olimme aina olleet yksin, ja pysyimme hengissä tekemällä vastarintaa.

Kurdialueella pitkään työskennellyt Norjan kansalaisavun työntekijä Trude Falch sanoi, että kurdit pakotettiin kaupungistamaan kulttuurinsa: - Se aiheutti traumoja kansalle, joka oli muutenkin kokenut hyvin rajuja väkivaltaisuuksia. Kurdien vanha maaseutukulttuuri on hävinnyt lähes täysin. Sen seurauksena on syntynyt uusia yhteiskunnallisia ongelmia.

BUKARESTIN KATULASTEN
MÄÄRÄ VÄHENEE

EU-komission Romaniaa ja Bulgariaa koskevat maaraportit julkaistaan 25.10. Niistä odotetaan kriittisiä. Toimittaja Kai Jaskari raportoi Atlaksessa Romanian katulasten tilanteesta. Maa on tunnustusta lasten aseman parantamisesta. Poissa ovat 1980-90 -lukujen vaihteen laitoslapset, joiden nälkiintyeet kasvot ovat vieläkin monen muistissa uutiskuvista.

Jaskari löysi kuitenkin kokonaisia perheitä Bukarestin takapihoilta. Romaniassa arvoidaan olevan runsaat 2000 jatkuvasti tai silloin tällöin kadulla asuvaa lasta. Yksi heistä on 15-vuotias Emilian, joka asustelee äitinsä ja ystäviensä kanssa kerrostalon takapihalla kaatopaikkaa muistuttavissa olosuhteissa. He pitävät telttaa makuuhuoneenaan. Joukon on pidettävä yhtä, koska muutoin muut katujen asukit valtaavat heidän kotinsa. Päivän ruokarahat täytyy ansaita kerjäämällä.

Ana-Maria joutui kadulle 12 vuotta sitten isän kuoleman jälkeen. Omaa asuntoa ei saa, koska ei ole säännöllisiä tuloja. Hän kertoo synnyttäneensä kolme lasta, ja neljäs on tulossa. Ana-Maria uskoo pysyvänsä kadulla kuolemaansa asti.

Osastopäällikkö Izabella Popa Romanian lastensuojeluvirastosta kertoo että yleensä joko jengit tai lasten omat perheenjäsenet käyttävät näitä hyväkseen. Useimmat heistä pakotetaan kerjäämään tai varastelemaan. He voivat joutua myymään itseään tai työskentelemään pornon parissa.

Popan mukaan tilanne on entisestä kuitenkin parantunut, ja maassa on nykyisin lähes 12 000 kasvattiperhettä tai perhekotia lapsille, jotka ovat erossa vanhemmistaan. Myös Unicef arvioi, että katulasten määrä on lähes puolittunut vuodesta 2000.

Kansalaisjärjestötkin ovat saaneet kohennusta tilanteeseen. Katulapset tulevat Parada-järjestön tukikeskukseen varhain aamulla. He peseytyvät ja saavat puhtaita vaatteita sekä ruokaa. Sen jälkeen alkavat oppitunnit. Monet jo varsin iäkkäät lapset kamppailevat vielä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen parissa.

Romanialaiset poliitikot myöntävät, että työtä vielä riittää. Entinen ulkoministeri Mircea Geoana sanoo, että Bukarestissa näkee tuliteriä mersuja, uusimpia laitteita ja kännyköitä: - On epänormaalia, että ne jotka saavat nauttia kapitalismin ja demokratian hedelmistä eivät osoita myötätuntoa niille, joilla on ongelmia.

KIINAN KÖYHIEN
KURJAT KOULUT

Kiinan uusrikkaat rakennuttavat nyt palatseja, mutta niitä rakentavien siirtotyöläisten lapset eivät pääse edes kunnon kouluun. Atlaksen toimittaja Katri Makkonen selvitti millä tolalla köyhien kouluasiat Pekingissä ovat.

Sosiologian professorin Han Jialingin mukaan kaupunkilaislasten vanhemmat valittavat, että opetuksen taso laskee, jos siirtotyöläisten lapsia hyväksytään kouluun. Siksi jotkut koulut sanovat, ettei heidän kouluunsa mahdu.

Yksi siirtotyöläisistä on tavarankuljettaja Du Shu Min, joka on monien muiden tavoin tullut kotikylästään Pekingiin köyhyyttä pakoon: - Nyt teen töitä ja voin maksaa lapsieni koulunkäynnin. Jos he menestyvät opinnoissaan, niin heillä on enemmän vaihtoehtoja aikuisena. Nyky-yhteiskunnassa ihminen ei ole mitään ilman sivistystä. Du Shu Min sanoi vanhempien auttavan epävirallista koulua käytännön töissä, jotta lasten koulunkäynti helpottuisi.

Professori Han Jialingin mielestä on selvää, että Kiinan ihmispaljouden vuoksi kaikkien siirtolaislaisten lapset eivät voi päästä kaupungin kouluihin. - Sen vuoksi yritämme kohottaa epävirallisten koulujen tasoa, jotta ne saisivat virallisen aseman. Siten lapsilla olisi paremmat koulunkäyntimahdollisuudet.

Qicain koulun rehtori Wang Zhan Hai sanoi että koulua on kehitetty, rakennuksia korjattu ja parempia opettajia palkattu. Koulu perustettiin, jotta lapsilla olisi muuta tekemistä kuin maleksia kaduilla. Nyt koulu on jo laittomia nurkkakouluja parempi, mutta kaupungit viralliset koulut ovat rehtorinkin mielestä edelleen tasokkaampia.


Sivun yläreunaan