Jo varhaisessa iässä Jan-Eric Nyström innostui koneista, härveleistä ja liikkuvista osista. Lapsena parhaimmat leikkikalut olivat ruuvimeisseli, vanha radio ja herätyskello. Niitä purkaessa ja kokoon laittaessa Jan-Eric oppi mekaniikan perusteet.
Oman käden kautta syntyneet rakennelmat ovat lapsesta saakka olleet Jan-Ericille rakkaita. Ensimmäisen pienoisjunaradan Jan-Eric sai seitsemänvuotiaana mutta hieman vanhempana hän rakensi oman ratansa vanhaan keittiöpöytään upotettuna. Kymmenisen vuotta sitten Jan-Eric tutustui kollegansa tekemään junarataan Yhdysvalloissa. Kyseessä ei ollut mikä tahansa pienoisjunarata, vaan suurin virallinen pienoisjunakoko, eli mittasuhde 1:8. Junat ovat noin 1,5 – 2 metriä pitkiä ja painavat parisen sataa kiloa. Se oli rakkautta esisilmäyksellä.
Nyt Jan-Ericillä on kesäasuntonsa ympäri menevä junarata, kaksi toimivaa höyryveturia ja kolmas rakenteilla, kaikki juuri mittasuhteessa 1:8. Veturit toimivat ja näyttävät aivan kuten oikeat esikuvansa. Ainoa visualinen poikkeavaisuus on junan hiilivaunun päällä oleva kuljettajan penkki ja sivuilla sijaitsevat jalkatuet. Veturinkuljettaja istuu siis kyydissä ohjatessa junaa ja siitä löytyy samat vivut ja säätimet kuin oikeista höyryvetureista.
Matkustajavaunutkin ovat tarkkoja kopioita VR.n käytössä olleista pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta, esim. VR.n sijaan sivuilla komeilee kirjainyhdistelmä JR, joka tarkoittaa tietenkin ”Janken” rautatietä.