Jo lapsena olin kiinnostunut radioista. Ihmettelin kuinka pieneen laatikkoon voi mahtua ihmisiä puhumaan ja soittamaan musiikkia, muistelee Olavi ”Korkki” Korkia-Aho. Avasin jopa radion takakannen huomatakseni, ettei siellä ketään ole, mutta sen sijaan laatikko oli täynnä kiinnostavia osia. Sen radion sain hajalle ronkkimalla osia niin, että jokin irtosi. En uskaltanut tunnustaa tekosiani, mutta seurasin silmä tarkkana kun osaava setäni sen korjasi.
Innostus radiolaitteisiin sai Olavin valmistumaan teknikoksi telelinjalta. Töihin Olavi pääsi Yleisradioon, jossa hän oli pääasiassa kuvanauhurihuollossa peräti 38 vuotta. Töiden alkuaikoina Olavi oli usein kantoapuna tutulle antiikkikauppiaalle. Kauppiaalla oli harvoin varaa maksaa palkkaa, ja kun vanhat radiot kiinnostivat Olavia hän rupesi saamaan niitä palkkioksi. Olavi päätti myös etsiä käsiinsä samanlaisen laitteen jonka hän oli rikkonut pienenä, siihen meni toki 30 vuotta ja monta muuta laitetta ehti kerääntyä ennen sitä.
Nykyään Olavilla on yli tuhat radiolaitetta. Eikä keräilyvimma ole ainoastaan pysynyt radiossa vaan Olavin aarreaitasta löytyy kunnioitettava kokoelma mikrofoneja, televisioita, nauhureita, kameroita ja muita elektronisia laitteita. Vaikka laiteitta on pilvin pimein kellarivarastossa, Olavi muistaa tarkalleen missä mikäkin laite on ja osaa kertoa mistä se on kotoisin ja miten hankittu.
- Kyllähän tämä vähän hulluudeksi on mennyt, mutta monet ovat kiittäneet ja arvostaneet, että joku on kerännyt käytöstä poistetut antiikkilaitteet tulevien sukupolvien ihmeteltäväksi. Ja kyllä minä näissä arvostan tätä kauneutta, nämä ovat hienoja käsitöitä verrattuna tämän päivän purkkeihin.